Matti Kuusi kansainvälinen sananlaskutietokanta

M6 kansainvälinen sananlaskutietokanta

Haun tulos:

Sananlasku	Koodi
Vesi vanhin veljeksistä, tuli nuorin tyttäristä	A1a 10
Vesi on lian lääke	A1a 10b
Tulen ja veden kanssa ei ole leikkimistä	A1a 11
Tuli on laivoille vaarallisempi kuin vesi	A1a 12
Ei vesi ylääppäin virtaa ( -( Kuoppaan vesi kertyy / Ei vesi kohoa lähdettään ylemmäs FIL /vastakohta Hla Pe 254	A1a 13
Kyllä vesi tiensä löytää	A1a 14
Vetelä vesi varaksi ( Ei vedellä ole palkkeja	A1a 15
Minkä vesi tuo, sen vesi vie	A1a 16
Jos näkisit mitä kaikkea joki kuljettaa, et ikinä joisi vettä	A1a 16b
Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä @ tuli -- raha (Ilg 111)	A1a 17
Ei tuli kylläänny	A1a 18
Ei ruuti hylji tulta eikä tuli öljyä	A1a 18b
Ei tulelta tähdettä ole	A1a 19
Valkea on kova (leikitön) vieras	A1a 20
Tuli on kokin apumies	A1a 21
Sepän kirput on kiukkuisia = kipinät	A1a 22
Kirves katkaisee, tuli polttaa juurta myöten	A1a 23
Varas vie seinien sisältä, tuli vie seinätkin	A1a 24
Vesi on väkevämpää kuin viina: vesi pyörittää myllyjä, mutta viina ei muuta kuin miestä Minkä tuuli tuo, se viheltäen menee	A1a 25
Maa on kova, taivas korkealla	A1b 10
Maa ja taivas eivät kohtaa	A1b 10b
Maassa monta, maa monessa +( ... merellä vielä enemmän	A1b 11
Maasta maailma elääpi	A1b 12
Maasta leipä kynnetään, vitusta väki tulee	A1b 13
Hedelmällinen maa ei sovellu tieksi	A1b 13b
Ihminen tulee ja menee, maa pysyy = suvun hallussa	A1b 14
Ei yksi maa ympäri vuoden elätä @ elättää -- tuottaa kaikkea	A1b 15
Kyllä maa itikkansa elättää.	A1b 15b
Maa köyhä, meri pohatta	A1b 16
Kiitä merta, mutta pysy maissa @ meri,maissa -- vuori, tasanko	A1b 17
Merellä on parhaat kalapaikat	A1b 18
Merimiehellä on morsian joka satamassa	A1b 18b
Joka ei muualla Jumalaansa tunne, menköön merelle	A1b 19
Ei kukaan herra merellä ole	A1b 20
Meri on keisari, joka ei kuuntele mitä sanotaan	A1b 20b
Kaikki joet virtaavat mereen, mutta se ei täyty	A1b 21
Meri on rajaton, joki pohjaton	A1b 22
Kyllä meri velkansa maksaa.	A1b 23
Meri antaa, meri ottaa, meri kantaa, meri upottaa.	A1b 24
Kalkki tekee isän rikkaaksi ja pojan köyhäksi	A1c 10
Sonta on talonpojan kultaa	A1c 11
Sonta on pellon kuningas @ kuningas -- jumala/herra	A1c 12
Missä vettä, siellä paju; missä paju, siellä vettä	A1c 13
Suolle pirutkin vievät	A1c 14
Vilu viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekee	A1d 10
Ruis sanoo: Kylvä minut .... Kaura sanoo ...	A1d 11
Ei hätää kun pellossa kasteheinää, vaan se on hätä kun ei kasva ruista eikä heinää	A1d 12
Olkinen ohrainen vuosi	A1d 13
Köyhdytä viiniköynnös, niin se tekee sinut rikkaaksi	A1d 14
Kun hirssi ja vehnä on keltaisena, koruompelijatkin laskeutuvat korokkeeltaan = kaikki sadonkorjuuseen	A1d 15
Kylvä papuja liejuun ja ne kasvavat kuin puut.	A1d 16
Ei kasvava vilja anna lannoittamatta hyvää satoa	A1d 17
Älä jätä riisipeltoa kellanruskeaksi; jokainen multakokkare on kultaa	A1d 18
Kun vilja on vähissä, kaikki on vähissä	A1d 19
Siementaimi on parempi kuin pistokas	A1d 20
Ei lämmin luuta riko	A1e 10
Vaikka kylmää vettä lämmittää, se sammuttaa tulen	A1e 10b
Lämmin on puoli ruokaa	A1e 11
Kylmä opettaa juoksemaan	A1e 12
Kylmä ryysyjä kysyy, vilu valju vanttuhia	A1e 13
Kylmä istuu reessä ja mies juoksee perässä. EST	A1e 13b
Saapi hiihtäjä hikensä, riihenlyöjä lämpimänsä =työntekijällä ei joutopäiviä (Lönnrotin selitys)	A1e 14
Kenkien arvo huomataan, kun aurinko paahtaa; tulen arvo kylmällä säällä	A1e 15
Ihminen on luomakunnan kruunu	A2a 09
Tuuli on nopea, ajatus nopeampi	A2a 09b
Eloisa mies on kultaröykkiötä arvokkaampi	A2a 09c
Karhulla on yhden miehen mieli ja 9:n miehen voima, sudella 9:n miehen mieli ja yhden m.v.	A2a 10
Jos vaskikäärmeellä olisi silmät, niin se yhdeksän emän lapset itkettäisi	A2a 11
Parempi yksi mehiläinen kuin parvi kärpäsiä @	A2a 11b
Kamelin selästä putoaa sen kaulalle, hevosen selästä putoaa sen harjalle, aasin selästä putoaa sen kavioihin	A2a 12
Kultaa kissan kielen päässä @ kissa -- koira	A2a 13
Kissalla (ja ämmällä) on yhdeksän henkeä	A2a 14
Kissain on läpäistävä ensi talvensa, koirain ensi kesänsä = jäädäkseen eloon	A2a 14b
Kasi kaksi, koira kolme ... lehmä emäntinensä puolen kymmenettä =kantoajat SL 2998	A2a 14c
Levitellen lehmän anti, kaipoen kalansaalis	A2a 15
Ei huonokaan lehmä ole villieläimen tapainen	A2a 15b
Varis huutaa omaa nimeänsä	A2a 16
Koira yön vartija, kukko aamun ohjaaja	A2a 17
Koiran kuono on aina kylmä	A2a 18
Koira on suden sukua, korppi haukan heimolainen	A2a 19
Koira pitää isännästään, kissa kodistaan	A2a 20
Pidä koiraa 3 päivää hyvänä, niin se muistaa sen aina, kun taas kissa unohtaa ystävyytesi 3 päivässä	A2a 20b
Parempi koiran kuin sen isännän ystävyys	A2a 21
Koiran seurassa matkamies voi nukkua, ei ihmisten	A2a 21b
Koira on ihmisen paras toveri	A2a 22
Iloksi kirppu päässä, suruksi täi sukassa	A2a 23
Vuohi vaivaisen eläin ( Vuohi köyhän lehmä	A2a 24
Jolla ei ole muuta harmia, ottakoon kutun @ harmi -- työ kuttu -- porsas	A2a 25
Kun Jumala tahtoo tehdä köyhälle ilon, hän antaa tämän ensin kadottaa ja sitten löytää aasinsa	A2a 25b
Hevosessa miehen henki, vaimossa talon pidäntä ( Kasakalle hevonen on henkeä kalliimpi	A2a 26
Hevosestaan mies tunnetaan	A2a 27
Vaikka lehmä lypsää ison pytyllisen maitoa, se ei vedä vertoja kiitävälle hevoselle	A2a 27b
Kaikilla on kalaa, leipää, mutta harvalla hyvä hevonen	A2a 28
Huono hevonen, jonka selkään ei nousta vuorelle noustessa; h. mies joka ei laskeudu h:n selästä vuorelta lask.	A2a 28b
Valkoisen hevosen miehellä ei ole sielua	A2a 29
Katso oritta edestä, tammaa takaa ( Katso oritta edestä, munkkia kaikin puolin	A2a 30
Syötä hevosta kuin veljeä, sido kuin varasta	A2a 31
Kun kasvattaa tytärtä, ei pidä laskea ruokakuluja; kun hyvää hevosta, ei pidä kitsast. olkien ja kaurojen k. ( selitys: tyttären kasvatus on huono kauppa	A2a 31b
Hevoset ja velat ( Hevosten ja koirien paljous tekee herrasta talonpojan/syö miehen / Ellei ole velkoja, pidä vaunuhevosta	A2a 32
Ken ostaa hevosen, ostaa huolen	A2a 32b
Hevonen ja lehmä asettuvat tuuleen eri tavoin ( Päin härkä pahaan säähän, perin tuulehen hevonen (Kuusi 1954 s.99)	A2a 32c
Täi elävässä, mato kuolleessa	A2a 33
Täi miehessä, kirppu koirassa	A2a 34
Täi syö mitä syö, mutta kirppu se trillatu trallatu koko yön ks.PP 828!	A2a 35
Tulee se täi turkkiin panemattakin ( Vielä tunnet täin turkissa	A2a 36
Hiiri sanoo: Sittani syödään, kuseni juodaan, itseäni inhotaan	A2a 37
Sitä kieletön tekee, mitä mieletön käskee @ tehdä,käskeä -- vetää,panna	A2a 38
Härän selkään nousee kuin kantotuoliin, mutta jos putoaa, se on kuin tykinlaukaus	A2a 39
Teeskentele kuolevasi, niin härkä jättää sinut	A2a 39b
Ei härkä ole niin kuin muut eläimet (kunnioita härkää!) @ muut eläimet -- hevoset	A2a 40
Majassa ei kastu, härkien keskellä ei kuole nälkään	A2a 40b
Sika on köyhän pankki	A2a 41
Jos kasvatat sian, palkka tulee sen sisältä	A2a 41b
Lammas syö sata kerppua ja häkin heiniä vaikka napakairan lävestä	A2a 42
Jolla luita läävässä, sillä läävän takanakin	A2a 43
Villieläimeen ei kajota	A2a 44
Kärppä tekee talvisena yönä enempi jälkiä kun hevonen varsoneen kesässä.	A2a 45
Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana	A2b 10
Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpiävän	A2b 11
Huutaa käki (vanhana) vappuna hongan kolostakin	A2b 12
Hallaksi hankeen, leiväksi lehteen =käki kukkuu	A2b 13
Karhu kääntää kylkeään sydäntalvella ja sanoo ... @ kääntää kylkeä -- tulla pesästä	A2b 14
Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta	A2b 15
Jos kukko sipinpäivänä kulpasta juo, niin maarianpäivänä isosta allikosta sipinp.,kulppa,maarianp. -- Matti,räystään alus,jyrki	A2b 16
Kukon kanssa ylös, sian kanssa maata	A2b 17
Ei hepo kuovista kuole, lammas rantaraukoisesta ?	A2b 18
Kun sä kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle	A2b 19
Paarma on paska juhannukseen asti, sääski Mikon päivään	A2b 20
Vappu tulee pääsky pivossa, Urpo käki kainalossa	A2b 21
Varis huutaa ehtoolla hyvää ilmaa huomiseksi, varis huutaa aamulla pahaa ilmaa päiväksi ( Varis huutaa poudalla sadetta, sateella poutaa (Brougham-Reed)	A2b 22
Päivä päreenä, varis kukkona	A2b 23
Varis vaakkuu sateen edellä @ vaakkua -- huutaa	A2b 24
Västäräkki jään poispotkii	A2b 25
Idästä ilon käki, etelästä elon käki, pohjoisesta onnettoman	A3a 10
Idän kesä, idän talvi, idästä isot satehet	A3a 11
Itä ei herkeä tuulemasta ennen kuin sataa eikä akka torumasta ennen kuin itkee	A3a 12
Itätuuli lauhduttaa pakkasen	A3a 13
Pohjatuuli menee yöksi akkansa viereen	A3a 14
Pohjatuuli on kylmää, tuuli mistä päin tahansa	A3a 15
Kelpaa ketun elää: pohjatuuli, päiväpaiste	A3a 16
Luodetuuli on taivaan luuta @ luodetuuli -- länsituuli (Aqu 523:39)	A3a 17
Kun tuuli menee etelään, niin sää tulee vetelään	A3a 18
Länsituuli lämmin tuuli, pohjatuuli porsaan huuli @ länsituuli, porsaan h. -- etelätuuli,emintimä	A3a 19
Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin.	A3a 19b
Poutaa pilvi pohjosessa.	A3a 19c
Kuun kehä on tuulen merkki	A3a 20
Ei tuuli kauan yhtäältä käy	A3a 21
Tuuli tuo sateen mukanaan	A3a 22
Sateenkaari idässä: kaunis päivä tulee; sateenkaari lännessä: sadepäivä	A3a 23
Sataa savinen pilvi, musta muutoin hirmuttaapi	A3a 24
Päivä paistaa, vettä sataa ( kuun kehä AFR /vatsan kurina AFR /äkillinen hiljaisuus /ilman väreily /punainen auringonlasku (Oo) ks.FFC 171	A3a 25
Poudan lapset nauravat, sateen lapset itkevät	A3a 26
Pouta pilvien perästä ( Sateen jälkeen aurinko	A3a 27
Iso sade poudan perästä	A3a 28
Pakkanen pyryn perästä, pyry pakkasen perästä +( ... suvi suuresta lumesta	A3a 29
Pakkanen menee ohi	A3a 29b
On sellainen ilma, ettei hyvä mies aja koiraansakaan ulos	A3a 30
Kun taivas itkee, niin maa elää	A3a 31
Kun sumu nousee, niin sataa, kun sumu laskee, niin tullee pouta.	A3a 32
Aurinko on hyvä kello	A3b 10
Aurinko nousee kiekuipa kukko tai ei	A3b 10b
nousta väärällä jalalla sängystä	A3b 11
Aamuhetki kullan-kallis ( Aamusta päivä kultaa	A3b 13
Aamuinen tunti ennen aamiaista on yhtä arvokas kuin koko muu päivä	A3b 13b
Yhden tunnin uni ennen puoltayötä on parempi kuin kolme jälkeen sen @ parempi -- yhtä hyvä 3 -- 2	A3b 13c
Kun on aamunvirkun maineessa, voi huoleti nukkua puolillepäivin	A3b 14
Aamurusko ja piian paksuus ei koskaan peräti mene @ ei peräti mene -- ei ole uskomista	A3b 15
Aamurusko päivän tuska: jos ei sada niin tuulee	A3b 16
Aamurusko ei jätä satamatta eikä akan tora itkemättä	A3b 17
Aamusade on semmoinen: jollei se lakkaa, niin se sataa koko päivän	A3b 18
Jos aamulla sataa, niin illalla on kaunis ilma	A3b 18b
Iltarusko: selvä ilma; aamurusko: pilvipäivä	A3b 19
Sateheksi päivän sappi, poudaksi kuun kehä	A3b 20
Ehtoo karjan kokoo, yö pahan perheen	A3b 21
Yö on ihmisen vihollinen ( Yöllä kiirehtijältä pimeys vie varpaankynnen	A3b 22
Helppo on väistää keihästä päivänvalossa, vaikea välttää nuoli pimeässä	A3b 22b
Ei päivä niin pitkä, ettei yö perässä @ ( yö -- ehtoo Ilta pitkän päivän päästä	A3b 25
Mitä silmä näkee, sitä käsi tekee	A3b 27
Valkeus nauraa pimeyden töitä @ nauraa -- hävetä	A3b 28
Ei pimeällä ole oksia @ ( pimeällä,oksia -- pimeässä /yössä, piiskaa Ei pimeä päälle tule /silmää puhkaise	A3b 29
Pimeässä on hyvä näpistellä @ näpistellä -- juoruta	A3b 30
Paistaa kuukin mutta ei lämmitä +( ... mutta ei kuivaa maltaita	A3b 31
Tähdet ovat taivaan vakoilijoita	A3b 32
Keväällä värit loistavimmillaan (kaikkialla kukkain tuoksua	A3c 09
Keväinen sade ei ole vettä, se on mettä @ mesi -- kulta	A3c 10
Keväällä kaikki sudet ovat laihoja	A3c 11
Kevätpäivä vuoden syöttää ( Huhti- ja toukokuu ovat vuoden avaimet /Päivä ruokkii vuoden	A3c 12
Kevätsää ajaa kahdellatoista kyydillä =monta lajia ilmaa	A3c 13
Kevätsää vaihtelee kuin äitipuolen kasvot	A3c 13b
Keväällä kelta kaunis, syksyllä matara kaunis @ kelta,matara -- kukka,piirakka/lyhde	A3c 14
Kevätpäivä vastaa yhdeksää syyspäivää @ 9 syyspäivää -- syksyinen viikko	A3c 15
Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa	A3c 16
Kuiva kevät ei estä sadonkorjuuta, kuiva syksy on sadon tuho	A3c 16b
Ellei tuule keväällä, maa ei sula; ellei tuule syksyllä, jyvät eivät kehity	A3c 16c
Kevät jäähdyttää mäenrinteet, syksy jäähdyttää notkot	A3c 16d
Syysrusko kesän jatko, kevätrusko talven jatko	A3c 17
Silloin on kaurankylvön aika, kun lehti on hiirenkorvalla	A3c 18
Joka päivää ennen kylvää, se viikkoa ennen leikkaa	A3c 19
Päivä pitenee, lankasäie lyhenee =talvipäivän seisauksen jälkeen	A3c 20
Syksyllä yltä kyllä, keväällä kellä kulla	A3c 21
Syksyinen vasikka ja keväinen sianporsas =parhaita	A3c 22
Syksyllä hiirikin rikkaimmillaan @ hiiri -- varis/varpunen/närhi	A3c 23
Syksyllä kananpojat luetaan	A3c 24
Syksystä nauris syötävä, nainen nuorra neuvottava	A3c 25
Syksyistä maitorieskaa syödään oraisella, ei lusikalla	A3c 26
Syksyinen yö yhdeksänä @ yhdeksänä -- ajaa yhdeksällä hevosella Syksyinen yö ajaa yhdeksällä hevosella	A3c 27
Kuhilas pellolle, päre pihtiin +( ...kynttilä pöydälle	A3c 28
Tulis kesä ja kärpäsiä, niin sais köyhäkin ystäviä	A3c 29
Ei ole kesä ennen sirkkain siritystä	A3c 29b
Ei kesää ole kahdesti vuodessa	A3c 30
Kyllä sen kesä kuivaa minkä kesä kastaa @ kesä -- sama Jumala	A3c 31
Mikäli kesiä, sikäli talvia	A3c 32
Talvi sanoo: Jollen tule ... tulen ...	A3c 33
Ei talvi jää taivaaseen @ ( talvi -- talven lumet Ei susi ole vielä talvea syönyt	A3c 34
Ei talvi tavoittaan mene	A3c 35
Ei talvi mene pakkasitta	A3c 36
Talvea myöten kesä	A3c 37
Kova lumentulo, riisi, öljy jne kallistuu	A3c 37b
Paljon lunta tanhualla, laarit täynnä viljaa @ +( tanhua -- katto/ aita ...hyvä pellavavuosi	A3c 38
Kun turkki päällä toukoa tehdään, niin paitasilla leikataan	A3c 39
Kylmät talven lämpimätkin, lämpimät suven vilutkin	A3c 40
Ei ole vuosi vuodelle veli ( Ei yö ole yölle sisar ARAB	A3c 41
Vuosi lainaa ruuan toiselta vuodelta	A3c 41b
Vuotta myöten ruoka	A3c 41c
Vuosi viljan antaa, ei pelto	A3c 42
Vuoden loppu toisen alku	A3c 43
Talonpoika on vuoden poika ( Ensi vuonna jokainen talonpoika rikastuu	A3c 44
Kun on tammi tasainen, niin helminä heilahtaa	A3d 10
Helmikuu sanoo tammikuulle ...	A3d 11
Minkä helmikuu helpottaa, sen maaliskuu maksaa	A3d 12
Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta	A3d 13
Huhtikuun sade on parempaa kuin lampaan tade (=lanta)	A3d 14
Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato	A3d 15
Märkä huhti, kylmä touko täyttää talonpojan riistanaitat	A3d 16
Aprillin päivänä älä usko ketään	A3e 10
Jos kesän ensimmäisenä päivänä tomu kohoaa, haudataan kuolleita +( ...on 40 päivää myrskyä	A3e 10b
Minkälainen ilma on Egidiuksen päivänä (1.9.), sellainen on koko syyskuu	A3e 11
Heikin päivänä talven selkä katkeaa @ Heikki -- Paavali	A3e 12
Harvoin helluntai tähätön ja juhannus jyvätön	A3e 13
Iljanpäivän aikaan ei harmaa hevonen aidan takaa näy	A3e 14
Iljanpäivän jälkeen heinä kuivaa vain hangon nenässä	A3e 15
Jos jouluna on tuisku, niin juhannuksena sataa @ tuisku,sataa -- pakkanen,lämmin	A3e 16
Vihreä joulu tekee valkoisen pääsiäisen @ vihreä, valkoinen -- valkea,vihreä	A3e 17
Ennen kesän lehmättä kuin jouluyön akatta	A3e 18
Juhannuksen aikainen sade täyttää laarit ja ladot	A3e 19
Jyrkinä jyrähtää kalamiehen kattilassa	A3e 20
Kevättä kynttelistä, syksyä Uolevista	A3e 21
Kekristä kahdeksan jouluun =viikkolaskut	A3e 22
Kynttelistä kahtia karjan ruoka	A3e 23
Jos kynttilänä härkä juo räystään alta, niin Maariana kukko janoon kuolee	A3e 24
Jos ei kylmä kynttilänä eikä pauka Paavalina, ei ole helle heinäkuussa	A3e 25
Kynttilän suoja on puutteen tuoja @ Kynttilä,puute -- tammikuu,kesä	A3e 26
Tapanina päivä on kukonaskelta pitempi @ Tapani -- laskiainen	A3e 27
Jos laskiaisena tuiskuttaa, tulee hyvä vuosi @ laskiainen -- paavali	A3e 28
Laurilta laumaan, perttulilta peräti pois	A3e 29
Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat	A3e 30
Lutun yö, Annan aatto, kukko kolmesti orrelta putoo @ +( kukko -- haukka ...härkä kolmesti...ks.Kuu4 303	A3e 31
Jos Maarian etsikkopäivänä (2.7.) sataa, sataa koko heinäajan +( ...40 päivää	A3e 32
Mikä Maariana katolla, se vappuna vaolla	A3e 33
Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät	A3e 34
Martti maalle, karttu jäälle	A3e 35
Matilta kanoille avaimet annetaan	A3e 36
Matilta rikka sijaansa syö	A3e 37
Mikkelistä naiset tupaan, nauriit kuoppaan	A3e 38
Nauris sanoo: villainen lanka Mikonpäivän iltana sido minuun, aamulla on poikki	A3e 39
Jos Paavalin päivänä aurinko paistaa sen verran, että rakuuna kerkii hevosensa satuloida, tulee hyvä vuosi	A3e 40
Ei halla haosta lähde, eikä kaste kalvehesta, päivä Pärttylin perästä	A3e 41
Sitä sää syksynä, mitä päivä Pärttylinä	A3e 42
Mitä päivä pääsiäisnä, sitä sää sären kutuna	A3e 43
Jos unikeonpäivänä sataa, niin sataa seitsemän viikkoa @ unikeonpäivä -- Olli/Marke/Reeta	A3e 44
Kun on usma uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa @ uudenvuodenpäivä -- joulukuu	A3e 45
Jos ei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa	A3e 46
Kun Yrjön yönä kylmää, niin kylmää neljäkymmentä yötä @ neljäkymmentä yötä -- neljä viikkoa	A3e 47
Erkki einettä anoo, Urpaanuskin uikuttaa	A3f 10
Hyvä Tuomas joulun tuo, paha Knuuti poies viepi	A3f 11
Ilja sateet tuo @ sateet -- viileä	A3f 12
Jaakko heittää kylmän kiven järveen @ Jaakko,kylmä -- Matti,kuuma	A3f 13
Jaakko heittää santaa heinänjuureen	A3f 14
Joulu tulla jollottaa makkara kakkara kainalossa	A3f 15
Juhannus vie pytyllisen maitoa, Jaakko kaksi, Lauri nuolee pohjan	A3f 16
Jyrki tuopi takkasella, Miikkula koko reellä	A3f 17
Katrina vesitteleksen = x:n päivänä sataa @ vesitellä -- kusta	A3f 18
Kynttilä kysyy talven töitä: joko on ... ?	A3f 19
Lauri lampaat keritsee, Pärttyli humalat silpoo	A3f 20
Lauri lehtiä latoo, Pärttyli päitä käärii	A3f 21
Margareeta kusee heinähaasioihin	A3f 22
Matti kannat katkoo tai panee päähän jatkoo	A3f 23
Matti kuuman kiven avantoon heittää @ avanto -- kaivo	A3f 24
Matti pihdin nostaa, Matti pihdin kaataa	A3f 25
Matti pitkäparta lapsia ulos houkuttelee	A3f 26
Matit maalla miehiä on, Jusseja on metsätkin täynnä	A3f 27
Pietari isot paarmat tuppeensa pistää	A3f 28
Simo siltoja tekee, Antti aisoja panee, Niklas kiinni nivoo @ Simo,Antti,Niklas -- Liisa,Kaisa,Antti	A3f 29
Kun on Urpo turkki päällä, niin on kesä paita päällä	A3f 30
Jumala kaikki suittaa ( Jumalalle ei mikään ole mahdotonta	B1a 10
Jumalasta kaikki luodut ( Taivaasta riippuvaisia kaikki luodut	B1a 11
Jumalan kanssa on hyvä kauppaa tehdä	B1a 12
Jumala jaon jakaa (kuka kullekin tulee)	B1a 13
Jumala antaa sään vaatteiden mukaan ( Jumala hiljentää tuulen kun lammas on keritty	B1a 14
Vastoin Jumalan tahtoa ei lehtikään putoa @ ( +( lehti -- kukka FILIPP ... hiuskarvakaan katkea / Mitä Jumala tahtoo, se tapahtuu	B1a 15
Ihminen päättää, Jumala säätää @ ihminen -- nainen (RANSKA)	B1a 16
Kukko kiekuu, mutta päivännousu riippuu Jumalasta	B1a 16b
Jumalall on onnen ohjat...	B1a 17
Ketä Jumala rakastaa, sille narttukoira porsii ( Jos Jumala tahtoo, kukkokin munii	B1a 17b
Jos Jumala toivoo, vesikin palaa +( ...luuta versoo /... luuta ja varsi irtoavat toisistaan	B1a 17c
Jumala vie laivan minne tahtoo, uhoaapa kapteeni miten hyvänsä	B1a 17d
On herra herrallakin, vaivaisellakin Jumala ( Ei valtaa, joka ei toisen vallan alainen	B1a 18
Jumala antaa päivän paistaa niin hyville kuin pahoille @ ( päivän p. -- sateen sataa hyvä,paha -- köyhä,rikas Nokkoset polttavat niin köyh. kuin rikk./... (Lössi 2157)	B1a 19
Onni yksillä, kesä kaikilla, Jumala jokaisella	B1a 20
Jumalan edessä kaikki (yhtä) hyvät @ yhtä hyvät -- savolaisia	B1a 21
Kaikkiymmärtävä antaa kaiken anteeksi	B1a 22
Jumala hyvyyttä täynnä ( Jumalan teot ovat hyvät	B1b 10
Jumala on antaja	B1b 10b
Kyllä Jumalan sarvessa on voidetta kaikille.	B1b 10c
Mitä Jumala antaa, ota vastaan kaksin käsin	B1b 11
Jumalan annot kulumattomat ovat @ kulumaton -- hyvä	B1b 12
Nukkuessa Jumala omilleen antaa	B1b 13
Kyllä Jumala omansa varjelee ( Jota Jumala varjelee, on turvassa / Jumala on hyvien tuki	B1b 14
Uskovaisen laiva ei uppoa	B1b 14b
Työ minulla, minä Jumalan, siunaus päälle päiväkunnan, minä päälle päänalaisen	B1b 15
Ei Jumala ole luonut leivätöntä lasta @ lapsi -- suu Jos Jumala luo lapsen, Hän luo leivänkin / Kun taivas luo norsun, se luo ruhonkin _Vietnam	B1b 16
Jumala antaa päivän, Jumala antaa leivän @ leipä -- eines	B1b 18
Jos Jumala suo, niin sokea näkee +( ... niin rampa saa morsiamen	B1b 19
Mitä Jumala antaa, sitä eivät pyhimykset peri pois ( Mitä Jumala ei tahdo, sitä eivät pyhimykset mahda	B1b 20
Kolmisäinen Jumalan köysi ( Kolmesti Jumala antaa	B1b 21
Herra antoi, herra otti	B1b 22
Isä heitti, äiti heitti, heitti kaikki heimokunta, vaan ei heitä Herran kiesus, hylkää hyvä Jumala	B1b 23
Ihmiset pettävät hyviä, taivas ei; ihmiset pelkäävät pahoja, taivas ei	B1b 24
Jumala pysyy, ystävät eivät	B1b 25
Taivas on avuttomien apu ( Taivas suojelee hyvää ihmistä	B1b 26
Jumala pitää huolen sokeasta lehmästä @ sokea lehmä -- sorrettu ihminen	B1b 27
Ei ihminen pysty Jumalan avutta kulkemaan tuuman vertaa	B1b 28
Eletty eilinen päivä, tämä päivä tähän saakka - neuvon Jumala huomiseen pitää	B1b 29
Ketä Jumala rakastaa, sitä hän kurittaa	B1c 10
Jumalalla on monta lasta ja monta vitsaa	B1c 11
Ei Jumalalta pakoon pääse ( Nemesis selän takana	B1c 12
Ei Jumala pane kenellekään kuormaa yli voimien	B1c 13
Jumalan kynä ei tee erehdyksiä	B1c 13b
Ei tauti tartu eikä rutto rupea ilman Herran sallimatta @ tauti tartu -- sika syö	B1c 14
Jumalan lähettämät pahat paranee pian	B1c 15
Taivaan tie on kaita @ kaita -- vaikea /ohdakkeinen /jyrkkä /täynnä esteitä ja okaita / ei ruusuinen	B1c 16
Yksi tie vie taivaaseen, monta tietä helvettiin	B1c 16b
Jumalan myllyt jauhavat hitaasti, mutta...	B1c 17
Jumala tarttuu asioihin myöhään mutta ankarasti	B1c 18
Jumala on tosi parantaja	B1c 19
Hauki tiesi haudan pohjan, Jumala meren syvyyden @ meren syvyys -- ihmisen ikä	B1d 10
Ihminen näkee mitä on, taivas näkee tulevaisuuteen	B1d 10b
Ihminen katsoo vain asiain pintaa, Jumala näkee sydämiin	B1d 10c
Jumalat näkevät kaiken lävitse	B1d 10d
Vain meri tuntee laivan pohjan, vain Jumala kuolinhetken	B1d 10e
Vain Jumala tietää kuoleman ja sateen ajan	B1d 11
Kuoleman jälkeen taivas kyllä tietää, ken harjoitti oikeutta, ken vääryyttä	B1d 11b
Ihmisiä voit pettää, et taivasta	B1d 11c
Jumalalla on suuret silmät ( Jumala näkee kaikki /selkeästi / Jumala ei nuku BNm /elää vielä	B1d 12
Jumalien päät ovat pilvien kätkössä	B1d 12b
Kummin kuulee Jumala: lukienko, laulaenko	B1d 13
Jumala puhuu vierasta kieltä	B1d 13b
Missä Jumala keittää, ei kohoa savua	B1d 13c
Ei kukaan ole Jumalan neuvokamarissa käynyt	B1d 14
Herran pelko on viisauden alku	B1e 10
Uskovainen ei kysele, kun taas mikään vastaus ei tyydytä epäuskoista	B1e 10c
Usko tekee autuaaksi ( Jokainen uskollaan autuaaksi	B1e 11
Ei ihminen elä ainoastaan leivästä...	B1e 12
Usko siirtää vuoria @ vuoria -- taivaan Korea	B1e 13
Usko tekee kivestä Jumalan	B1e 13b
Uskonnolla on kaksi lasta: rakkaus ja viha	B1e 13c
Jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan	B1e 14
Ei Jumala anna pilkata itseään @ pilkata -- pettää	B1e 15
Joka sylkee taivasta kohti saa syljen silmilleen	B1e 15b
Taivaan säädöksiä ei ihminen voi vastustaa	B1e 15c
Jos noudattaa taivaan tahtoa, menestyy; jos kapinoi sitä vastaan, tuhoutuu	B1e 15d
Ei Jumala jätä tulematta, vaikkei ratsain tulekaan	B1e 15e
Älä aja Jumalaa metsään, et saa häntä rukoilemallakaan takaisin @ metsä -- puu	B1e 16
Ei palkkaa päivin panna, jollei Jumala aioin anna	B1e 17
Tee työtä sata ajastaikaa elääkses, rukoile Jumalaa huomenna kuollakses -( vastaväite Aqu 458:37	B1e 18
Rukoile ja tee työtä ( Työnteko on paras rukous /Hyvin rukoiltu on puoleksi opittu	B1e 19
Luota Jumalaan, mutta sido hyvin kamelisi +( ... mutta varmista turvallisuutesi	B1f 07
Pyydä Jumalalalta miten paljon haluat, mutta pidä lapio käsissä +( ...mutta jatka soutamista rantaan VENÄL/...yritä hartiavoimin PUOLA /...satoa,mutta jatka kuokkimista SLOVENIA	B1f 08
Jumala antaa jyvät, mutta meidän on tehtävä vaot	B1f 09
Pane kangas kaitehille, kyllä Jumala langat lähettää	B1f 10
Jumala antaa lehmän, mutta ei sarvista kuljettaen @ ( lehmä -- härkä / hevonen // ei riimua/köyttä Jumala antaa leivän - itse edes ryittävä	B1f 11
Taivas säätää, mutta ihminen itse lyhentää tai pidentää päivänsä	B1f 11b
Miehen on mela kädessä, Jumala venettä viepi.	B1f 11c
Jatka jauhoja Jumala, kyllä kaivo vettä antaa ( Jatka jauhoja Jumala, piru ottaa säkin / Kyllä Jumala keittää sopan sille, jolla on vesi, yrtit ja puut VENÄL	B1f 12
Ei se ole ihme mitä lakataan ihmettelemästä ( Ei ihme kauan ihmetytä / Älä ihmettele mitään	B1f 13
Ei pyhäinkuvien tekijä palvo niitä @	B1f 13b
Mitä ihminen toivoo, siihen hän uskoo	B1f 14
Jumalan nimeen kaikki ilkityöt aloitetaan	B1f 15
Parempi olla herkkäuskoinen kuin liian epäileväinen	B1f 16
Joskus jumalat ja kuolemattomat kadottavat miekkansa	B1f 17
Jumala rakastaa köyhää ja auttaa rikasta ( Jumala auttaa köyhää ja varjelee hänet tuhlaavaisuuden synneistä	B1f 18
Nykyisin on mentävä taivaaseen kohdatakseen enkelin	B1f 19
Pappi herroista parahin, veli muista vierahista	B1g 10
Pappi kirkkoon ja kiisseli vatsaan aina sopii	B1g 11
Laulaen pappi rahan saa, itkien ulosantaa	B1g 12
Kukko ja pappi laulavat syömättä	B1g 13
Ihmisten tietämättömyys pitää pappien ruokapadan kiehumassa	B1g 13b
On pappeja, on pappiparkojakin @ pappi,pappip. -- mies,miekkonen	B1g 14
Pappeja ja kyyhkysiä ei pidä päästää likaamaan taloa +( Jos tahtoo pitää talonsa siistinä... RANSK	B1g 15
Pyhän miehen ja hurskaan naisen väliin tarvitaan kivestä ja laastista tehty seinä	B1g 15b
Virkamies ei ole milloinkaan jouten, (buddhalais-) pappi on aina	B1g 16b
Jos liityt virkamiesten seur... kerjäläiseksi, jos kauppiaisiin...rikastut,jos Buddh. pappeihin...pyyd. avustu	B1g 16c
Kylän pyhimys on ovela huijari	B1g 16d
Pappi on kuin tienviitta: näyttää, jotta menkää tuonne, mutta itse jää siihen ( Kello kutsuu kirkkoon muttei mene sinne itse	B1g 17
Älä niin ole kuin pappi, mutta niin kuin pappi käskee @ ( pappi -- munkki ESP Tee niin kuin pappi kehottaa, älä niin kuin näet hänen tekevän KREIK	B1g 18
Ei likeltä ennätä kirkkoon niin hyvin kuin kaukaa ( Lähinnä asuva tulee viimeisenä	B1g 19
Temppelin lähellä olijat tekevät pilkkaa jumalista	B1g 19b
Ei se rukoile, joka on pakotettu menemään kirkkoon	B1g 19c
Jota likempänä kirkkoa, sitä likempänä helvettiä +( ...sitä kauempana Jumalasta ENGL	B1g 20
Mitä kauempana Roomasta, sitä lähempänä Jumalaa	B1g 20b
Ei välitä pipeistä eikä papeista	B1g 21
Risti rinnalla, piru sydämessä	B1g 22
Jokaisella lahkolla on totuutensa ja jokaisella totuudella lahkonsa	B1g 23
Kyllä kukottakin päivä valkenee ( -( Kukko kiekuu, mutta päivän valkeneminen on Jumalan ansiota LIBAN /päinvast. Permjakov 205	B2a 10
Merta kohti joet juoksevat	B2a 11
Sairauden voi parantaa, ei kohtaloaan	B2a 11b
Ei nälkää voi pestä pois niinkuin likaa	B2a 11c
Osastasi et pakene	B2a 12
Jos lammasta kiskotaan ruokapöydän lähelle, ei se enää ole kaukana kuolemastaan	B2a 12b
Kun nuoli on jännitetty, sen on lennettävä	B2a 12c
Kun on kerran merellä, on purjehdittava tai upottava	B2a 12d
Osansa kullakin	B2a 13
Ei kohtaloaan kukaan voi välttää ( Ei kohtaloltaan kukaan voi piiloutua tynnyriin	B2a 14
Myötä onni kuusessakin, kanssana karangossakin ( Päivät vaihtuvat, mutta onni säilyy _haya	B2a 14b
Ei kohtaloa voi kahdesti panna koetteelle	B2a 15
Kohtalo yhdistää, kohtalo erottaa (Kohtalon yhdistämiä ei etäisyys erota, kohtalon er. ei läheisyys yhd. Sc664	B2a 15b
Kun hyvää hakee, niin hyvä eessä pakenee +( ... niin huonompaan tyytyy	B2a 16
Minne metso lennät, yhdet havut ruokana	B2a 17
Ei se veteen kuole, joka hirtettäväksi luotu on	B2a 18
Luotuunsa, suotuunsa, ei mielen tehtyynsä ( Ei omansa ohi aja hevosellakaan	B2a 20
Ei luoduista päivistään pääse	B2a 21
Kaikki kaunis lakastuu	B2a 21b
Lihavan on pakko laihtua, lentävän pakko laskeutua maahan	B2a 21c
Mies makaa, vaate valvoo @ -@ vaate -- onni /Jumala /onnettomuus	B2a 22
Kukapa ne kaikki kissat kellottelee @ kissa -- hyeena AFR	B2a 23
Siinä susi kussa mainitaan	B2a 24
Odottamaton toteutuu ( Kala /jänis, kun ei luulekaan	B2a 25
Varovaisuus on hyödytöntä, jos kylä on tuomittu raunioitumaan	B2a 26
Tyydy onneesi ( Jokainen tyytyköön omaan osaansa SKOTTI	B2b 10
Hyväksy kohtalosi, tee velvollisuutesi, tyydy asemaasi ja noudata taivaan ääntä	B2b 10b
Eletään että myöten, syödään evästä myöten ( Eletään niinkuin voidaan	B2b 11
Kuolemalla ja elämällä on säädetty aikansa, rikkaus ja kunnia riippuu taivaasta	B2b 11b
Taivas ei lähettänyt ihmistä ilman että maa varaa hänelle haudan sijan	B2b 11c
Niin on ollut, niin on ja niin tulee aina olemaan	B2b 12
Mitä ei voi muuttaa, se täytyy sietää @ muuttaa, sietää -- estää, kestää /parantaa,sietääENGL	B2b 13
Jos sataa, niin antaa sataa @ sataa -- tuulee	B2b 14
Ollaan niinkuin saadaan, ei niinkuin tahdotaan	B2b 15
Parempi onnekas kuin valittu päivä	B2b 15b
Ei tiine poikimatta pääse	B2b 16
Siinä vuohi kalvaa, kussa hän kytkyessä on +( Siinä hevonen syö... FILIPP	B2b 17
Sinne vaaja menee kunhun kurikka vaatii @ vaaja,kurikka -- lanka,neula RP 347	B2b 18
Työläs on potkia tutkainta vastaan	B2b 19
Mitä täytyy, se tapahtuu ( Mitä ei voi muuttaa..	B2b 20
Anna sen kiven olla, jota et jaksa nostaa @ antaa olla -- vierittää	B2b 21
Vierivä kivi ei pysähdy ennen kuin se on pohjalla	B2b 21d
Minne puu kallistuu, sinne se kaatuu	B2b 22
Ei kaikki pääse kalavesille eikä kirkon naapuriksi	B2b 23
Jos olet kuullut tarinoita Pekingistä, ei pidä mennä katsomaan Pekingiä	B2b 23b
Viisas lapsi kuolee (varhain)	B2b 24
Lahjakkaat ovat lyhytikäisiä	B2b 24b
Onnellisinta on kuolla lapsena @ ( lapsena -- nuorena Hyvä lapsi kuolee nuorena	B2b 25
Palaamatonta ei pidä surra @ ( surra -- puhua Unohda palaamaton!	B2b 26
Ei vettä hylätä, vaikka se hukutti lapsesi @ vesi,hukuttaa lapsi -- tuli,polttaa talo	B2b 27
Kyllä maailma masentaa @ masentaa -- nuijia	B2b 28
Jolla ei ole hevosta, kulkekoon jalan (Se on vanha Ruotsin laki) +( ...ajakoon aasilla	B2b 29
Jos et osaa kehrätä silkillä, kehrää tappuralla	B2b 30
Jokainen kantakoon ristinsä @ ( kantakoon -- kantaa Jokaisella on ristinsä /pirunsa / Joka talolla on...	B2b 31
Ei aurinkoa voi pysäyttää taivaalla @ ( aurinko -- kuu /tähdet pysäyttää -- pudottaa Ei aur. voi kätkeä seulaan / peittää kämmenellä /takinliepeellä /korkealla vuorellakaan	B2b 32
Asiat on otettava sellaisina kuin ne ovat	B2b 33
Ellei tule paremmaksi, luota siihen, että pahenee	B2b 33b
Se on sama, vedä tai lykkää	B2b 34
Kaikki on turhuus	B2b 35
Meidän jälkeemme vedenpaisumus! ( Syö, juo ja anna maailman raunioitua _Egypti /When I die the world dies with me _English	B2b 36
Ei ole kaikki päivät saalispäivät, jos on kaikki päivät pyytöpäivät	B2c 10
Aina kala vedessä muttei aina apajalla ( Kala joessa - ei kädessä	B2c 11
Ei kaikki vaivat säkkiin tule @ säkki -- vati	B2c 12
Joskus sokeankin kanan suuhun jyvä tulee @ ( kana -- kyyhkynen Sokeakin kyyhkynen löytää vehnänjyvän	B2c 13
Joskus sokeakin maaliin ampuu	B2c 14
Tänään minä, huomenna sinä @ ( minä,sinä -- sinä, minä Älä iloitse toisen onnettomuudesta	B2c 15
Tänään puutteessa, huomenna löytää	B2c 15b
Autuasta onni takapuoleen potkii, vaivaista otsaan	B2c 16
Huono onni pelissä, hyvä onni rakkaudessa -( Hyvä korttionni, huono rakkausonni ENGL	B2c 17
Onni tulee odottamatta	B2c 18
Suuri rikkaus tulee onnenpotkuna, pieni ahkeroimalla ( Suuri onni tulee taivaasta, pienet ilot ihmisiltä KIINA	B2c 18b
Jollei voi olis pudonnut, niin ei koirakaan olis saanut	B2c 19
Ei onnea ostamalla saa, se tulee itsestään	B2c 20
Kohtalo sotkee suunnitelmat	B2c 20b
Onni tulee juosten, onnettomuus lentäen	B2c 21
Oli ennen ottomiessä ... nyt kylän kuoppain kokija	B2c 22
Myötäisellä onnella hallitset paholaisia, huonolla onnella ne hallitsevat sinua	B2c 22b
Onni ja lasi särkyvät helposti	B2c 23
Liika onni on vaarallista	B2c 23b
Onni on kuin muuri, joka kaatuu siihen nojaavan päälle	B2c 23c
Onnen tuokiot ovat ylen lyhyitä	B2c 23d
Ei ole aaltoilematonta vettä	B2c 23e
Onni on kuin rattaanpyörä ( Onni pian kääntyy	B2c 24
Hyvää onnea seuraa huono onni ( Ei kahdesti hyvää onnea	B2c 24b
Aamulla hukkaa, illalla löytää	B2c 24c
Huipulle päästyä alkaa alamäki	B2c 24d
Kyllä hyvä ratsastaja jonain päivänä putoaa	B2c 24e
Kun pilvet haihtuvat, niin kirkas taivas näkyy	B2c 24f
Yötä seuraa päivä, nälkää yltäkylläisyys	B2c 24g
Onni ja murhe ajavat samassa reessä @ ( murhe -- kova onni VENÄL Onni ja murhe ovat veljeksiä	B2c 25
Hyvä ja huono onni ovat kuin köyden toisiinsa punotut säikeet	B2c 25b
Onnella on varjonsa @ varjo -- vaiva	B2c 26
Ei vahinko huuten tule @ ( vahinko-- paha huuten -- kello kaulassa /torvea puhaltaen /rumpua lyöden Ei rikos syyhyä AFR	B2c 27
Kyllä vahinko sanomattakin tulee @ vahinko -- paha /sairaus RUOTS	B2c 28
Ei vahingon veräjälle kukaan pääse	B2c 29
Väleen vahinko saapi - pikasesti piian rikko +( ... hitaasti korjaantuu/ Daughters are fragile ware trl. Japanese	B2c 30
salama kirkkaalta taivaalta A bolt from the blue _Eng	B2c 31
Ei tule niin pian hyväksi kuin pahaksi	B2c 33
Ei yhdessä viikossa seitsemää perjantaita	B2c 34
Ei ole häitä kaikki päivät...	B2c 35
Jo on maailma mullin mallin, elämä edestakaisin	B2c 36
Sillä pitää oleman vahva selkä, joka voi hyvät päivät kantaa	B2c 37
Aurinko nousee, varjo lyhenee; aurinko laskee, varjo pitenee	B2c 38
Ei tuuli puhalla niin kuin merimiehet toivovat ( Laivurin menestys on tuulen armoilla_Intia	B2c 39
Ei ole onni joka miehen	B2d 10
Tasan ei käy onnen lahjat	B2d 11
Hyve, rakkaus ja nautinto eivät ole kaikkien yhteisiä	B2d 11b
Eivät kaikki ihmiskohtalot ole yhtäläiset	B2d 11c
Huono onni tulee ovista ja akkunoista (Dür3 - onni)	B2d 12
Kun lehmä sairastui, niin sonni meni maksuksi lääkärille	B2d 13
Ei vahinko yksinään tule vahinko -- puute /köyhyys /suru TANSKA	B2d 14
Yhden tappion perässä tulee monta	B2d 14b
Vahinko tuo väkensä tullessaan	B2d 15
Onnenpotkut eivät koskaan tule kaksittain, eivätkä vahingot yksinään	B2d 15b
Suo siellä, vetelä täällä, ei kuivaa kussaan @ +( suo,vetelä -- tuli,vesi ...paras eteenpäin	B2d 16
Ojasta allikkoon ( sateesta/tulesta/liejusta veteen / savusta tuleen / vesikattilasta tervapataan / syvänteestä merenpohjaan/ Menee sutta pakoon, karhu vastaan tulee	B2d 17
Jos pakenet kantamaasi ristiä, löydät varmasti toisen	B2d 17b
Kun on huono onni, niin koira puree kamelilla ajajaa @ +( kamelilla ajaja -- pelkuri ...on kaikessa /meri kuivuu /loukkaa nenänsä vaikka kaatuu taaksepäinKOREA /hyytelö katk. hampaasi/hevon -aasi	B2d 18
Onnettomalla on aina vastatuuli @ vastatuuli -- luu lusikassa	B2d 19
Onnettomalla kulta muuttuu raudaksi, onnekkaalla rauta kullaksi	B2d 19b
Köyhäksi luotua ei toisen antimet tee onnelliseksi	B2d 19c
Vaivaisen onni edellä käy	B2d 20
Yksi epäkohta kestetty, toinen tulossa	B2d 20b
Pyssy on poissa kun hirvi tulee vastaan @ pyssy,hirvi -- keppi,käärme/koira AFR	B2d 21
Kun katto vuotaa, niin yöllä tulee sade	B2d 21b
Voileipä putoaa aina kuiva puoli ylöspäin	B2d 21c
Pehmeän levität, kovalta nouset	B2d 22
Vaivainen varahin nousi, kova onni kohta kanssa	B2d 23
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla @ kärpänen,isku -- lintu,kivi/kotka,nuoli	B2e 10
Moukan tuuri	B2e 11
Kissa putoaa aina jaloilleen	B2e 12
Parempi hiukka onnea kuin paljon järkeä	B2e 13
Kun on onnea ja hiukka järkeä, niin kaikki onnistuu ( Parempi onnellinen hullu kuin onneton viisas	B2e 14
Älä synny kauniiksi, synny onnelliseksi	B2e 15
Kyllä raha löytää helposti miehen, mutta mies juoksee turhaan rahan perässä	B2e 15b
Onnella morsian saadaan	B2e 16
Meni seulan hakuun, joutui naimisiin	B2e 17
Onnekkaalle kukkokin munii @ kukko,munia -- härkä, vasikoida	B2e 19
Kun onni potkii, se potkii molemmin jaloin	B2e 20
Hyvä on tanssia, kun onni on pelimannina	B2e 21
Onni miehen tyyrmanni	B2e 22
Myötätuulessa on hyvä purjehtia @ myötätuuli,purjehtia -- myötävirta,uida	B2e 23
Vastavirtaan on paha uida @ paha -- ei pitkälle	B2e 24
Kun onnekas mies viskataan jokeen, hän nousee sieltä kala suussaan	B2e 25
Onnellaan mies merellä kulkee	B2e 26
Ei pala tulessa, ei kastu vedessä	B2e 27
Hullulla on hyvä onni ( Jolla on hyvä lykky, se ei paljon mieltä t. / Jumala on hullujen holhooja ENGL 6637 /Kun hullu pudottaa leipänsä, se putoaa hunaja-astiaan _Venäjä	B2e 29
Hiven onnea on arvokkaampi kuin pauna kultaa	B2e 30b
Parempi onni kuin tieto (	B2e 30c
Jos katkarapuja on kosolti, niin vetelyskin saa niitä	B2e 30d
Onnekkaan ei tarvitse kiirehtiä	B2e 32
Maailma on pieni @ ( Vuoret eivät kohtaa toisiaan, ihmiset/ystävät tapaavat / Meren kierrät, miestä et kierrä	B2f 10
Kaikki tiet vievät Roomaan @ -( Rooma -- Turku /Pekingiin KIINA 7674/myllyyn /johonkin Kaikki tiet eivät johda Roomaan SLOVENIA	B2f 13
Yhteensattuma on sovittua kohtaamista parempi	B2f 14
Joka kenkätyn kenkkää, se onnensa menettää	B2g 10
Kiroilijan nenä kuivaa	B2g 11
Nuttu nurin, onni oikein	B2g 12
Hyviä asioita on aina kolme	B2g 13
Ei samaan puuhun kahdesti ukkonen iske	B2g 14
Vieraita tulee, kun kissa pesee silmiään @ silmät -- kynnet , kissa pesee -- harakka räkättää	B2g 15
Ei ole unta uskomista, muttei unohtamistakaan	B2g 16
Kaikki muu muista, unisäkki unohda. EST	B2g 16b
Äläpäs unia usko. Joka uniin uskoo se varjoaan pelkää	B2g 17
Uni on kuoleman veli -( Uni ei ole verrattavissa kuolemaan AFR	B2g 17b
Nimi on enne ( Nimi jonka lapsi saa muuttuu sen luonnoksi AFR	B2g 18
Sirut tietää onnea ja helinät häitä.	B2g 19
Aika vanhin on	C1a 09
Luonto pysyy @ pysyä -- voittaa	C1a 10
Luonne on kiveen uurrettu viiva, jota ei voi pyyhkiä pois	C1a 10b
Luonto oppia lujempi -( Päinvastoin: Dur II 546	C1a 11
Luonto vetää vahvemmin kuin seitsemän paria härkiä	C1a 12
Luonto se tikanpojan puuhun vetää	C1a 13
Joka on sudeksi syntynyt, ei muutu lampaaksi @ lammas -- kettu	C1a 14
Hullu kiertää koko maailman ja palaa hulluna	C1a 15
Kun on hulluksi syntynyt, niin hulluna kuolee	C1a 16
Paha on vanhaa juurta	C1a 16b
Oksaansa paha puu kasvaa	C1a 17
Jokien ja vuorten siirtäminen on helpompaa kuin ihmisluonnon muuttaminen	C1a 17b
Maa voi raunioitua, mutta sen vuoret ja virrat pysyvät	C1a 17c
Vaatteita voi vaihtaa, ei miestä	C1a 17d
Ei luonnonväärää saa suoristetuksi	C1a 18
Ei koiran häntää saa suoristetuksi	C1a 19
Ei koiran suusta tule norsunluuta	C1a 19b
Ei koira unohda sontakasaa @ koira -- sontiainen	C1a 19c
Mikään lääke ei paranna moukkamaisuutta	C1a 19d
Koiran karva ei muutu	C1a 20
Ei terva muutu medeksi	C1a 21
Ei ole lääkettä ihmisten raakuuteen @ raakuus -- hulluus	C1a 21b
Kirkkaasta lähteestä kirkas vesi @ kirkas,kirkas -- mutainen,mutainen	C1a 22
Mutaisesta järvestä ei virtaa puhdasta vettä ( Sameasta lähteestä tulee sameaa vettä ENGL	C1a 23
Ei korppi pesten valkene @ ( korppi -- musta /varis Ei valkaistu varis pysy kauan valkeana KIINA /Ei mustasta koirasta tule valkeaa eikä karvaasta makeaa INTIA	C1a 24
Ei valkeaa saa mustaksi	C1a 25
Kulta kestää tulessakin	C1a 25b
Ei majatalo likaa hyveellistä eikä kirkko puhdista paheellista	C1a 26b
Minkäs tuuli kivelle mahtaa @ ( tuuli -- vesi ROMANIA kivi -- kanto Tuuli puhaltaa, mutta vuori ei liiku JAP	C1a 27
Ei virta vie ruokoa mukanaan @ ruoko -- kivi	C1a 27b
Kyttyräselkä paranee haudassa, uppiniskaisuus nuijalla	C1a 28
Kivi ei heittäen pehmene	C1a 29
Vesi ei kieltäydy menemästä alaspäin eikä savu ylöspäin	C1a 29b
Leikkaa koiralta häntä, ei se muutu lampaaksi @ koira -- sika	C1a 30
Ei variksesta tule satakieltä, vaakkuipa se miten paljon tahansa @ varis,satakieli -- kissa,lehmä /aasi,tallirenki	C1a 31
Suden kita on punainen, söipä se tai ei	C1a 31b
Seepra ei menetä raitojaan @ ( seepra,raita -- leopardi,täplä Ei leopardia ilman mustaa täplää AFR /Sade kastelee leopardin, mutta ei pese pois sen täpliä AFR	C1a 32
Kettu vaihtaa karvaansa, ei luontoaan @ kettu -- susi /käärme /munkki	C1a 33
Koiralla on koiran metkut @ metku -- koiranpaska	C1a 34
Samalla nuotilla kaikki koirat haukkuvat @ koirat haukkuvat -- shakaalit ulvovat/kukot kiekuvat /kanat kaakottavat /käet kukkuvat/linnut laulavat JAP	C1a 35
Miehellä on miehen kalutkin	C1a 36
Lapsilla on lasten työt @ työ -- mieli	C1a 37
Vanha kirnu ei menetä hajuaan @ kirnu -- kerjäläinen	C1a 38
Se ihminen on kuollessaan kuin eläessäänkin	C1a 39
Millainen kätkyessä, sellainen haudassa	C1a 40
Aasi harmaantuu jo kohdussa, mutta ei ole sen viisaampi	C1a 41
Varikset ovat kaikkialla mustia	C1a 42
Mies on aina mies, vaikka se olis tupen mittainen	C1b 10
Parempi särkynyt jalokivi kuin ehjä tiili	C1b 10b
Vaikka sataisi 40 vuotta, vesi ei pääse marmorin sisään	C1b 10d
Lapset ovat lapsia @ ( lapsi -- poika /hullu /tänään /sota /nuoret ovat -- pysyvät Lapsella on lapsen mieli	C1b 11
Lapsi on lapsi kuninkaankin ( Lapsi on lapsi, vaikka kaupungin hallitsija LIBANON	C1b 12
Koira on koira, oli se musta tai valkea @ koira -- lammas	C1b 13
Sui koira, pese koira, koira koira kumminkin on @ ( koira -- sika /vuohi /apina ; suit ja peset -- puet purppuraan/tohtorin hattuun/ihm. vaatteisiin ENG /samet.SA Apina pysyy apinana vaikka puet sen silkkiin _Espanja /Vuohi haisee vuohelta, miten hyvin sen siivoatkin_Filipp.	C1b 14
Lehmä se on nupopääkin	C1b 15
Talonpoika pysyy talonpoikana, vaikka ... ( Ei talonpoikaisuus lähde ensimmäisessä pesussa / Talonpoika on luonnostaan kelmi / Talonp. pysyy talonp., vaik	C1b 16
Ei virka kuole vaikka virkamies kuolee	C1b 16b
Leipää on leivän murusetkin @ ( muruset -- pala On pennikin rahaa	C1b 17
Joka äyriksi on lyöty, se äyrinä pysyy ( Pennistä ei tule puntaa /Aasista ei tule hevosta / ei variksesta..haukkaa/ ei sudesta kettua	C1b 18
Ken on syntynyt pennien joukkoon, ei koskaan tule dollarien isännäksi	C1b 18b
Herra on herra helvetissäkin, kiehuu kattilassa ja köyhä saa kantaa puita alle	C1b 19
Kulta on kultaa, vaikka rikkaläjässäkin @ +( rikkaläjässä -- hiekan seassa FILIPP /kulkurin kukkarossa TANSKA +Mieder 6751 Lootus on lootus, vaikka mudassa / Myrtti on myrtti vaikka keskellä nokkosia	C1b 20
Kapaa on kavan matokin	C1b 21
Ihminen se on hullukin, viljaa se on lustekin ( Ihminen se on lapsikin, pähkinä pienikin p. /On jätkälläkin varpaat	C1b 22
Hullut ovat viisaita vain saduissa	C1b 23
Sama aasi, vaikka toinen satula	C1b 24
Sota on sotaa	C1b 25
Kiusaa se on pienikin kiusa	C1b 26
Apua hyttysenkin apu on	C1b 27
Jollei sika tongi päivällä, se tonkii yöllä	C1b 28
Harvoin sika taivaan näkee, ja takareen pankolta silloinkin @ taivas -- tähti	C1b 29
Ruskea on repo kuoltuaankin ( Sandaalipuu tuoksuu keppinäkin TAMILI	C1b 30
Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi ( Arabi on arabi vaikka pestäisiin krapusaippualla ROMANIA	C1b 31
Kaunis on aina kaunis (rikas ei aina rikas) +( ... viisas ei aina viisas	C1b 32
Ei ilta jää tulematta, vaikka karja viipyy	C1b 33
Ei sorsanpoikaa tarvitse uimaan opettaa @ sorsanpoika -- kala / apinaa kiipeämään Ei krokotiilinpoikanen huku jokeen	C1c 10
Kyllä rotanpoikanen tietää miten se jyrsii kolonsa	C1c 10b
Ei poroja opeteta etsimään jäkälää	C1c 11
Ei koiralta voi kieltää haukkumista	C1c 12
Ei kissa jätä hiirten pyytämistä @ ( hiirten pyytäminen -- maidon latkiminen Ei rikastumishaluinen jätä...	C1c 13
Ennen haukka kuolee nälkään kuin nokkii jyviä	C1c 14
vettä hanhen selkään ( Ei lihavan sian takapuolta rasvata	C1c 15
Ei hullun päähän saa pieksemälläkään järkeä	C1c 16
Jos ei ole ylhäältä annettu aivoja, ei niitä saa ostetuksi apteekistakaan	C1c 16b
Neuvo hullua: ei tule mieltä; keitä munaa: ei tule lientä ( Ei ole hulluuteen lääkettä /Neuvo menee hullun korvasta sis.,tois. ulosTANS/Neuvo hullua vaikka tuhat kert.INT	C1c 17
Tyhmyrin neuvominen on kuin antaisi suolaa oravalle	C1c 17b
Pane hullu huhmariin, survo .. hullu hulluna pysyy @ hullu -- tuhma / vesi	C1c 18
Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta, sika sika sittenkin on	C1c 19
Ei moukasta saa gentlemannia	C1c 19b
Vaikka kameli kulkee 40 vuotta Mekkaan, siitä ei tule pyhiinvaeltajaa	C1c 19c
Nosta konna kultatuoliin, niin se hyppää takaisin lätäkköön	C1c 20
Opeta sudelle isämeitä, se rukoilee: lammas!	C1c 21
Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se metsään katsoo @ susi -- jänis	C1c 22
Ei vanhaa papukaijaa saa kesytetyksi	C1c 22b
Ei pidä syyttää karhua, jos se syö öiseen metsään jääneen lehmän @ karhu,lehmä -- susi, vuohi	C1c 23
Ei hyvä neuvo vahvista velttoa ( Ei hyvä neuvo aina ole hyväksi	C1c 24
Hyvän neuvon voi toiselle antaa, ei arvokkuutta @ arvokkuus -- hyvä käytöstaito	C1c 24b
Ei terve tarvitse lääkäriä	C1c 25
Ellei ole jano, ei ole asiaa kaivolle	C1c 25b
heittää helmiä sioille @ sika -- lintu helmiä -- ruusuja HOLL	C1c 26
Haaskausta on ruokkia kilpikonnaa ohrilla	C1c 26b
Turha on näyttää valoa sokealle	C1c 26c
Ei sitä hävetä =pilkata saa, jota ei parata voi	C1c 27
Luonnollinen ei ole häpeällistä	C1c 28
Kust on ennen oja käynyt, siitä nytkin nirottaa	C1d 09
Palanut kanto syttyy helposti	C1d 09b
Mikä tapa tallukkana, se emäsikana	C1d 10
Kun sika pääsee kaukalolle, se nostaa jalkansa kaukalolle @ ( kaukalo -- pöytä Rapu likaa, mitä ei syö	C1d 11
Erehdys ensi kerralla, toisella kertaa tapa	C1d 11b
Kolmessa vuodessa pahasta tulee välttämättömyys	C1d 12
Tottumus on toinen luonto @ toinen -- viides EGYPT /miehen TURKKI Mieder 3103	C1d 13
Minne meneekin, tavat seuraavat	C1d 13b
Vanhoilla tavoilla on syvät juuret	C1d 13c
Kyllä saatu tapa tallella pysyy	C1d 14
Mikä on ollut muodissa, tulee muotiin	C1d 14b
Mailta mies pois saadaan, vaan ei tavoiltansa ( Vain kuolinvaatteissa..	C1d 15
Jos talonpojasta tulee kuningas, hän kantaa yhä koria selässään	C1d 15b
Ei puhveli nauti musiikista	C1d 15c
Ei vanha rakkaus ruostu ( Vanha suola janottaa / Vanha rakkaus ja vanha tervas syttyvät vuodenajasta riipp.RANSK /V. r.palaa vahvastiUSA	C1d 16
Ei vanha koira voi muuttaa haukuntaansa	C1d 17
Papukaija sanoo, mitä sille on opetettu	C1d 17b
Kuolleena koira tapansa heittää - ei paha koira kuolleenakaan	C1d 18
Ei kissa lopeta lihan varastelua; jos siltä leikkaa nenän, niin korvat kasvavat uudelleen	C1d 18b
Jumala on isä, onni on isäpuoli	C1d 18c
Kyllä vanha vakonsa pitää @ ( vanha -- härkä Ei vanha susi eksy polultaan TURKKI	C1d 19
Tanhuan tilan muutat, tapoja et muuta	C1d 20
Myötänsä paha tapa vie ( Ei pahasta tavasta pääse eroon	C1d 21
Tapa on vahvempi kuin hyvä päätös	C1d 21b
Mitä teet nuorena, sitä vanhanakin	C1d 21c
Ei karhu koskaan peseydy ja vielä elää	C1d 22
Aina sika rapakon löytää	C1d 23
Vaikka puet carabaon silkkiin, se palaa aina liejuun	C1d 23b
Metsäkoirasta ei ole kartanokoiraksi eikä palkkapiiasta talon emännäksi.	C1d 23c
Missäs kauha ellei padassa @ pata -- hylly	C1d 24
Verta verrasta	C2a 10
Vähä vähästä (annetaan)	C2a 11
Isoista joista isoja kaloja @ joki -- vesi	C2a 11b
Suurilla suuria, pienillä pieniä	C2a 12
Isompi puu, isommat lastut @ lastu -- vesa	C2a 13
Isolla miehellä isot hankkeet, isolla pensselillä tulee isot kirjaimet	C2a 13b
Isot kalat eivät elä pikku lammikossa	C2a 13c
Joka paljon tuo se paljon saa	C2a 15
Jolle paljon annetaan, siltä paljon etsitään	C2a 16
Joka tyhjänä menee, se paljasna palajaa -@ paljasna -- rikkaana	C2a 17
Väärällä puulla on väärä varjo ( Jos kynttilä on kiero, varjokin on kiero +Mieder 9227 JIDDISH	C2a 18
Missä on härkää, siinä on sorkkaa	C2a 19
Mitä isompi torvi, sitä kovempi ääni	C2a 20
Mitä kylvät, sitä niität @ ( niittää -- leikata mitä,sitä -- ohdakkeita,...MEk 182 /hamppua,.../papuja,... Kylvön mukaan sato saadaan / Istutat meloneja... /Huono siemen ... /Joka ohdakkeita kylvää, se ohdakkeita niit	C2b 10
Hyvästä siemenestä hyvät taimet, hyvistä taimista vahvat riisintaimet @ taimet -- oraat	C2b 10b
Huonosta kylvöstä huono sato	C2b 10c
Ellet kylvä, et korjaa	C2b 10d
Joka tuulta kylvää, se myrskyä niittää @ tuuli,myrsky -- kipinät,liekki / ohdakkeet,piikit	C2b 11
Joka puolelta pivoa kylvää, se puolelta leikkaa ( Mitä kylvää, sitä niittää	C2b 12
Joka taajan kylvää, se taajan leikkaa	C2b 13
Varhainen kylvö, varhainen sadonkorjuu	C2b 13b
Pilaantuneesta lihasta sikiää matoja @ liha -- kala	C2b 14b
Rikkaruoho on omaa kylvöämme	C2b 15
Ei säkistä muuta tule kuin mitä sinne on pantu @ säkki -- kannu	C2b 16
Siniväriastiasta ei vedetä valkoista kangasta	C2b 16b
Kylvä vain okaita, mutta et korjaa jasmiineja @ jasmiinit -- viinirypäleet /vehnää	C2b 16c
Mitä pataan pannaan, se kauhaan tulee	C2b 17
Mitä keität, sitä syöt @ keittää -- paistaa	C2b 18
Sitä puuroa syödään, mitä keitetään	C2b 19
Millaiset ryynit, sellainen puuro @ ryynit, puuro -- kala, keitto / taikina, leipä	C2b 20
Millainen pölkky, sellainen lastu	C2b 26b
Millaista puuta, sellaiset nuolet ( Ei kaikenlaisesta puusta tule nuolia / kenkiä ENGL,RANSK	C2b 26c
Kuteilleen kangas katsoo, leipä hierejauhoilleen	C2b 27
Jos kannatinpalkki on luja, niin katto kestää	C2b 29
Hyvällä hyvä saadaan, sokealla silmäpuoli	C2b 31
Kunhan on jauhot, kyllä pannukakkuja saadaan @ jauhot,pannukakut -- jyvät,jauhot /munat,kananpojat Kyllä jauhoja saadaan, kun on jyviä	C2b 32
Niin käy kuin käytetään	C2c 10
Joka rikkoo, se korjaa. Joka repii vaatteensa, se paikkaa	C2c 10b
Joka ei tee työtä, ei voi odottaa rikastuvansa	C2c 10c
Huono laidunmaa, takkuiset lampaat	C2c 10d
Sellaista lankaa tulee kuin kehrätään	C2c 11
Rumpu soi niinkuin sitä lyödään	C2c 11b
Millaisen hevosen valjastat, sellaisella ajat	C2c 12
Millaisen hirven hiihdät, moisella taljalla makaat	C2c 13
Miten rumpu soi, siten tanssitaan ( Tanssi on hyvää, kun musiikki on hyvää	C2c 13b
Niinkuin petaa, niin makaa	C2c 14
Jokainen tekee oman tiensä	C2c 14b
Ei pysy turkitta lämpimänä eikä leivättä kylläisenä	C2c 14c
Ei vuotava pysy täytenä	C2c 14d
Mitä enemmän halkoja, sitä kuumempi uuni @ kuuma uuni -- iso tuli	C2c 15
Kuka mitä kaapi, se sitä saapi Mitä etsii, sitä löytää	C2c 16
Kun kauan raapii, niin veri tulee	C2c 16b
Niitä kaloja saadaan kuin ongitaan	C2c 17
Helppo koiran työ, helppo koiran ruoka @ koira,koira -- huuti,huuti	C2c 18
Ken huolella saa, se huoletta syö	C2c 19
Huolimaton työ, likainen ruoka	C2c 19b
Jos lähde on paha, lika leviää alankomaihin	C2c 19c
Sitä hepo syö mitä vetää ( Matkamies kantamuksensa varassa	C2c 20
Työ niin kuin palkka ( Työtä myöten palkka INTIA /Ei palkkaa ilman palvelua USA /Ensin työ sitten palkka SUAHILI/AFR	C2c 21
Lääkäri, joka ei peri maksua, ei ansaitse maksua	C2c 21b
Jos ansiot ovat suuret, niin myös riskit	C2c 21c
Paha työ, pahempi palkka +( ... paha loppu	C2c 22
Rikoksen mukaan rangaistus @ ( rangaistus -- hyvitys Mitä suurempi synti...	C2c 23
Ei vedestä pääse kastumatta ( Ei sodasta pääse maksamatta	C2c 24
Se hyvin pelaa joka voittaa	C2c 25
Mitä käsi kääntää, sitä olka ottaa =kantaa @ kääntää -- noukkii	C2c 26
Jatkuvaan kerjuuseen tepsii vain jatkuva epuu	C2c 26b
Kun elää hyvin, elää pitkään	C2c 28
Ei neulatta ommella eikä vedettä soudeta ( Ei jauhoitta leivota_Saksa, Italia / Ei airotta soudeta venettä_Japani	C2d 09
Suuri laiva tarvitsee syvän veden	C2d 10
Jolla on iso perse, se tarvitsee isot housut @ perse,housut -- vesi,kalat /laiva,vauhti	C2d 11
Jos rakentaa suolle, ei pidä säästellä paaluja	C2d 11b
Huonoa keittoa on syötävä isolla lusikalla	C2d 11c
Kovaan tautiin kovat lääkkeet @ Kovaan puuhun kova kiila	C2d 12
Kasviksia nälässä, lääkettä taudissa	C2d 12b
Joka taudilla on oma lääkkeensä @ ( tauti -- haava lääke -- yrtti kasvamassa Ei myrkkyä ilman vastamyrkkyä	C2d 13
Bambusauva on myrkkykäärmeen kuningas	C2d 13b
Mädällä lihalla hyeena saadaan kiinni	C2d 13c
Kova oksa vaatii terävän kirveen @ ( kova oksa,terävä kirves -- suuri puu/pölkky,iso kiila / kova leipä,terävä hammas Kova leipä vaatii terävän hampaan ?	C2d 14
Partaveitsi voi olla kirvestä terävämpi, mutta sillä ei voi kaataa puita	C2d 14b
Sirpillä on vaikea rummuttaa	C2d 14c
Oikea pätevyys oikeassa paikassa	C2d 14d
Pieni pyhimys, pieni uhri	C2d 16
Pieni lintu, pieni pesä @ pieni -- iso	C2d 17
Lintua myöten pesä, reikää myöten muna	C2d 18
Niin kuin takki, niin takin vuori	C2d 18b
Ei hyvää rakennusta ilman hyvää perustaa	C2d 18c
Reikää myöten tappi	C2d 19
Isolle napille iso napinreikä	C2d 19b
Joka ovella on oma avaimensa	C2d 19c
Miekka miestä myöten @ miekka -- reki Zhukov	C2d 20
Käyrällä veitsellä käyrä huotra ( Huotraa myöten terä / Millainen miekka, sellainen tuppi AFR	C2d 21
Kieroon kattilaan kiero kansi	C2d 21b
Jos seiväs on kiero, ei varjo voi olla suora	C2d 22
Ei Jackia ilman Jillia ( Kun on paha Jack, pitää olla yhtä paha Jill	C2d 22b
Itsepäiselle aasille itsepäinen ajaja	C2d 22c
Paraskin hevonen tarvitsee piiskaa, viisaskin mies neuvoja, ja siveinkin nainen miehen	C2d 22d
Päätä myöten lakki	C2d 23
Miestä myöten hattu @ hattu -- mekko / puku	C2d 24
Kenkä jalan mukaan ( Hihan on oltava väljempi kuin käsivarsi /Mittaa jalkasi kun ostat kengät itsellesi KIINA	C2d 25
Purje tuulen mukaan	C2d 25b
Eivät kaikki purjeet sovi kaikkiin laivoihin	C2d 25c
Kala vedessä ( -( Munkki luostarissa, kala v:ssä, varas hirressä SAKS /Kala kuivalla maalla	C2d 26
Ei leopardi kulje ilman häntää @ leopardi -- apina	C2e 10
Ei voi olla kirkkoa ilman suitsuketta tai kynttilää	C2e 10b
Kyllä härkä häntänsä tarvitsee, ellei ennen niin kesällä	C2e 11
Solmuntekijä ei halveksi peukaloa	C2e 12
Jos hankit lehmän, hanki myös köysi ja kiulu	C2e 13
Jolla on vastuu jousesta, vastaa myös nuolesta	C2e 13b
Kyllä kirveeseen varsi löytyy ( Ei varrettomalla kirveellä hakata polttopuita AFR	C2e 14
Ei kauha varretta kelpaa	C2e 15
Kun on pää, kyllä lakki saadaan	C2e 16
Kun hevonen on, kyllä suitset saadaan ( Kun hevonen on mennyt, ei suitsilla väliä	C2e 17
Kun on kaula, kyllä länget saadaan	C2e 18
Ei rotta hukkaa koloaan ( Vanha rotta kyllä löytää kolon HOLL	C2e 18b
Ei sadetta saada ilman pilviä	C2e 19
Ellei nuku, ei näe unta	C2e 19b
Ei tulta ilman savua ( Joka tahtoo tulta, sen on siedettävä savua	C2e 20
Missä ruokoja, siellä vettä	C2e 20b
Ei varjoaan voi jättää	C2e 21
Kun puu kaatuu ei varjoakaan enää ole Ei varjoa ilman puuta AFR	C2e 21b
Missä päivänpaistetta, siellä varjoja	C2e 21c
Missä on rattaat edellä, siellä on jäljet takana	C2e 21d
Jos piru on vienyt hevosen, vieköön suitsetkin	C2e 22
Jos kokka vajoaa, niin perä seuraa	C2e 22b
Kun peräsin on mennyt, laiva on pian karilla	C2e 22c
Ei puu ilman tuulta liiku @ liiku -- värähdä	C2e 23
Missä kastetta, siellä ei sadetta; missä kypsiä hedelmiä, siellä ei kukkia	C2e 23b
Kettuja ketuilla pyydetään =paha x tarvitaan pahaa x varten @ ( kettu -- haukka /varas /riivaaja Haukka iski haukan / Varas saa kiinni varkaat / Karkottaa riivaajia riivaajien avulla/ muukalaisia muukalaisten avulla	C2f 10
Kiila työntää kiilan @ ( kiila -- oas /naula /myrkky JAP /jalokivi RP 436:39 Oas poistetaan okaalla	C2f 13
Voima murtaa voiman	C2f 14
Myrkky lääkitään myrkyllä @ lääkitään -- hallitaan /karkoitetaan	C2f 15
Rauta katkaistaan raudalla	C2f 16
Tuli karkoittaa tulen	C2f 18
Ei tuonikaan tyhjästä ota	C3a 10
Ei taitavakaan miniä osaa keittää ilman riisiä	C3a 10b
Tyhjästä on paha nyhjästä ( Tyhjästä ei ottamista / Ei tyhjästä mitään tule	C3a 11
Ei tyhjä lientä tee	C3a 13
Ei kuivasta luusta heru rasvaa	C3a 13b
Ei ole tyhjästä tytyä eikä valehesta vatsan täyttä	C3a 14
Ei tyhjä piipussakaan pala	C3a 15
Parempi kun makaa kuin ajaa tyhjää takaa	C3a 16
Ei auta ampukeinot, kun ei ole lintuja metsässä	C3a 17
Tuuli ei iljanteella mitään tee	C3a 18
Paha on paljasta riisua @ ( riisua -- keritä Ei alastomalta putoa mitään	C3a 19
Erehdys on jos menee lainaamaan kampaa Buddhan luostarista ( Munkilla ja kammalla ei ole tekemistä toistensa kanssa BURMA	C3a 19b
Paha on paljaspään kanssa tukkanuottaa vetää ( Ei tuuli lehdettömälle puulle mitään mahda?RP 408:85 /Paha on kammata kaljua TANSKA/Kalju pää on pian keritFIL	C3a 20
Ei kylvämätön touko kasva ( Ei kylvämätön siemen verso JAP	C3a 21
Ei kuivuneesta lähteestä juoda vettä	C3a 22
Ei puu talvella hedelmöi	C3a 23
Tyhjä on silmille hyvä mutta vatsalle vaikea	C3a 24
Ei unesta kekoa tule @ keko -- kirkko	C3b 10
Unesta ei tule turkkia @ turkki -- leipä	C3b 11
Ei unella vatsa täyty ( Eivät syömisunet tapa nälkää	C3b 12
Ei toivoen tule eikä peläten pakene ( Ei toivo saaliiksi ole eikä luulo tiedoksi	C3b 13
Toivo on suuri petturi ( Liiallinen toivo pettää ENGL	C3b 13b
Toivo ja odotus ovat ikävän veljiä	C3b 13c
Jos koiran rukoukset kuultaisiin, niin taivaasta ryöppyäisi luita	C3b 13d
Jos toivomus olisi hevonen, niin kerjäläinen ratsastaisi	C3b 14
Kullasta haaveillaan, hopeaa toivotaan, köyhänä eletään ja kuollaan	C3b 14b
Korppi haaveilee värikkyydestä, laiskuri karjasta	C3b 14c
Toivo tekee narriksi	C3b 15
Toivo on hullujen äiti ( Usein toivo iskee silmää hullulle ENGL	C3b 15b
Joka elää toivon varassa, kuolee nälkään @ nälkään -- paastoamiseen /on laihdutuskuurilla	C3b 15c
Parempi omistaa kuin toivoa omakseen	C3b 15d
Sitten kun sialle siivet kasvaa @ ( siipi -- sarvi Sammakko haaveilee siivistä AFR	C3b 16
Kun tämän ja toisen saan, niin kolme enää viidestä puuttuu	C3b 17
Yrtti jota ei saada hankituksi, on se joka toisi parannuksen	C3b 17b
Huomenna on hyvä päivä: joka piika miehen saapi	C3b 18
Kun kuolisi tai naitaisi tai pääsisi rikkaan talon siaksi @ sika -- kissa	C3b 19
Jos ja Piti ovat paska poikia	C3b 20
Jos tädillä olisi viikset, niin täti olisi setä @ viiksi -- muna	C3b 21
Jos kun pannaan, niin akkakin karhun tappas @ akka,karhu -- hyttynen (jänis), hevonen	C3b 22
Jos taivas putoaa, saadaan paljon leivosia kiinni +( Jos...löytyy kyllä ruukunsiruja ESP /...ei yksikään saviruukku jää ehjäksi HOLL	C3b 23
Ei taivaasta mitään suuhun tipu @ ei mikään -- viina	C3b 24
Ei tulevaisuuden visioilla eletä	C3b 24b
Ei isolypsyinenkään lehmä voita lypsä	C3b 24c
Melkein ei saa hengiltä hyttystä @ ( hyttynen -- jänis Ei "melkein" tapa TANSK/ravitse AFR ihmistä	C3b 25
pilvilinnojen tekeminen	C3b 26
Jokainen kupla särkyy	C3b 26b
liian hyvää ollakseen totta	C3b 27
ajaa tuulta (ja varjoa) takaa	C3b 28
Ei puussa rahaa kasva	C3b 29
Parempi olki lähellä kuin heinä kaukana	C3c 10
Älä heitä pois kupariasi kullan kimalluksen takia	C3c 10b
Parempi omassa mökissä kuin vieraana palatsissa vieraana -- p:n ulkopuolella	C3c 10c
Parempi yksi tänään kuin kymmenen huomenna @ yksi,kymmenen -- muna,kananpoika /varpunen,pyy SLOV	C3c 11
Tämänpäiväinen lintu on parempi huomisen hanhea	C3c 11b
Yksi tämänpäiväinen on parempi kuin 10 huomista @ ( parempi,10 -- yhtä hyvä,2 Yksi tämänpäiväinen tunti vastaa kahta huomista tuntia ENGL /Parempi keuhkot tänään kuin rasva huomenna_burjaatit,mongolit,kalmukit	C3c 11c
Parempi pyy pivossa kuin kaksi oksalla @ ( pyy,10 -- varpunen kourassa,1000 kurkea ilmassa EGY /muna suussa,lintu lintutalossa AFR /kana,kotka JIDD Yksi lintu kädessäsi on parempi kuin 10 taivaalla AFR /Yksi siipisulka käd. on p-mpi kuin 7 hanhea rannallaTAN	C3c 12
Parempi pieni kala pöydässä kuin iso pyydettävänä ( Parempi sardiini vadissa kuin kampela meressä HEPR / P. sämpylänpuolikas kädessä kuin koko sämpylä kaupassa AF	C3c 12b
Varmaa on se mikä on kädessä @ varmaa -- parasta	C3c 13
Käärmeen tappaa se keppi joka on kädessä	C3c 13b
Niillä korteilla pelataan jotka on @ kortti,pelata -- härkä,kyntää / jauhot,leipoa	C3c 14
Viruta jalkojasi sen verran kuin vaippaa piisaa ( Älä ojenna jalkojasi maton ulkopuolelle LIBAN / Levitä huopasi vain niin kauas kuin jalat yltävät FIL /Kankaan mukaan viitta leikataan_Engl.	C3c 15
Pitää tahtoa sitä mitä on eikä sitä mitä ei ole ( Joka ei saa mitä tahtoo, tahtokoon sitä mitä saa	C3c 16
Laarissa sato tiedetään ei pellolla	C3c 17
Eivät kaikki nuput pensaassa puhkea kukkaan	C3c 17b
Ei laihoa laariin panna	C3c 18
Työläs on saamatonta syödä ja näkymätöntä hakea	C3c 19
Ei saamatonta kalaa pataan panna @ ( kala,panna -- teeri, kyniä Ei oletettu antilooppi kiehu padassa AFR	C3c 20
Ei ole kädessä kärppä pinossa @ kärppä -- orava	C3c 21
Ei polttopuita saa sidotuksi kotiin jääneellä köydellä	C3c 21b
Saatu säkkiin pannaan, ei vasta toivottua	C3c 22
Edes eilinen päivä on =mennyt aika ei palaa ( -( Etsii eilistä päivää KPp 45 / Eilinen ei katoa Junod & Jaques 1108	C3d 10
Ei eilistä sadetta varten pukeuduta viittaan	C3d 11
Ei syöty palaa ( Ei syödyssä syömistä ole/ Syöty leipä on pian unohdettu	C3d 12
Ei eilinen ruoka tänään ruoki ( Eilinen juopottelu - tämän päivän jano	C3d 13
Jos vesi otetaan pois tulelta, se lakkaa kiehumasta	C3d 13b
Ei mylly pyöri ohitsejuosseella vedellä @ ohitsejuossut -- ilman vettä	C3d 14
Turha on vanhan itkeä hukattua nuoruuttaan ( Ei nuoruus palaa	C3d 14b
Ken muistelee viime vuotta, ei pidä tätä vuotta hyvänä ( Joka entistä kiittää, se nykyistä moittii VKS	C3d 14c
Mikä on mennyt, se on mennyt +( ... ei palaa	C3d 15
Menneestä rikkaudesta ja nuoruudesta on paras olla puhumatta	C3d 15b
Kysy menneenvuotista lunta ( Ei mennyttä saa takaisin / Mennyt on nurmen alla	C3d 16
Ei mennyttä itketä (eikä tulevaa surra)	C3d 17
Jo se meni mikä putosi	C3d 18
Ei viisas mehiläinen maistele pudonneiden kukkien mettä	C3d 18b
Sylkäistyä ei enää voi niellä ( Ei sylki palaa maasta suuhun	C3d 19
Ei ammuttu nuoli palaa	C3d 19b
Ei kaatunut vesi saa astiaan ( Vettä on helppo kaataa, mutta vaikea... KIINA /Läikkynyttä öljyä et kerää takaisin IRAN	C3d 20
Ei leikattu leipä yhteen saa	C3d 21
Särkynyt peili ei tule ehjäksi @ ( peili -- kivi Karisseet kukat eivät palaa oksiin, särkynyt peili ei enää kuvasta JAP	C3d 22
Ei särkynyt kello enää soi	C3d 22b
Kuihtunut kukka ja menetetty luottamus eivät enää virkoa eloon	C3d 22c
Ei särkynyt ruukku mene kaivolle	C3d 23
Ei tee mitään korilla, jonka pohja on rikki	C3d 23b
Ei keitetyistä munista tule kananpoikia	C3d 24
Raa'asta saa keitetyn, mutta keitetystä ei raakaa vrt. sitaatti: Akvaariosta saa kalakeiton helposti, mutta kalakeitosta ei akvaariota	C3d 25
Ei akasta tule neitoa, keimaili hän miten tahansa	C3d 26
Jos suola menettää makunsa...	C3d 27
Ei ilmalla eletä @ ilma -- auringonpaiste / tuuli	C3e 10
Ei nuolu vatsaa täytä @ täyttää -- elättää	C3e 11
Yhtä kaikki kaalintähde sekä alta että päältä	C3e 12
Ei vedestä väkeä ole ( Ei vesi ole rasvaista ?	C3e 13
Eivät paperikukat tuoksu	C3e 14
Olki pian syttyy ja palaa loppuun =lyhytjänteinen ihminen suuttuu @ palaa l -- sammuu nopeasti EGYP	C3e 15
Paljon olkia, vähän jyviä	C3e 16
Ei konnassa talia ole @ konna, tali -- tiaisenjalka,rasva KPp 78	C3e 17
Ei täin nahasta kintaita tehdä @ ( -- tuohi,takki /tiili,jalokivi JAP /siili,turkki /sian korvat,silkkikukk ENGL/pors.h,nuoli/mets.t/kaik.ukot,. Ei t. tuohesta takkia, eikä vanhasta pappia / Pystyy vaikka nylk. kirpun ja lähettämään n. tor. /aasinh-seul /Ei rotannahka r. patarummun katt. INTIA	C3e 18
Ei pukilta saa villoja eikä maitoa	C3e 19
Ei koiranlihaa tarjoilla juhla-aterialla	C3e 21b
Kivi leiväksi @ ( kivi -- turnipsi Ei kivestä kukkia / kivestä villoja / kivestä verta	C3e 22
Tee paskasta pannukakku, se syötävää on	C3e 23
Ei nälkä lähde vaahtoa syömällä	C3e 23b
veteen kirjoitettu @ vesi -- lumi /hiekka	C3e 24
rakentaa hiekalle @ ( hiekka -- jää Hiekkarakennus sortuu jo rakennettaessa AFR / Rakennus ilman perustaa sortuu TUR	C3e 25
kulkea heikolla jäällä	C3e 26
puida ruumenia	C3e 27
Väännä köysi ruumenista, solmia munahan solmu ( Kiskoa kivestä tuohta/vettä	C3e 28
Sanat ovat vain sanoja @ sana -- huokea /savu /tuuli	C3f 10
Ei sana haavaa tee @ tehdä haava/reikä -- tappaa / särkeä luu sana -- hyvät sanat Ei sana luuta särje	C3f 11
Ei sanoista tornia tehdä @ torni -- silta /juusto	C3f 13
Ei sanat säkkiä täytä @ ( sana -- pannukakun kuva /riisipiirakan kuva JAP/leivän katselu /kauniista sanoista Ei sanat täytä vatsaa/Parhaatkaan sanat eivät ravitse AFR /Ei x:n kuva karkoita nälkää /tyydytä ruokahalua KIINA	C3f 15
Ei siitä suu tule makeaksi, että sanoo "mesi" @ +( tulla makeaksi,sanoa mesi -- palaa,sanoa tuli ... että nuolee sokerin kuvaa /...meden muistoista // Ei sana tuli polta kieltä ARAB	C3f 16
Ei kiitos säkkiä täytä @ ( kiitos,säkki -- siunaus,vatsa IRL Ei kiitoksesta takkia/turkkia ommella VENÄL / Ei kiitos tee suuta makeaksi	C3f 17
Kissa kiitoksella elää -( Ei kissa kiitoksella elä	C3f 18
Laimea kiitos on moitetta @ moitetta -- väheksyntää ENGL	C3f 18b
Ei satakieltä saduilla ruokita	C3f 19
Ei vasikka rukoillen elä, kun ei juomalla eläne ( +( ... eikä korppi kiroihin kuole / Parempi tehdä työtä kuin rukoilla	C3f 20
Ei pilli perettä toita, kannel kansoa elätä	C3f 21
Syö susi luetunkin lampaan -@ ( syö -- ei syö ARMENIA, TURKKI Kettu syö merkitytkin kananpojat ALBANIA	C3f 22
Ei manaten maan alle mennä	C3f 23
Kun hengessään kaatuu, ei tule mustelmia	C3f 24
Tie helvettiin on kivetty hyvillä päätöksillä @ ( päätös -- aikomus Tuhon tie on kivetty hyvillä aikomuksilla SAKS	C3f 25
isku ilmaan ( Veden kirnuaminen	C3f 26
Älä usko silmiä, koeta kädelläsi ( Suomalainen ei usko ennen kuin näkee	C3g 10
Silmät eivät puhu, jaloilla ei ole suuta -( Silmät puhuvat yhtä paljon kuin suukin JAP	C3g 11
Ei silmä osaa ota @ ( -( +( ottaa osaa -- tappaa Ei näkeminen ole syömistä /Päinvastoin (ks Aquilina) / ... mutta tietävät mikä ravitsee	C3g 12
Ei pyhimykseksi tulla pyhänkuvaa katselemalla	C3g 13
Ei pelto kasva katsoen, vaan kyntäen.	C3g 13g
Ei jano lähde sillä että katselee luumuja puussa	C3g 14
Ei se eläintä tapa, joka vain katsoo sitä	C3g 15
Ei olematonta haaskata @ haaskata -- voi kadottaa	C3h 10
Se menettää, jolla jotain on	C3h 11
Ei tyhjä varkaita pelkää ( Ei tyhjää aidata / Tyhjässä talossa ei ole väärinkäytöksiä HAVAJI	C3h 12
Sata rosvoakaan ei pysty ryöstämään alastomalta	C3h 12b
Se jolla ei ole mitään menetettävää voi olla peloton joka suuntaan ( Se jolla ei ole mitään matkustaa turvallisesti	C3h 12c
Huoleton hevoseton poika @ hevonen -- lehmä	C3h 13
Ei märkä pelkää kastumistaan eikä köyhä köyhtymistään	C3h 14
Köyhä nukkuu rauhassa ( Köyhä ei pelkää varkaita	C3h 15
Ei köyhä korkealta putoa: luudan päältä lattialle	C3h 16
Kerjuu se on joka kestää	C3h 17
Ei kanto pelkää kirvestä	C3h 18
piiskata kuollutta hevosta	C3h 19
Ei yksi ihminen ole mikään ihminen @ ihminen,i. -- puu,puu / kekäle,tuli	C4a 09
Ei yksi kerta ole mikään kerta @ kerta -- tapa	C4a 10
Ei yksi vahinko ole vielä vahinko	C4a 11
Jos varis sieppaa aasin, se sieppaa suotta	C4a 11b
Ei lätäkkö ole kaivo eikä allikko virta ( Luota jokeen, älä puroon VENÄL / Joesta, jossa et voi kylpeä, ei juoda AFR	C4a 12
Ei yksi kivi jauha	C4a 12b
Yksi markka ei helise (eikä kahta viitsi puistaa) @ markka -- (hopeinenkaan) rannerengas	C4a 12c
Ei yhdellä kädellä aplodeerata /sormella saa tehdyksi x:ää @ aplodeerata -- avata solmua /saa tapetuksia täitä AFR /saa kirppuja kiinni HAITI /saa näpsäytetyksi INTIA Ei yhdellä kädellä saa ääntä aikaan TURKKI/ Ei yhdellä kädellä pyydystetä kahta sammakkoa KIINA	C4a 12d
Ei yksi pyssy kauas pyljy ( Ei yksi laukaus lopeta kaikkea riistaa	C4a 12e
Ei yhden variksen huuto kauas kuulu	C4a 12f
Ei karavaanikuormaa pureta yhden ramman aasin takia	C4a 12g
Ennen lukee tähdet taivaalla kuin...	C4a 13
Ennen puuttuu merenranta kiviä kuin... ( Ennen puuttuu raunio okaita ...	C4a 14
Sammakko tahtoo olla härän kaltainen - halkeaa @ ( härkä -- hevonen,härkä -- kameli Hevosia kengitetään, sammakko nostaa jalkansa	C4a 15
Unissaan hiiri pelottaa kissaa	C4a 15b
Pieni lintu jos rupeaa suurta munaa tekemään, repäisee perseensä @ munaa tekemään -- papua nielemään	C4a 16
Ei pieni kala saa niellyksi isoa	C4a 16b
Ei piirakasta tule isompi kuin muotti, jossa se paistetaan	C4a 17
Pienet padat kuohuvat äkkiä yli	C4a 18
Neula putosi heinäsuovaan ( Etsiä neulaa heinäsuovasta	C4a 19
pisara meressä @ ( pisara -- kärpänen / jyvä Lisänä pisara meressä	C4a 20
Valtameri ei ole valikoiva pikku purojen suhteen	C4a 20b
Ei kärpänen härän sarvella paljon paina	C4a 21
Ei yksi isku vahvaa miestä nujerra	C4a 21b
Ei hiiristä tule rottia	C4a 21c
Pieniä silakat joulukaloiksi	C4a 22
Ei pelkistä sienistä tehdä (hää)juhlaa	C4a 22b
Pyyt syödään pyytäessä, kalat kuivateltaessa	C4a 23
Pian lyhyt virsi veisattu @ virsi veisattu -- tukka harjattu	C4a 24
Tuuma ei tunnu muualla kuin nenänpäässä	C4a 25
Ei siitä meri vähene, jos koira laidalta latkii @ ( vähetä -- pilaantua Lusikka ei juo laaksoa kuiviin AFR	C4a 26
Penikkanahan se pieni koira kuoleekin @ penikka,koira -- varsa,hepo / kukko,...	C4a 27
Maasta se pienikin ponnistaa	C4b 10
Muurahaisenkin toiveet ylettyvät taivaaseen	C4b 10b
Suuria tekoja eivät tee vain jättiläiset	C4b 10c
Kyllä pienikin pitää, paksukin katkee	C4b 11
Pienikin piisaa ja paljokin kuluu	C4b 12
Yksi jyväkin tekee vaakakupin painavammaksi ( Hiirenpissistäkin on hyötyä vesirattaalle ARMENIA	C4b 12b
Pieni siru kultaa, mutta kallis	C4b 13
Vähän mutta hyvää ( Pieni on kaunista / Pienessä astiassa paras viini tms. /Parempi hyvää hiukan kuin halpaa paljon. EST	C4b 14
Mehiläinen on pieni mutta hunaja on makeaa ( Pieni pata mutta makea siirappi	C4b 15
Pieni (mies) mutta pippuria	C4b 16
Keppi on keppi, oli lyhyt tai pitkä; mies on mies oli suuri tai pieni	C4b 16b
Pieni pukki, suuret sarvet ( Norsun pää, hiiren häntä / Härän vatsa, linnun suu	C4b 17
Siinä pieni pisteleksen, kussa suuri käänteleksen	C4b 18
Pieni sade vaimentaa kovan tuulen ( Pieni sade sit. palj. pölyä /P. kirves kaataa isoja puita /P.hiiri tyhj. koko säkin /P. vuoto upottaa suur.lai	C4b 19
Pienikin pilvi voi peittää auringon +( ...ja kuun	C4b 19b
Pyy on pieni lintu,mutta panee taikinapytyn kumoon ( Hirvi on hampaaton, mutta ... /Viiriäinen on pieni, mutta voi väsyt. s. hevosen e. ratsastajan SERBO-KRO	C4b 22
Pieni kirppu haavoitti leijonaa silmäterään @ ( kirppu -- sammakko / korvassa pörisevä kärpänen ARMENIA Sammakko voi tappaa leijonan AFR /Pienet termiitit saavat katoksen sortumaan /Sääski norsun korvassa	C4b 23
Kyy ryömii reiästä, jonka läpi boa käärme ei pääse	C4b 23b
Pientäkin vihollista on varottava	C4b 24
Pelkää kyyhkysen vihaa	C4b 24b
Neula on pieni mutta ei nieltävissä ( Kipinä on pieni mutta ei käärittävissä vaatteeseen Permjakov 270	C4b 25
Pehmeä mato syö kovan puun	C4b 26
Muratti tuhoaa tammen	C4b 26b
Hietarapu on pieni, mutta kaivaa syvän kolon	C4b 26c
Iso kala saadaan pienellä täyllä	C4b 27
Joka vähän hylkää, se paljon mistaa	C4c 10
Jos et pientä kasvata, et suurta näe	C4c 11
Yhdessä on tuhannen alku	C4c 12
Vähästä paljon tulee +( ...ja huonosta hyvää	C4c 13
sienet sateen jälkeen	C4c 14
Kun kootaan maata syntyy vuori, kun vettä syntyy joki	C4c 16
Pisaroista tulee meri, jyväsistä viljakasa @ ( -( pisara,meri -- hiekkajyvä/tomuhiukkanen,vuori JAPANI Pisaroista meri/pata täyttyy/tyhjenee /Pisaroista tulee suuri joki INTIA(TAMIL) // Ei pisarasta meri tyhjene	C4c 17
Hyttysparvi voi saada aikaan ukkosmetelin	C4c 17b
Pikku liiketoimista suuri voitto ( Penni pennniltä kootaan iso vuori	C4c 17c
Höyhen katkaisi kamelin selän @ höyhen -- viimeinen unssi	C4c 18
Viimeinen pisara saa astian valumaan yli ( Pisara pisaralta astia täyttyy /sade täyttää astian AFR	C4c 19
Hius hiukselta tulee mies kaljupääksi ( Höyhen höyheneltä hanhi...	C4c 20
Monta ojaa pienykäistä suuren joen kasvattaa	C4c 21
Pienestä joesta meren alku ( Pikkuasioista suuret	C4c 22
Kipinästä tuli syttyy ( Kipinästä maat kytevät	C4c 24
Joka neulasta alkaa, se puraaseen lopettaa ( Joka varastaa neulan, varastaa vielä lehmän MAROKKO/härän KOREA /Joka v. munan, varastaa vielä kamelin LIBAN	C4c 25
Kyllä matalakin kanto kuorman kaataa ( Pieni pölkky kaataa isot rattaat ROMANIA	C4c 27
Anna pirulle pikkusormi - ottaa koko käden	C4c 28
Kun kerran yhden sormensa paskaan panee, niin saa panna koko kätensä.	C4c 28b
Syli puuta, vaaksa vettä, askel paikkoa pahoa,miehen surmaksi pitääpi	C4c 29
Rikos vie toiseen rikokseen @ rikos -- synti	C4c 30
Pääsi vuoren yli, kompastui korteen @ ( korsi -- kivi Ihmiset eivät kompastu vuorilla vaan kiviin HINDUSTAN /...muurahaiskekoon JAP	C4c 31
Pikkuseikat tappavat ihmisen	C4c 32
Yhden tuuman erehdys, tuhannen mailin menetys @ yksi tuuma -- mitätön erehdys	C4c 34
Yksi lankeemus ja tuhannen vuoden katumus ( Lyhyt nautinto, pitkä itku /katumus TANSKA	C4c 35
Ratkaise yksi vaikeus, niin sata muuta poistuu	C4d 09
Yksi lammas vettä määki - koko karsina janossa @ ( lammas -- koira/hanhi määkiä vettä,olla janossa -- edellä,jäljessä /kylläinen,nälkäinen? Yksi koira haukkuu, koska näkee jotain, sata koiraa h. koska kuulee yhden haukkuvan KIINA /When one cow has started to move it raises the others...	C4d 10
Yksi narri saa liikkeelle kymmenen narria 10 narria -- 10 ylistäjää	C4d 11
Yksi sokea härkä vie 1000 harhaan	C4d 11b
Yksi valehtelija saa sata valehtelijaa matkaan	C4d 12
Yksi kivi hajotti kolmesataa korppia ( Yksi kuu valaisee koko maailman	C4d 13
Yhtä oksaa koskettaa, niin kymmenen heilahtaa ( Lyö yhtä puhvelia, niin ...	C4d 14
Yksi hullu heitti kiven kaivoon, sata viisasta ei saa ylös	C4d 15
Yksi pahan tekee, toinen joutuu vaikeuksiin @ joutua vaikeuksiin -- saada rangaistus	C4d 16
Yksi pahan tekee, kymmeneen se koskee @ ( kymmenen -- kaikki Yksi pahan tekee, sata ei saa korjatuksi	C4d 17
Yhden hevosenkengän takia menee hevonen hukkaan	C4d 19
Yksi väärä penninki vie yhdeksän hyvää myötänsä	C4d 20
Yksi syyhyinen lammas vie yhdeksän hyvää myötänsä @ syyhyinen lammas -- mätä omena	C4d 21
Yksi päivä voi saada aikaan mitä eivät vuosisadat @ päivä -- hetki	C4d 22
Kärpänen mereen kusi, meri torahti	C4e 11
kärpäsestä härkänen	C4e 12
Kun jouhi saadaan, niin hevonen tehdään	C4e 13
Paljon melua tyhjästä (mutta ei tappelua) +( ...mutta vähän villoja / Myrsky vesilasissa	C4e 14
Vuoret synnyttävät hiiren	C4e 14b
Suuri tuuli, pieni sade @ tuuli -- pilvi / kova jyrinä	C4e 14c
Norsu säikähti sääskeä @ ( norsu -- leijona Leijonakin joutuu puolustautumaan kärpäsiä vastaan	C4e 16
Joka ei pysty huolehtimaan pikkuasioista, sen ei pidä sekaantua suuriin asioihin ( Joka himoitsee pikkuvoittoja,...	C4f 10
Meni pyytä pyytämään, koppelon kotoa mistas @ pyy,koppelo -- kirvesvarsi,kirves / raha,2 tai 100 rahaa Permjakov 277	C4f 11
Kokoo tulitikkuja, kylvää markkoja	C4f 12
Penniä puristaa, markan menosta ei tiedä mitään	C4f 13
Kuitu maasta noukitaan, tilkku maahan heitetään @ kuitu,tilkku -- keto,pelto	C4f 14
Loikkaa kalakorin yli saadakseen hernepiirakan	C4f 14b
Pelastaakseen kananpojan uhrasi porsaan @ ( kananpoika,porsas -- hattu,pää/satula,hevonen Kukapa luopuisi hirvipaistista oravanlihan takia	C4f 15
Katselee taivasta neulansilmän läpi @ taivas -- Intia	C4f 16
Ei yhdestä tiiliskivestä tule koko muuri @ ( tk.,m. -- paalu,iso talo /kukka,seppele /puu(n oksat),temppeli /seiväs,aita /kivi,kivipermanto AFR /jyvä,mylly Yksi puu ei tee/lopeta metsää // Yksi hamppulanka kädessä hän aikoo tehdä tusinan nuottia KIINA	C4g 10
Ei lampaan päästä saa paljon villaa @ villa -- rasva	C4g 10b
Ei lyhyestä tule pitkää	C4g 14
Yksi näyttelijä ei voi esittää koko näytelmää	C4g 15
Ei yksi norsu nostata tomupilveä	C4g 16
Ei pyyssä kahden jakoa	C4h 10
Ei yhdestä härästä kahta nahkaa ketetä	C4h 11
Ei meri lusikalla tyhjene @ lusikalla tyhjentyä -- mitata kauhalla	C4h 12
Ei kamelia juoteta lusikalla	C4h 12b
Ei tulipaloa sammuteta sylkäisyllä	C4h 13
Ei neulalla kaivoa kaiveta ( Naskalilla ei merta kuumenneta /Juottaa norsua kupista(Haim)	C4h 14
Ei pyyn rihmalla karhua pyydetä ( Ei vahakuulalla norsua ammuta_Afr. / Ei vihaista sonnia sidota pakettinarulla_Engl/Ei yhdellä bambuseipäällä ulotu pohjaan asti_Kiina	C4h 15
Missä pihdit eivät auta, ei kynsistä ole apua	C4h 16
Älä karhua äimällä pistele @ ( karhu -- piru äimä,pistellä -- vitsa,lyödä Älä pirua äimällä ärsytä / Älä .. norsua rihmalla	C4h 17
Ei sutta neulalla tapeta @ susi,neula -- norsu,multakokkare /veitsi,krokotiili	C4h 19
Ei kamelin pää mahdu neulansilmän läpi	C4h 20
Veräjille yhtä miestä, kynnyksille yhtä naista.	C4h 21
Jos voit tukkia reiän sormella, älä käytä kämmentäsi	C4i 09
Älä kärpästä hätistä kirveellä	C4i 10
Ei leijona saa kiinni kärpäsiä	C4i 10b
Strutsi ei laskeudu puun oksalle ( Strutsi ei syö pieniä marjoja	C4i 10c
Norsu ei näe hedelmänsiementä ( Norsu ei tunne kärpäsenpuremaa ITALIA	C4i 10d
Jopa se rautakangen kärpäsen perseeseen taittaa	C4i 11
Kaataa puun saadakseen kiinni mustarastaan	C4i 11b
Ei kannata ostaa ruutia ja ampua variksia @ varis -- harakka	C4i 12
Ei siirtomaatavarakauppias avaa myymäläänsä yhden asiakkaan takia	C4i 12b
Ampua varpusia tykillä ( Listiä retikoita miekalla / Teurastaa kananpoika häränveitsellä	C4i 13
Kotka ei pyydystä kärpäsiä @ ( kotka,kärpänen -- leijona,hiiri VENÄL / kotka -- korppikotka TURKKI Ei hirvenpyytäjä katsele jänistä KIINA /Ei tiikerinpyytäjä käytä rotannahkahihoja KIINA	C4i 14
hiusten halkominen	C4i 16
Ei hevon häntään länkiä sidota @ (panna) länkiä -- vaskilangalla sidota	C4i 17
Kyllä rautakangesta saa neulan, kun vaivan näkee	C4i 18
Valjaat maksavat enemmän kuin hevonen @ valjaat -- varusteet	C4i 18b
Lääkitys on sairautta pahempi	C4i 19
Kasvoilta voi lukea kaiken mitä on sydämessä	C5a 08
Ensimmäinen riidan merkki on elehtiminen	C5a 09
Kussa peura piehtaroipi, siinä karva katkiavi @ ( peura -- hepo Missä hirvi on tapettu, siellä on verta ENGL /Luista näkee, missä norsu kuoli AFR	C5a 10
Aina siihen korsi jää, kussa kuorma kaatuu	C5a 11
Lintu rypee ja höyhenen jättää @ rypeä -- lentää	C5a 12
Sade meni, mutta oksista tippuu vettä	C5a 13
Mitä syöt, sitä parralle valuu ( Mitä parralle valuu, se on poissa hampailta (Gri 150:59)	C5a 14
Ei jäljetöntä ohikulkijaa	C5a 15
Ei puu tuuletta huoju @ puu -- ruoho /kaisla /pensaat INTIA Eivät lehdet liiku, ellei tuule FILIPP / Ei vesi väreile ellei tuuli käy _Bengali/Intia	C5a 16
Rakkautta, yskää ja savua on vaikea salata	C5a 17b
Ei savua ilman tulta ( Siellä tuli, mistä savu nousee, siellä talo, kussa kukko laulaa, koira haukkuu korvessakin.(FIN)	C5a 18
Missä savua, siinä lämmintä	C5a 19
Missä on lintuja, siellä on vettä @ vesi -- karja	C5a 20
Missä on valitushuuto, siellä on onnettomuus @ onnettomuus -- kuolema	C5a 21
Kirveessä joka särkyi täytyi olla särö ennestään	C5a 22
Jos ruukusta kuuluu ratinaa, se ei ole täynnä	C5a 22b
astian maku	C5a 23
Joka taian taitaa, se taian tarvitsee	C5a 24
Lehden putoaminen kertoo, että syksy on tulossa	C5a 25
Vaikka rankkasade on loppunut, niin puista tippuu yhä vettä	C5a 26
Laulusta linnun tuntee ( Laulun mukaan lintua nimitetään	C5b 10
Lennostaan lintu tunnetaan @ lintu -- varis	C5b 11
Millainen mies, sellaiset tulukset @ ( tulukset -- reki /pärepihti /kattoriuku Ammattimies tunnetaan työvälineistään AFR /Lastuistaan puuseppä t. /Mil.p.s.,sell.lastut	C5b 12
Ammatissaan mies opitaan tuntemaan, olkoon vaikka oluen juonnissa ( Maamies tunnetaan pellolla ollessaan / Millainen puutarhuri, sellaine puutarha ENGL/ M. puu-ha..p-ri HEPR	C5b 12b
Mimmoinen puukko, semmoinen eukko.	C5b 12c
Käpälistään leijona tunnetaan @ käpäl/pesästään,leijona -- tupeksista, mies /kavioistaan/sork,eläin /lehdistä,puu Sorkistaan iso lehmä tunnetaan AFR	C5b 13
Tavoistaan mies tutaan	C5b 14
Kerro minulle mitä olet innokas ostamaan, niin kerron mikä olet	C5b 14b
Pellon veräjästä isännän tuntee, emännän talon kynnyksestä	C5b 15
Taloa myöten portti ( Talo tunnetaan portistaan/pihastaan/julkisivustaan	C5b 16
Taloista kylä nähdään, kylästä talot tutaan	C5b 17
Minkälainen kissa kivellä semmonen hepo tallissa.	C5b 17b
On ollut säkissä ennen kuin tuli pussiin	C5b 18
Kumppaneistaan mies tutaan	C5b 19
Alaisistaan päällikkö tunnetaan	C5b 19b
Ei pidä syyttää peiliä, jos naama on vino	C5b 20
Jolla vaiva, se valittaa	C5b 21
Missä haisunäätä, siellä myös haju @ haisunäätä -- myskihärkä	C5b 22
Aina on luita leijonan luolassa ( Aina on luita norsun kuolinpaikalla AFR	C5b 23
Vasikasta se näkyy, mistä aika-elukka tulee	C5b 24
Kukko kiekuu jo munassa ( -( Kissanp. nuolee jo synt. /Koira hauk. jo synt. /Ei kukkoa tunne munan sisässä AFR/ Hyvä lintu alk.sirk. jo mun	C5b 25
Nokkoseksi tarkoitettu polttaa jo nuorena	C5b 26
Orahasta touko tutaan @ ( touko -- laiho / olki Tuleva vilja tuntuu jo oraalla INTIA	C5b 27
Nupuista tulee ruusuja ja kissanpojista kissoja +( Nupuista... ja ruusuista kiulukoita RANS	C5b 27b
Lapsesta näkyy, millainen mies tulee @ lapsi -- 3-vuotias / 7-vuotias /pikkupoika	C5b 28
Näytetilkun nojalla tunnetaan verka	C5b 29
Lahosta puusta laho lastu ( @ lastu -- pirtti Millainen puu, sellainen lastu	C5b 30
Jolla on kylmä käsi, sillä on lämmin sydän	C5b 31
Nenä terävä, leuka terävä - piru sisässä @ terävä -- pitkä	C5b 32
Viisto katse, kiero sydän	C5b 32b
Jouhina hyvä hevonen, paha vaimo palmikkoina	C5b 33
Joka valehtelee, se myös varastaa ( Valehtelija on varkaan veli / Yksi synti vetää sata perässään	C5b 34
Joka on rutto ruuillehen, se on töillehen terävä @ rutto,terävä -- hidas,hidas	C5b 35
Jos se paljon syökin, niin paljon se tekeekin.	C5b 36
Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan	C5c 10
Aina sutta syytetään, jos koira...	C5c 11
Vaikka tiikeri ei enää söisi ihmisiä, maineestaan se ei pääse eroon	C5c 11b
Kaikenlaiset kalat syövät ihmisiä, mutta vain hait saavat syyn	C5c 11c
Kun yhden tuntee, niin tuntee kaikki	C5c 12
Jos keitto maistuu hyvältä nuollen, niin vielä paremmalta syöden	C5c 12b
Kun on hyvä yhteen, niin on hyvä toiseenkin.	C5c 12c
Samanlaisilla veljeksillä samanlaiset kamppeet @ kamppeet -- kaali ?	C5c 13
Kerran varas, aina varas @ varas -- roisto	C5c 14
Ei jokainen joka laulaa ole onnellinen	C5c 15
Tulessa rauta karkaistaan @ karkaista -- terästyä	C5d 09
Sateessa katto osoittaa arvonsa @ katto -- vaippa	C5d 10
Tuulessa linnun nahka nähdään	C5d 10b
Kun koputat pataa, näet missä on halkeama	C5d 10c
Ikeen alla hyvä härkä tunnetaan @ ikeen alla -- puimatanterella	C5d 11
Myrskyssä laivuri tutaan ( Merellä se nähdään, kuka on venemies SAMOA /Pahalla säällä nähdään, kuka on hyvä merimies FILIPP,ITALIA	C5d 12
Kyllä tyynellä jokainen on merimies	C5d 14
Kyllä maalla viisaita kun merellä vahinko tulee ( Parhaat luotsit ovat rannalla HOLL	C5d 15
Pitkä matka testaa hevosen voimat, pitkä palvelus miehen luonteen Pitkä ..., pitkälliset liikesuhteet ystävyyden	C5d 15b
Palvelija opitaan tuntemaan kun isäntä on poissa	C5d 15c
Jokainen on rohkea uunin päällä @ ( uunin päällä -- kaukana vaarasta /viholllisen paetessa Helppo on uhkailla härkää ikkunasta ITALIA / Katselija on suuri sankari INTIA	C5d 16
Sankari näyttäytyy vasta kun tiikeri on kuollut ( Kävelee käärmeen jälkiä pitkin, kun käärme on mennyt AFR	C5d 16b
Terävä miekka ei ole tylsää parempi niin kauan kuin ne ovat huotrassa	C5d 16c
Kulta tulessa, ystävä hädässä @ +( ( hädässä -- viinalla /kullalla ?? Kulta... ihminen murheessa /Metalli tulessa, ihminen viinin kautta JAPANI	C5d 17
Kokeile hevosta ratsastamalla ja ihmistä kumppaniksi rupeamalla	C5d 17c
Murheessa sielun voima mitataan	C5d 18
Kärsivällisesti kestetty onnettomuus on kuin sitä ei olisi ollutkaan	C5d 18b
Hädässä rohkeus nähdään @ nähdään -- kasvaa	C5d 19
Miehen laatu paljastuu siinä miten hän käyttäytyy nälkäaikana	C5d 20
Varo hiljaista (= syvää) vettä ja äänetöntä koiraa ( Hiljainen vesi on syvää / Syvä joki virtaa ääneti	C5e 10
Nukkuvalla leijonalla on hampaat	C5e 11
Alas (vieras) katsoo, ylös ajattelee	C5e 12
Lasta kiitetään, äitiä tarkoitetaan @ kiittää -- suudella THAI	C5e 13
Kiitä pientä hevosta, pyri suurelle rekeen	C5e 14
Kissa sulkee silmänsä, kun se varastaa kermaa	C5e 15
Joka heinäksi rupee, sitä aasitkin purevat @ ( heinä,aasit -- sek. leseisiin,siat syö /kanat nokkivat LIBYA Aasiksi rupee jout. kant. säkkejä /..lampaaksi tek., jout. suden suuhun /..tekeydyit sieneksi, kiipeä koriin	C5e 18
Kun hunajaksi tekeytyy, niin vasikat nuolevat @ ( vasikat nuol. -- kärpäset syövät /sudet repivät Ei pidä olla niin imelä/kostea, että vasikat nuolee, eikä niin karvas/kuiva(ARAB) että syljetään pois	C5e 20
Ken tekeytyy palvelijaksi, hänen odotetaan pysyvän palvelijana	C5e 20b
Mesi kielessä, myrkky mielessä @ ( myrkky -- tikari Mehiläisellä on hunaja suussa ja piikki tak. /Vesimeloni huulet, karvasm. sydän KIIN /Petos väij.hun sanoisJID	C5e 23
Imartelija - käärme kukkasten alla ( Imartelija on joko puijannut tai aikoo puijata sinua ROMANIA	C5e 24
On paha merkki, jos kettu näkyy nuolevan karitsaa Joka osaa nuolla, osaa myös purra RANS	C5e 24b
Mielistelijä haluaa sinulta jotakin Karta niitä, jotka aina ylistävät sinua AFR / Erityinen kohteliaisuus merk. tav.: haluan sinulta jotakin KIINA	C5e 25
Siveä silmän edessä, taikea takaisin puolin ( Edessä kiittää, takana moittii /niskaa leikkaa /kurkkua leikkaa /haukkuvat / Silmien edessä mielinkielin,taka	C5e 26
Puhuu yhtä, tekee toista	C5e 27
Kielellä yhtä, mielessä toista	C5e 28
Osoittaa silkkiäispuuta ja kiroaa saarnia	C5e 28b
Hän torjuu lahjuksen mutta pitää kättään ojossa	C5e 29
Suusta, ei sydämestä	C5e 30
Suu valehtelee, mutta silmät puhuu totta	C5e 31
Silmät on sielun akkunat @ ( silmät -- kasvot ARMENIA,AFR,MEX akkunat -- peili seilun -- sydämen AFR/JAP Silmistä sielu paistaa / Silmät ovat sydämen peili /Sydämestä lähtevä kirje on luettavissa kasvoista AFR /Kasvot kertovat salaisuuden JIDDISH	C5e 31b
Katso miestä silmiin	C5e 32
Kirkassilmäinen sokea	C5e 32b
Suu puhuu ja nauraa, sydän itkee ja huokaa @ itkeä -- vihata	C5e 33
Silmäni itkee, sydämeni nauraa	C5e 34
krokotiilin kyynelet ( Suden vesi silmään / Kissa suree rottaa	C5e 35
Älä luota itkevään mieheen äläkä nauravaan naiseen	C5e 36
Vääräsääri on katkera, sokea on vihainen, kalju kostaa hyvän pahalla	C6a 09
Puku on puoli ihmistä ( -( Päinvastoin Aqu:59 / Miestä vaatteista, hevosta satulasta / Vaatetus tekee miehen ENGL	C6a 10
Lehdet kaunistavat puun, puku ihmisen ( Lehdet kaunistavat puun, katto-oljet majan ?RP 593:85	C6a 11
Kaikki ovet aukenevat hyville vaatteille	C6a 12
Kunnioita vaatetta, niin vaate kunnioittaa sinua	C6a 13
Tutulla seudulla katsotaan miestä, vieraalla hänen turkkiaan (	C6a 14
Tosirikas mies on välinpitämätön pukunsa suhteen	C6a 14b
Vaate näkyy, köyhyys ei näy @ köyhyys -- häpeä	C6a 15
Talon kaislakuviointi näkyy, eivät ihmissydämen kuviot	C6a 15b
Kyllä kantokin kaunistuu, kun kaunistetaan -( Päinvastoin: Aqu 242:12 ,Kuu2 294,1906-7	C6a 16
Nälkä ei näy, mutta koreus näkyy	C6a 17
Kauneutta on juhlittava @ kauneus -- kaunotar	C6a 17b
Kauneutta on vain yhdessä tuhannesta	C6a 17c
Ryysyt vievät kauniilta ihmiseltä viehätyksen	C6a 17d
Joka on aina korea, ei ole koskaan kaunis ( Koruttomuus on naisen kaunistus INTIA	C6a 18
Mikään väri ei ole syvempi kuin musta	C6a 18b
Ulkoinen on sisäisen peili	C6a 18c
Miltä näyttää, siltä maistuu. EST	C6a 18d
Naura miestä, älä miehen hattua	C6a 19
Mitä lakki päässä, sitä pää lakissa	C6a 20
Parempi on sileä kuin huonosti kruusattu @ ( sileä -- hyvä sileä Yksinkertainen kuosi on paras ENGL	C6a 21
Lauantai näkyy perjantain alta	C6a 22
Älä naura alastonta, anna hänelle lannevaate ( Ei koirakaan alastonta hauku	C6a 23
Alastonta nauretaan, kengätön saa okaan jalkaansa	C6a 24
Nälkäinen lasketaan pirttiin, alastonta ei ( Nälkäinen pääsee pellon poikki, alaston ei askeltakaan	C6a 25
Koirakin peittää hännällään häpynsä @ häpy -- perse	C6a 26
Parempi rakko varpaassa kuin kurttu kengässä -( Parempi ryppy kengässä kuin vamma varpaassa	C6a 27
Kynsistä ja kengistähän kerjäläisen tuntee @ kerjäläinen -- koira	C6a 28
Jalat eivät ole kauniit jalkineitta, korvat korvarenkaitta ( Kauneus on puettava	C6a 29
Kaunis kaulan kiikutella kun on kaula kaunistettu	C6a 30
Nätti on kuten nätille kuuluu	C6a 30b
Huono lintu, joka ei höyheniänsä kanna ( Jokainen lintu on ylpeä höyhenistään / Höyhenet ne tekevät linnusta suuren AFR	C6a 31
Höyhenistään lintu tutaan @ höyhenet,lintu -- häntä,hevonen/kissa/kettu / korvat,aasi	C6a 32
Karvaa myöten koiralle nimi	C6a 33
Kaikki punapäät helvettiin	C6a 36
Tukka ja järki ei kasva samassa päässä ( Ei kaljua aasia Aqu 492:2	C6a 37
Tyhmästä päästä ei ymmärrä tukkakaan lähteä ( Tyhmässä päässä ei humalakaan säily	C6a 38
Tukkalaitteestaan kerskuri tunnetaan	C6a 38b
Lihan läpi luu näkyy, luun läpi ydin näkyy =kosittavan neidon kauneus	C6a 39
Mies musta, sydän muhea, sydän vankka valkeallakin.	C6a 39b
Pirun kanssa papuriihellä =rokonarpinen	C6a 40
Parta miehen kunnia	C6a 41
Parrasta mies tutaan	C6a 42
Ei parta pahoille kasva	C6a 43
Parraton suutelu on kuin suolaton muna	C6a 44
On parta pahallakin ( Ei parta katso miehen pahuutta	C6a 45
Pitkä parta, lyhyt mieli	C6a 46
Aivot eivät ole parrassa	C6a 46b
On pukillakin parta, vaan ei miehen mieltä @ ( pukki,parta -- kissa,viikset Ei jokainen jolla on parta ole isoisä /Ei parta tee vanhaa vuohta sen kunnianarvoisammaksi ENGL/..vu -profeet	C6a 47
Papin parta, koiran hampaat	C6a 48
Se on hevosen syönyt ja häntä jäänyt suuhun =parrakas	C6a 49
Kauneus ja hyvyys sopivat yhteen	C6b 10
Hyvä sydän on parempi kuin kasvojen kauneus	C6b 11
Kauneus ja siveys viihtyvät harvoin yhdessä ( Kauneus vailla hyvyyttä/siveyttä on tuoksuton ruusu/kukka INTIA	C6b 12
Se mikä on hyvää ei aina ole kaunista	C6b 12b
Luonteen kauneus voittaa ulkomuodon kauneuden @ luonteen kauneus -- viisaus	C6b 13
Ei rumuus ole synti eikä lasten saanti oma vika =ei riipu itsestä	C6b 13b
Parempi olla jotakin kuin näyttää joltain	C6b 14
Ei turbaani tee miestä sivistyneeksi	C6b 14b
Ulkonäkö pettää @ pettää -- ei ole kaikkea USA	C6b 15
Miehen arviointi ulkonäön perusteella on yhtä vaikeaa kuin valtameren mittaaminen litramitalla 1502	C6b 15b
Mitä kauniimmat kasvot, sitä petollisempi sydän	C6b 15c
Kasvot nähdään, ei mieltä @ nähdä,mieli -- tuntea,sydän MEXICO vrt. L10a	C6b 15d
Ilves kirjava päältä, ihminen sisältä ( Käärme kaunis päältä	C6b 16
Kaunis kukka ei aina tuoksu hyvältä	C6b 17
Ei kaunis ole kaunis, vaan se joka miellyttää	C6b 18
Ei kauneus viettele miehiä, itse he viettelevät itsensä	C6b 18b
Älä etsi kaunista, etsi hyvää @ hyvä -- älykäs	C6b 19
Rumalla on yksi vika, kauniilla monta	C6b 20
Kaunottarellakin on vikansa ( Kaunottarista monet ovat hupsuja /lyhytikäisiä	C6b 20b
Kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä	C6b 21
Kaunis kakku päältä nähden, vaan on sirkkoja sisässä, akanoita alla kuoren ( Punainen on viikuna päältä, vaan matoja sisällä AFR /INTIA(tamil)	C6b 23
Ei ole kaikki omenat kuoren alla avulliset	C6b 24
Punaisimmassa omenassa on mato sisällä	C6b 24b
Kauniin omenan siat syövät @ ( omena,sika/koira -- juusto, hiiri Kauniin omenan mato syö ensin	C6b 25
Kaunis lintu häkkiin suljetaan	C6b 25b
Kaunottaret ovat tavallisesti kovaonnisia +( ...lahjakkailla nuorukaisilla vähän vetovoimaa KIINA	C6b 25c
Banaani syödään, kuori heitetään pois	C6b 25d
Mitä kauniimpi ravintolanpitäjä, sen pahempi kukkarolle	C6b 25e
Kauneinkin ruusu kuihtuu ( Kauneus katoaa /Ruusut lakastuvat, piikit jäävät HOLL /R. osoitt. okaaksi /Smaragdit särkyvät helposti JAPANI /Ruusut ja neidot men. pian kukint.SAKS	C6b 26
Ei niin kaunista kenkää, ettei siitä tulisi ruma tossu	C6b 26c
Ei ruoho juuretta kasva	C6b 27
Jolleivät puun juuret mene syvälle, ei puun latva kohoa korkealle	C6b 28
Ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää	C6c 10
Kultaiset suitset eivät hevosta tee paremmaksi ( Vankila on vankila, vaikka se olisi tehty kullasta ja jalokivistä FILIPP	C6c 11
Ulkonäkö on yksi asia, tosiasiat toista	C6c 11b
Älä kaikkea korvenna mikä karvaista on	C6c 12
Ei kaikki puut ole petäjiä	C6c 13
Ei kaikista puista tule pilliä @ pilli -- lusikka tms.	C6c 14
Ei kaikki ole voita, mitä lehmästä tulee	C6c 14b
Ei kaikista teineistä pappeja tule	C6c 15
Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantaa	C6c 16
Etukäteen suuri urho, hetken tullessa suuri pelkuri	C6c 16b
Ei kaikki ole kokkeja, joilla on pitkä puukko @ ( kokki,puukko -- metsästäjä, torvi Ei valkoinen takki tee miehestä mylläriä ITALIA	C6c 17
Ei ihminen aina ole sitä, miltä näyttää	C6c 17c
Ei kaikilla aaseilla ole pitkät korvat ( On kaksijalkaisiakin aaseja	C6c 18
Ei suuri nenä ole jyhkeä, pieni silmä ei sokea, ruven jälki ei kipeä ( Vaikka pöllöllä on suuret silmät, hiiri näkee paremmin	C6c 19
Ei punanenä aina ole juoppo, mutta sellaiseksi häntä aina sanotaan	C6c 19b
Iso nenä on naaman koriste ( Iso nenä on rikkauden merkki /ei ole vika	C6c 20
Monta koiraa kirjavata ( Monta punaruskeaa lehmää / Peto päältä, ihminen sisältä PPnv 272:391 /...kukkaa - mehiläistä	C6c 21
On muitakin mustia, ei Pappilan Musti	C6c 22
Susi ja koira muistuttavat toisiaan, mutta niiden kita ei ole sama; varas ja mies - mutta sydän -; rauta-teräs	C6c 22b
Monta mustaa merellä, vaan ei kaikki hylkehiä ( Ei jokainen harmaa ole susi / Eivät kaikki joilla on käpälät ole leijonia AFR	C6c 23
Eivät kaikki pyöreät ole pähkinöitä @ +( pähkinä -- omena / leipää LIBYA Eivät kaikki pitkulaiset ole banaaneja eivätkä...	C6c 24
Pitkäsarvinen härkä saa syyn, vaikkei puskisikaan	C6c 25
Paperitiikeri	C6c 26
Kettu esittää tiikeriä Kettu lainaa tiikerin arvovallan	C6c 26b
Ei klovni pelkää miekaniskuja = vaara on näennäinen	C6c 26c
Ketunhäntä kainalossa	C6c 27
Sudet lampaiden vaatteissa ( Kettu tiikerin nahassa /Tiikeri päältä, hiiri sisältä /Päältä karitsa, sisältä susi KREIK	C6c 28
Alligaattori kyllä munii, muttei ole lintu	C6c 28b
Rukousnauha kädessä, piru sydämessä	C6c 28d
Paha kissa edessä nuolee, takana raapii	C6c 29
Ei se aina pakene, joka kääntää selkänsä ( Eivät pakeneminen ja juokseminen ole sama juttu	C6c 30
Hyvät piiat, kauniit tyttäret - mistäs pahat vaimot tulee	C6c 31
Maalattu kaunotar ei kerro ikäänsä ( Maalattu kaunotar ei saa takaisin nuoruuttaan 1456-7	C6c 31b
Paljon savua, vähän tulta @ tuli -- lämmin	C6c 32
Ei kaikki pilvet vettä sada @ kaikki p. -- ukkos- /myrskypilvet	C6c 33
Ei se aina nuku joka kuorsaa	C6c 34
Älä luota ontuvaan koiraan +( Älä...äläkä naisen kyyneliin MEXICO	C6c 35
Eihän se siihen situ (= paskanna), mihin kyykistyy.	C6c 36
Ei ole niin nälkä kuin näyttää, eikä niin huono kuin horjuu.	C6c 37
Ei muotoa panna murkinaksi eikä kauneutta kattilaan @ ( muoto -- rakkaus kattilaan -- keitoksi Ei kasvojen kauneutta...	C6d 10
Istuta hyötykasveja, älä kukkia (Opeta lapsillesi:...) Leivänkokkareet ovat parempia kuin kukkaset JAPAN /pioni on kaunis kukka, mutta elää vihreiden leht. var KIIN	C6d 10b
Paljon kukkia, vähän hedelmiä	C6d 10c
Ei kaunis kaskea hakkaa ( Valkea lehmä ei lypsä AFR / Turhamainen nainen ajatt. vain koreiluaan INT/Ahk. peilailijat eht. harvoin kehr.H	C6d 11
Kasvattamaton nainen on kuin tuoksuton kukka	C6d 11b
Ryhmys rähmys työn tekee, kaunis katsoo karvaansa	C6d 12
Ei salli savinen pelto koreata kuokkijata	C6d 13
Ei lintua höyhenien tähden ammuta	C6d 14
Ei ole koiraa karvoihin katsomista @ koira -- hevonen	C6d 15
Ei tammaa arvioida tallin eikä rintakoristeiden mukaan	C6d 15b
Ei miestä nuttuun arvata @ ( nuttu -- hattu / ulkomuodon nojalla Nukkavierun hatun alta löytää monta kelpo miestä KIINA	C6d 16
Mitä siitä, että varjo on koukussa, jos mies on suora @ mies -- puu	C6d 17
Mies musta, leipä valkea ( Musta päivä, kirkkaat rahat	C6d 18
Kenen käsi paskassa, sen suu rasvassa ( Likaiset kädet tekevät puhdasta rahaa_Englanti / Sormet jotka tarttuvat likaisiin esineisiin saadaan pestyiksi trl. Bemba/Afr.	C6d 19
Työnsä karvainen ihminen on ( Työn mukaan vaate	C6d 20
Musta mylläri ja valkonen seppä ovat Jumalan edessä kauhistus.	C6d 20b
Mustat kirsikat maistuvat parhailta ( Mustat kirsikat haetaan korkeimmalta	C6d 21
Takkuisista varsoista tulee parhaita hevosia @ takkuisista,parh.hevosia -- villeistä,kauneimpia oriita	C6d 21b
Ruvessa porsas kasvaa, läskinä liha syödään	C6d 22
Ei musta leipä jätä nälkäiseksi, paksu vaate alastomaksi	C6d 23
Vanha riisisäkki on ruma, mutta sisältö on kaunis	C6d 23b
Maa musta, leipä valkea ( Musta lehmä /kana, valkea maito /muna	C6d 24
Muodoksi molemmat silmät, ajaa asian yhdelläkin	C6d 25
Kala näkee syötin, ei koukkua	C6e 09
Hampaat ovat valkeat, niiden taakse ei näe	C6e 10
Ei ole kenenkään otsaan kirjoitettu, mikä hänessä piilee	C6e 11
Ole sitä miltä näytät, näytä siltä mitä olet	C6e 11b
Edessä enkeli, takana perkele	C6e 12
Kun silaus häviää, pohja tulee näkyviin	C6e 12b
Etupuoli hyvä, mutta takapuoli haisee	C6e 13
Ylimys ihmisten nähden, moukka kun ei nähdä	C6e 13b
Edessä sanoo 'kyllä', selän takana 'ei' @ kyllä,ei -- yhtä,toista	C6e 13c
Kuoren alla leivän särvin	C6e 14
Ryysyjen alla jalo sydän	C6e 15
Lue rivien välistä!	C6e 16
On kokoa, on näköä, vaan ei ole mielen utua	C6f 10
Ei miestä vaaksoin mitata	C6f 11
Ei pituus auta kuin tuohimetsässä	C6f 12
Ei pelkkä suuruus riitä, muuten lehmä juoksisi jäniksen kiinni	C6f 12b
Iso pää, vähän mieltä	C6f 13
Iso hattu, alla tyhjää	C6f 14
Mitä pitempi mies, sitä suurempi rojaus @ mies -- puu	C6f 15
Pienessä ruumiissa suuri sielu	C6f 16
Kalleuksia säilytetään pikku lippaissa	C6f 17
Pieni on kaunista ( Pikkuasiat ovat hyviä	C6f 17b
Ei se taivasta sarvillaan puhkaise	C6f 18
Kameli on korkea, mutta kulkee aasin jäljessä	C6f 19
Silmät on kuin tarpoimen porkka, eikä näölle apua	C6f 20
Luilla kokko kiiteleepi,vaan ei liioilla lihoilla	C6f 21
Enemmän laiha syö kuin lihava	C6f 22
Kyllä luu lihan kasvattaa	C6f 23
Luu ja nahka	C6f 24
Todellisuus on tarua ihmeellisempi ( Maailmassa on enemmän ihmeitä kuin surkeutta MAROKKO	D1a 10
Ihmeillä ei ole loppua	D1a 10b
Maailman toimet ovat vain keväinen unelma	D1a 10c
Maailmassa on yhtä jos toistakin ( Maailma on otettava sellaisena kuin se on	D1a 11
Maailma on niinkuin markkinapaikka ... @ markkinapaikka -- majatalo	D1a 12
Maailma on kuin nokkosen lehti @ nokkosen lehti -- täysi piikkikori	D1a 13
Maailma on/ei ole x @ x -- varas JID/ei ole mieletön JID/rahan varassa JID/petosta(cheat) USA/rakkauden teatteriaINTIA/itselleen JAP Maailma on kolmen asian varassa:rahan, rahan ja rahan JIDD	D1a 14
Maailman kaula on paksu =kestää kaikkea	D1a 15
Rialla toinen puoli maailmaa elää = kituen ( Toinen puoli ei tiedä, että...	D1a 16
Maailma on ystävällinen norsulle ja polkee muurahaisen	D1a 16b
Ei ole maailmassa paikkaa, mistä ei lähtisi polkua helvettiin	D1a 16c
Jokaisella linnulla on haukka pesänsä yläpuolella	D1a 16d
Maa nauraa ihmiselle, joka sanoo paikkaa omakseen	D1a 16e
Luonto tyytyy vähään	D1a 17
Joilla on lähteensä, puilla juurensa	D1a 18
Ihmiselämä on kuin kynttilä tuulessa	D1b 09
Aika on paha	D1b 11
Ei elämä ole aina ruusuilla tanssimista	D1b 12
Ihmisikä ei kestä sataakaan vuotta, ja siihen sisältyy piinaa tuhanneksi vuodeksi Sca 923	D1b 12b
Nuoruus ei koskaan palaa	D1b 12c
Yhtäällä ilo, toisaalla itku - se on maailman meno ( Ei iloa ilman surua	D1b 13
Elämä on yksi, vietimmepä sen nauraen tai itkien	D1b 13b
Hauska loppuu pian, ikävä kestää kauan	D1b 13c
Parempi voittaa huonompi katkeaa	D1b 13d
Vaiva maailmaan tullessa, vaiva lähtiessä	D1b 14
Tukka ja onnettomuus kasvavat joka päivä	D1b 15
Jos haluat välttyä vanhuudesta, niin hirttäydy nuorena	D1b 15b
Lopputili miehen toimista kuullaan kun arkku on suljettu	D1b 15c
Ei ole pääsyä taivaaseen vaunuilla @ vaunut -- kantotuoli	D1b 15d
Ei ole valtatietä onneen eikä onnettomuuteen - jokaisella on ne omasta takaa	D1b 15e
Ei huoletonta elämää. EST	D1b 15f
Elämässä on monta haaraa ja mutkaa	D1b 16
Enemmän on rahaa maailmassa kuin ehdit hankkia ja enemmän arvosijoja kuin ehdit saavuttaa	D1b 16b
Eläminen ei ole poikki pellon juokseminen	D1b 17
Kaikki istuimet suuressa salissa tulevat kiertoon: miniä on jonain päivänä anoppi	D1b 17b
Elämä väsyttää mutta kuollakaan ei haluta	D1b 18
Kova on kuolema, elämä kovempi ( Kuolema helppo, elämä vaikea JAP	D1b 18b
Elää kurki, elää kärki, elää harmaja harakka @ kurki,kärki --koira,kissa	D1b 21
Jos taivas luo ihmisen, tälle täytyy olla jotain käyttöä	D1b 21b
Ikä pitkä, ilma laaja	D1b 22
Parempi lyhyt ja makea kuin pitkä ja hatara ( Parempi lyhyelti ja lystisti, kuin pitkälti ja pahasti. FIN	D1b 22b
Komiaa olla pitää vaikka eläisi sitten päivää vähemmän.	D1b 22c
Ei kaikki ilmat ikkunaan näy, ei kaikki pellot pihaan sovi	D1b 23
Ikä elää, aika muistella	D1b 24
Karja kirjava kedolla, ihmisen ikä kirjavampi @ karja -- tikka	D1b 25
Jokapäiväisestä helteestä kymmenpäiväiseen kylmään =elämän, työn katkonaisuus	D1b 25b
Ruukku käy kaivolla, kunnes särkyy @ ruukku -- hanhi /kettu /vuohi /kissa /kärpänen	D1b 26
Niin kauan perhonen kiertää kynttilää kunnes siipensä polttaa @ ( perhonen -- hyttynen /kärpänen Hiiri kiertää loukkua ja jää lopulta loukkuun MALTA	D1b 27
Maailma on kova kyyhkyselle: käärmeitä, muurahaisia, vasikoita... = kärsimystä	D1b 28
Ei virkamies ota huomioon köyhyyttäsi eikä piru laihuuttasi	D1b 28b
Kaikkea on maistettava: hapanta, makeaa, karvasta, kirpeää	D1b 28c
Maailmassa se joka ei osaa uida painuu pohjaan	D1b 29
Ihmiset ovat kuin ruoho: toiset kukkivat, toiset kuihtuvat ( Yksi ylenee, toinen kuolee: maa hyötyy AFR	D1c 10
On joukossa jotakin, karjassa kirjavia	D1c 11
Kengät ja saappaat sekaisin	D1c 11b
On joessa jotakin: hakojakin, haukiakin	D1c 12
Maaperä voi olla hiekkaa, salpietaria tai pelloksi kelpaamatonta; samoin ihmisten voima ei ole yhtäläinen	D1c 12b
Ei metsässä kaikki puut ole yhtäläisiä	D1c 13
Sormi ei ole sormen kaltainen ( Viisi sormea kädessä, mutta kaikki erilaisia	D1c 14
Kaivossa on maukasta ja katkeraa vettä, perheessä on hyviä ja pahoja	D1c 15b
Ei ole kahta samanlaista Vaikka äiti synnyttää 9 poikaa, kaikki ovat erilaisia KIINA	D1c 16
Ihmisiä syntyy 10 000 lajia, kaikki erilaisia ( Sata ihmistä, sata erilaista luonnetta VIETN	D1c 16b
Tuhannella nikkarilla tuhat mallia	D1c 16c
Ihmissydämet ovat yhtä erilaisia kuin ihmiskasvot	D1c 16d
Ei kaikki yhtä tee ( Ei kaikki kaikkea osaa	D1c 17
Eivät kaikki tule samasta koulusta	D1c 17b
Ei kaikkia kenkiä yhdellä lestillä tehdä @ ( kenkä? -- avain Ei sama/jokainen kenkä sovi kaikkiin jalkoihin ENGL	D1c 18
Ei kaikkia ihmisiä ohjata samalla kepillä	D1c 18b
Ei kaikkia päitä saa saman hatun alle ( Eivät kaikki mahdu saman hatun alle	D1c 19
Samassa vuoteessa uneksitaan erilaisia unia	D1c 19b
Ei kaikki saa sorsana olla, pitää muutaman pyynäkin pyörimän	D1c 20
Kukin taaplaa tyylillään @ ( taaplata -- lypsää Anna jokaisen ... tyylillään	D1c 21
Hovimiehet kilpailevat maineesta, markkinamiehet rahasta	D1c 21b
Oppineet filosofoivat, työläiset puhuvat leivästä	D1c 21c
Maa painaa parrelleen ( ks. Vilkunan kirja Joka seudulla on samanlaiset säät ja samanlaiset ihmiset =omanlaisensa	D1c 21d
Raataja raataa, makaaja makaa, istuja istuu, kuolaaja kuolaa	D1c 22
Ei lehtien syöjä tunne hedelmien makua	D1c 22b
Erittäin ämmät tanssivat, toisin muorit mutkailee	D1c 23
Hienolla on hienot ruuat	D1c 23b
Aistikkuudelle on aina tilaa	D1c 23c
Eri miehet ne pulloja korkkaa ja eri miehet juo ( p.korkata,juoda -- pidellä lehmää,syödä smetanaa Yksi kylvää, toinen niittää	D1c 24
Eläessä varo lakitupaa, kuollessa helvettiä	D1c 24b
Ne on eri miehiä jotka ruumiita tekee ja ne jotka niitä pesee	D1c 25
Hiiriä pyydetään eri syöteillä kuin lintuja	D1c 25b
Se mikä täyttää pikku korin ei täytä isoa koria	D1c 25c
Toinen mies, toinen miehukainen	D1c 26
Paljon miehiä, vähän kykymiehiä =superior men	D1c 26b
Ihmisten joukossa on sekä vierinkiviä että jalokiviä	D1c 26c
Hulluja on monenlaisia @ monenlaisia -- yhdeksän lajia/99 lajia	D1c 27
Kutakin laillansa hulluttaa @ laillansa -- aikanansa	D1c 28
Tavallaan kukin kirnuaa ( Jokaisella omat tapansa	D1c 29
Jokaisella kukalla on oma tuoksunsa	D1c 30
Jokaisella joella on oma suuntansa	D1c 30b
Ei joka puusta lusikkaa tule @ lusikka -- veistos	D1c 31
Ei kaikki jauhot talkkunaksi kelpaa	D1c 32
Jokainen paikalleen @ paikka -- työ	D1c 33
Paljon kansaa, vähän ihmisiä ( Tavallista kansaa on paljon kuin ruohoa, mutta hyvät ihmiset ovat kallita kuin silmä AFR	D1c 34
Monet ovat kutsutut, mutta harvat ovat valitut	D1c 35
Ero on rieskalla ja leivällä @ rieska,leipä -- akka,prinsessa / katkeralla ja makealla kurpitsalla	D1c 36
Vaihtelu virkistää ( Usein laulettuna kauniskin laulu alkaa kiukuttaa KOREA	D1c 37
Kaavoittamisessa harvoin on menestystä	D1c 38
ovat kuin kissa ja koira (kaksi yhteensopimatonta eläintä) ( Rotat eivät nuku kissan matolla_Jabo/Afr. /Jos hanhi luottaa kettuun, voi sen kaulaa _Venäjä	D1d 10
tuli ja tappurat @ ( tuli,tappurat/olki/ruuti; jää,hiili Tuli ja ruuti eivät nuku yhdessä	D1d 11
Milloin ajaa susi koiraa, milloin koira sutta ( Susi ajaa ja sutta ajetaan	D1d 12
Ei susi koiran kuolemaa itke ( Ei hovimies toista h. itke / Ei nainen kilpailijatartaan itk	D1d 13
Eivät linnut valita ketun kuolemaa	D1d 13b
Milloin syö kala matoa, milloin mato kalaa	D1d 14
Veitsi syö kovasimen, kovasin syö veitsen	D1d 15
Toista karhu ajattelee, toista karhun tappaja @ ( tappaja -- taluttaja X pelkää Y:tä, Y X:ää	D1d 16
Aasilla ja sen ajajalla on eri tilannearvio ( Kamelilla on suunnitelmansa ja kamelin aj. /K. haluaa..	D1d 16b
Hevonen ajattelee yhtä, sen satuloija toista	D1d 16c
On sitä mieltä metsolla jos metson ampujallakin @ metso, ampuja -- made /kettu,pyytäjä	D1d 17
Kala kaulaistaan, verkko silmäistään ( Vuohi huolehtii hengestään, lihakauppias rasvasta	D1d 18
Koskee se puuhun jos lyötäväänkin @ puu,lyötävä -- naula,kolo /naula,hevosenkenkä	D1d 19
Joko jousi murtuu taikka jänne katkee ( Liian kireälle jännitetty jousi katkeaa	D1d 20
Vanhasta vihollisesta ei tule ystävää ( Vanhasta ystävästä ei tule vihollista	D1d 21
Ihminen on ihmiselle susi @ susi -- piru /este	D1d 22
Nainen ei naista kiitä	D1d 23
Kookospähkinät veljestyvät vasta keittoastiassa	D1d 24
Vihollisen lahjat tietävät pahaa	D1d 25
Venäläistä veikottelet, pidä veitsi vierelläsi	D1d 26
Hymyilevät kasvot karkottavat kurjuuden	D2a 09
Parempi naurava kuin itkevä	D2a 10
Naurunhalu on itkunhalua vahvempi	D2a 10b
Immen itkut, lesken lenget, vaan ei miehen partasuisen	D2a 11
Iloinen luonto maksaa enemmän kuin tyykiset vaatteet ja sata markkaa rahaa	D2a 12
Reipas mieli on puoli elämää @ puoli elämää -- paras haarniska	D2a 13
Sydän kevyt, ruumis terve	D2a 13b
Vähän mielitekoja, keveä mieli; paljon huolia, heikko terveys	D2a 13c
Hyvä mieli työn tekee	D2a 14
Onnellinen ei huomaa ajan kulumista @ ( onnellinen -- iloinen Ilon aika kiitää	D2a 14b
Kun mieli on hyvä, niin askel on kevyt @ hyvä,askel -- kevyt,jalka	D2a 14c
Suru ja paha ilma tulevat kutsumatta	D2a 14d
Ei laulu työtä haittaa ( Laulamalla työ luistaa	D2a 15
Ei nauru nahkaa riko @ ( nauru -- itku / nahka -- napa Ei naurun takia kukaan ole joutunut häviöön	D2a 16
Nauru pidentää ikää	D2a 17
Voittajat naurakoot	D2a 17b
Nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa	D2a 18
Ilot matalat, huolet syvät @ ilot -- nautinnot	D2a 18b
Murtunut mieli on vaikea parantaa	D2a 18c
Murhe saattaa mustan karvan, huoli harmaat hiukset ( Huoli vie ruokahalun / Huoli huonoksi tekee, murhe muita mustemmaksi /H. ohentaa luita JIDD	D2a 20
Ei anna murhe maata eikä vaiva vaikea levätä.	D2a 20b
Ruoste raudan syö, suru sydämen @ suru -- viha	D2a 21
Älä huoli, huolikoon hevonen, jolla on iso pää @ hevonen -- koira /lintu /piru	D2a 22
Murehtimisella ei velkaa makseta	D2a 23
Ei itku auta markkinoilla @ markkinoilla -- tuomarin edessä Moskova ei usko kyyneleitä	D2a 24
Ei itku hädästä päästä, parku päivistä pahoista ( Vaikka rotta kirkuu ja valittaa, kissa ei hellitä otettaan INTIA /2 tynnyrillistä kyyneliä ei par. mustelm KII	D2a 25
Kyynelet tuottavat kyyneleitä @ ( kyyneleitä -- onnettomuutta	D2a 26
Uusi murhe herättää vanhan	D2a 26b
Kohtuus murehtimisessakin	D2a 27
Musta härkä ei ole astunut hänen jalalleen = murhe, huoli	D2a 28
Ei työ tapa vaan huoli ( Ei työ luita riko	D2a 29
Kolme surun karkoittajaa: vesi, vihreät puut ja kauniit kasvot	D2a 30
Ei iloa ilman ruokaa ja juomaa	D2a 30b
Ilman leikinlaskua ei iloa	D2a 30c
Ken laulaa, karkottaa surun	D2a 30d
Et voi estää alakuloisuuden lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi	D2a 31
Sydäntä ei voi käskeä	D2a 32
Jos kengät puristavat, mitä iloa on maailman avaruudesta	D2a 33
Itku ja nauru ovat sisaruksia @ sisarus -- lähimmät naapurukset SAKSA	D2b 10
Nautinto on tuskan, tuska nautinnon siemen @ ( tuskan s -- huolten s INTIA Missä nautinto, siellä tuska / Nautintoa seuraa tuhat piinaa /pitkä katumus Ew	D2b 10b
Surua seuraa ilo	D2b 11
Yksi ilo karkottaa sata murhetta	D2b 11b
Iloa seuraa suru ( Itku pitkästä ilosta /Tänään ilo, huomenna suru /Ei iloa ilman surua /Murhe ja ilo ovat kiertävä ratas INTIA	D2b 12
Joka on illalla iloinen, se on aamulla alakuloinen	D2b 13
Joka aamulla nauraa, se illalla itkee @ nauraa -- laulaa	D2b 14
Joka paljon nauraa, se paljon itkee	D2b 14b
Joka naurusuin hioo, se itkusuin niittää @ hioa,niittää -- leikata,ommella	D2b 15
Jotka kyynelin kylvävät, he iloiten niittävät	D2b 16
Lusikallinen tervaa mesituoppiin	D2b 17
Pilanteko alkaa hilpeästi ja päättyy surullisesti	D2b 18
Iloa ja surua on hillittävä	D2c 09
Mies tulee räkänokasta, vaan ei tyhjän naurajasta @ nauraja -- itkijä	D2c 10
Joka itkee leikistä joutuu suunniltaan vanhempien kuollessa	D2c 10b
Kun lapsi kasvaa, niin itku muuttuu	D2c 10c
Poutaa se tietää, kun piika vesittelee	D2c 11
Ei naurussa järkeä ole ( Paljon naurua vähän älyä PORT	D2c 12
Hullu paljon nauraa @ paljon -- itseään /syyttä /pahaa	D2c 13
Hullu itselleen nauraa	D2c 13b
Naurustahan hullu tutaan	D2c 14
Tyhmät tyhjiä nauravat	D2c 15
Kätilö itkee, synnyttäjä on tyyni	D2c 16
Naura vähemmän, työskentele enemmän	D2c 17
Kun aasi ilostuu, se menee jäälle ja taittaa jalkansa ( Rikastuneen ilotanssi pimeimpään loukkoon! RP 602 /Hirveän hyvä on pahan edellä AFR	D2c 18
Itku pitkästä ilosta @ pitkä -- liika	D2c 19
Naurusta riita, yskinnästä tauti	D2c 19b
Älä naura saadessasi, älä itke kun menetät	D2c 20
Neljää on hirveä kuunnella: uuden kattilan hiontaa, ison sahan teroitusta, aasin kilj. ja leskivaimon valitust	D2c 21
Paljon hihittävä nainen kaipaa hyväilyjä	D2c 22
Ilman murhetta ei kenestäkään tule Buddhan kaltaista	D2d 09
Suuri murhe on sanaton ( Pieni murhe on äänekäs, suuri on hiljainen	D2d 10
Joka salaa murheensa, kuolee siihen ( Paise paranee, kun se avataan	D2d 11
Murhetta et pääse pakoon etkä piiloon	D2d 12
Uusin murhe on raskain kantaa	D2d 12b
Ei sydän ole kiveä @ ( kivi -- luu Sydän on lihaa	D2d 13
Hyvän itkun jälkeen sydän on kevyempi	D2d 13b
Jollet ole tuntenut surua, et osaa arvostaa iloa	D2d 14
Yksi murhe karkottaa toisen	D2d 15
Kyllä hätä hyppäämään panee	D3a 10
Nälkäinen aasi juoksee kovempaa kuin hevonen	D3a 10b
Nälkä käskee näykkimään, joka nurkan nuuskimaan ( Nöd söker bröd	D3a 11
Saadakseen kissa naukuu, ottaakseen koira haukkuu	D3a 12
Hätä käskee härjän juosta, pakko paimenen paeta Hätä ajaa härjän kaivoon	D3a 13
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa @ ( routa,porsas,ajaa -- nälkä,koira,tuoda ruokavarasto karanneen vaimon (Br-Reed)	D3a 15
Leopardin pelosta vuohi oleskelee ihmisten luona	D3a 15b
Nälkä ajaa suden kylään @ ( kylään -- metsästä ENGL / Nälkä ajaa käärmeen kolosta / miehen metsään	D3a 16
Hätä koiran kahleisiin saattaa	D3a 17
Ei nälkäinen koira muista pentujaan	D3a 17b
Ei kala menisi koukkuun, jos silkka vesi riittäisi ravinnoksi	D3a 17c
Nälkäinen koira ei pelkää keppiä ( Nälkäistä vuohta eivät aidat pidätä / Halu voittaa pelon	D3a 18
Nurkkaan ajettu rotta puree kissaa ( Haavoittunut kissa kasvaa hurjaksi leijonaksi_Englanti,Iran /Kirkuva rotta näyttää hampaitaan_Havaiji	D3a 18b
Hädissään kissa puuhun kiipeää, kiireissään jänis miestä puree	D3a 18c
Kun hetki koittaa, rotastakin tulee tiikeri	D3a 18d
Ei kärpänen varo kuolemaa, se tahtoo syötävää	D3a 18e
Hätäinen on hullu, nälkäinen raivoisa @ hullu -- ei ole viisas	D3a 19
Kamppailee petokin loukussa	D3a 19b
Huorat hulluksi tekevät, salavaimot vaivaiseksi ( Huorat vaarantavat perheonnen /Kukaan ei petä miestä yhtä perusteellisesti kuin lempihuora VENÄL	D3a 20
Nälkäinen kirppu puree kipeästi @ ( kirppu -- täi SKOTTI Laihat täit purevat eniten PUOLA	D3a 21
Ei hätä hävetä anna Kiireinen ei ehdi kulkea arvokkaasti _Kiina	D3a 22
Yltäkylläisyydestä syntyy hyödyttömiä, köyhyydestä rikollisia hankkeita	D3a 22b
Kylmä opettaa varastamaan puuhiiliä	D3a 22c
Pakolainen ei ehdi valita tietään	D3a 22d
Hätä ei lue lakia	D3a 23
Hätävalhe on totuuden veroinen	D3a 23b
Hätä neuvon keksii ( Hätä on keksintöjen äiti	D3a 24
Leipä kun loppuu, niin syödään piiraita.	D3a 24b
Vuohi joka putosi kuoppaan nimittää sutta veljekseen	D3a 25
Nälkä noidaksi tekee, paha aika tietäjäksi.	D3a 25b
Nälkä opettaa lappalaisen ampumaan ( Nälkä opettaa kissan pyytämään hiiriä /monia asioita KREIKKA /Nälkä opettaa paremmin kuin sormella osoittaminen_ovambo	D3a 26
Nälkäinen tarttuu miekkaan	D3a 26b
Hätä opettaa rukoilemaan ( Hätä ei ole pystypäinen	D3a 27
Hätä raudankin murtaa	D3a 28
Nälkä murtautuu läpi kiviseinien	D3a 28b
Ei hukkuva pelkää kastumista @ kastuminen -- sade (ei häiritse) IRAN	D3a 29
Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii @ koiras poikii -- kukko munii	D3a 30
Kun tiukalle ottaa, niin elefantinliha keitetään ruukunsirpaleessa	D3a 31
Ei härkää ennen kaivata kuin tehdas tyhjäksi tulee	D3a 32
Ei tarpeetonta käännytä noutamaan	D3a 33
Rakkaus ja nälkä ovat kaikkien asiain peruskiviä	D3b 08
Syöminen on rakastelua tarpeellisempi	D3b 09
Ei rakkauden tiellä rapaa ole	D3b 10
Rakkaus opettaa aasit tanssimaan	D3b 10b
Minne sydän halajaa, sinne jalat vievät	D3b 11
Ei ne virstat pitkiä ole kun priioihin mennään ( Ei ne virstat pitkiä ole kahden kesken mennessä	D3b 12
Parahassa viejän silmä	D3b 13
Kaunis lintu häkkiin pannaan	D3b 13b
Kotkan tiet taivaan alla, haahden jäljet meren rannalla, poikain polut tyttöin tykönä	D3b 14
Kun meri on syvänsininen, hai ui sinne; kun nainen vetää puoleensa, mies haluaa ja saa	D3b 14b
Kasvot piian puhemiehet @ ( puhemiehet -- myötäjäiset TANSKA Kauniit kasvot vastaavat puolta myötäjäisistä HEPREA	D3b 15
Kasvoissa on sekä kauneus että rumuus	D3b 15b
Ei jää valkea hepo ajamatta eikä soma tyttö naimatta	D3b 16
Suun takia tehdään vatsalle vääryyttä, naisen takia osoitetaan hänen äidilleen kunniaa	D3b 16b
Kaunis kaikki voittaa ( Kaunis on kaikkien mieleen / Kauniille kaikki ovet ovat avoinna /Vaikkei kaunotar sano mitään, hän ei pysy kätkössä JAP	D3b 17
Kauniit kasvot eivät tarvitse koristeita	D3b 17b
Ruuan paljoutta ei kauan tuijoteta, mutta hyvännäköisen ihmisen vetovoima jatkuu	D3b 17c
Kun on kaunis tytär, kyllä vävy saadaan	D3b 18
Kun on rakas, niin on rikas	D3b 18b
Rikkautta, viiniä ja naisia miehet rakastavat	D3b 18c
Maailma on erotiikan teatteri	D3b 18d
Missä kukkia, siellä perhosia @ perhonen -- mesi	D3b 19
Urpapuuhun lintukin lentää ( Hirssissä linnun mieli KREIKKA	D3b 20
Pähkinöitä tarjoavassa palmussa linnut viipyvät	D3b 20b
Missä mettä, siinä kärpäsiä ( Missä leipää/leivänmuruja, siellä hiiriä VENÄL / Missä blinejä, siellä me /Missä sokeria, siellä muurahaisia FILIPP	D3b 21
Vähän mettä, paljon kärpäsiä	D3b 22
Kyllä kärpänen löytää kipeän kohdan	D3b 23
Kussa kipu, siinä käsi; siinä silmä, kussa armas @ käsi -- kieli	D3b 24
Minne vesi, sinne kala	D3b 25
Kussa kaikki kalansaanti, siinä piukat pyytäjätkin ( Hyvällä juomapaikalla on ahdasta ?	D3b 26
Missä suo, siellä sammakoita @ suo -- kaivo /sammakko -- piru	D3b 27
Missä hiiriä, siellä kissa @ hiiri,kissa -- sammakko,haikara /luu,koira ..	D3b 29
Missä leipä leivottu on, sinne syöjän liikkuman pitää	D3b 30
Jolla jano, sillä jalat	D3b 31
Nälkäiset koirat, hyvä ajo	D3b 31b
Ei leipä vatsaa etsi @ vatsa -- syöjä	D3b 32
Ei ansaan tule saalista, ellei ole syöttiä	D3b 32b
Kyllä käsi aina löytää tien suuhun @ aina -- pimeässäkin AFR	D3b 33
Ei vatsa tunne lepopäivää	D3b 33b
Rasvan takia kissa kynttelikköä nuolee @ kynttelikkö -- paistinpannu	D3b 34
Vuohi löytää heinäkuorman	D3b 35
Kunhan on kaukalo, kyllä sikoja saadaan	D3b 36
Siveä sika säkin naapuri ( Hiljainen sika syö kaiken solkun /mäskin ENG / ...hillitön juoksee ohi TANSKA	D3b 37
Kyllä vielä sika riihen eteen tulee @ ( sika,riihi -- koira /hyeena,luu /saalis Kyllä vielä kärpänen sokerileipurin luo tulee ?	D3b 38
Missäs harakka jos ei siantappajaisissa	D3b 39
Jos katolle heittää riisiä, tuhat varista tulee	D3b 39b
Jos Jumala sielun vie, kyllä perkele perillisiä suo	D3b 40
Kussa raato on, sinne kotkat kokoontuvat @ kotka -- korppi / muurahaiset /korppikotkat AFR	D3b 41
Kun matalikot ovat täynnä kaloja, linnut laskeutuvat lahdelle	D3b 41b
Jos keittiössä on ruuanjätteitä, niin kadulla on köyhiä	D3b 41c
Tuli etenee sinne, missä on vielä ruohoa	D3b 42
Naurismaan kautta tie suorin ( Vene melonipellon laitaan KIINA	D3b 43
Ei hyvä hylkynä ole, kultapenninki kulkeilla ( Se joka ei arvosta hopeaa, ei ole hopean arvoinen KREIKKA	D3b 44
Kyllä hevoselle kaurat kelpaavat	D3b 45
Kyllä helisevä hyppääviä löytää	D3b 46
Rakkaus on väkevämpi kuin kuolema ( Rakkaus voi /voittaa kaiken	D3c 10
Rakkaus vetää kuin ... ( Yksi naisen hius... /Pari naisen rintoja vetää väkevämmin kuin härkäpari MEXICO	D3c 11
Rakkaus on peloton	D3c 12
Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat luvallisia ( Sodassa ovat kaikki sotajuonet luvallisia USA	D3c 13
Vie sinä, minä vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tulen mielelläni	D3c 14
Tyttöä ja x:ää on paha vartioida	D3c 15
Elleivät tytöt juokse poikien perässä, niin pojat juoksevat tyttöjen perässä	D3c 15b
Ei tyttöä voi aidata katseilta	D3c 16
Kolmea on mahdoton salata: rakkautta, yskää ja köyhyyttä ( Tulta ja ylpeyttä on mahdoton salata ENG /...rakkautta, yskää ja savua RANSKA	D3c 17
Rakkauden silmä on sokea ( Rakkaus sokaisee AFR /LIBANON /Rakkaus ja sokeus ovat kaksoissisaria VENÄL	D3c 20
Ken on rakas, on kaunis ( Naisessa jota rakastetaan, ei ole mitään pahaa _Jabo/Afr. /Ihminen on sokea sen virheisiin nähden, jota hän haluaa_Egypti	D3c 21
Rakkaus rumuuden peittää	D3c 22
Ei naipa näe eikä kuule...	D3c 23
Rakkaus on kuin kaste: se laskeutuu sekä liljanlehdille että lehmänlantaan ( Ei rakkaus valitse ruohonlehteä, jolle se lankeaa AFR	D3c 24
Rakkaus on kuin sumu: ei ole vuorta, jolle se ei nousisi	D3c 24b
Kaksi rakasta elää vaikka kuivan kuusen kävyllä.	D3c 24c
Rakkaus vie viisaalta puoli mieltä, mutta hullulta ihan kaikki.	D3c 24d
Rakkaus on hulluuden sisar	D3c 25
Rakkaus uhmaa lakia @ uhmaa -- ei tunne PORTUG,ENG /ei tarvitse SLOVAKIA	D3c 25b
Rakkauden tautiin ei ole lääkettä ( Rakkaus on sammumaton tuli	D3c 26
Mitä rajumpi rakkaus, sitä rajumpi viha	D3c 27
Ketulla on sata satua ja kaikki kanoista	D3d 10
Luusta koira unta näkee ( Hiiristä kissa unta näkee EGYPTI	D3d 11
Mistä sika unta näkee ellei ruokapurtilostaan ( Leseistä sika aina unta näkee RANSKA	D3d 12
Se on yöllä unissa, mikä päässä päivälläkin	D3d 13
Missä aarteenne, siellä sydämenne ( Missä mielemme, siellä taivaamme	D3d 14
Suopi köyhä hyötyvänsä, poteva paranevansa	D3d 15
Soisi orja yön tulevan, vanki päivän valkenevan	D3d 16
Mitä köyhä kirvehellä, kuta silmällä sokea?	D3d 17
Nälkäisen mieli on aina leivässä ( Nälkäinen haastaa /näkee unta leivästä	D3d 18
Ken menee nälkäisenä nukkumaan, näkee unta pannukakuista	D3d 18b
Rammalla on suurin halu tanssia	D3d 19
Ontuvat ovat hyviä hyppelemään, torakielet laulamaan	D3d 20
Odottavan aika on pitkä ( Odottavasta hetki tuntuu vuoden pituiselta KIINA	D3d 21
Paisti kypsyy hitaasti nälkäisen mielestä	D3d 21b
Rakastunut uneksii rakastetustaan	D3d 22
Sinne silmäni palaa, kussa kultani elää	D3d 23
Kun huolia on vähän, niin unelmia on vähän	D3d 24
Nälkä ruuan paras suola @ ( suola -- särvin /kokki AFR /kastike ENG Nälkä on huonon keitoksen lääke AFR	D3e 10
Nälkä kuivan leivän särvin on ( Jos on tarpeeksi nälkä, kyllä kuiva leipä kelpaa JIDDISH / Nälkä tekee kovista pavuista makeita_Englanti /..leipä makeampaa kuin hunaja_Liettua	D3e 11
Nälkäiselle kaikki ruoka makeelle maistuu @ ( kaikki ruoka -- keitetty vehnä Nälkäinen syö kaikki /ei valikoi / Nälkäinen koira syö likaistakin /Nälkäinen aasi syö ohdakkeita PORT/m. vain olkia IT	D3e 12
Ei nälkäinen löydä vikoja keittotaidosta ( Nälkäisen kannalta riisi ei ole pohjaanpalanutta FILIPP	D3e 12b
Nälkä totuttaa pois oikuista ( Nälkäaikana ei ole huonoa ruokaa FILIPP /Kaikki ruoka, mikä sammuttaa nälän on hyvää KIINA	D3e 13
Nälissään syö pirukin hyttysiäkin @ ( piru,hyttynen -- leijona,raato Pippuria nakertavalla rotalla on epätoivoinen ruokatilanne AFR /Nälkä opettaa miten pureskellaan meloninsiemeniä_Ovambo/Afr.	D3e 14
Syö nälkäinen jänistäkin @ jänis -- ruotoinen kala	D3e 15
Jos ei saa greippejä, saa omenan ( Kun et saa kaloja, pyydystä katkarapuja KIINA /Lihan puutteessa tyydy leipään FILIPP	D3e 15b
Silakatkin maistuu sianlihalta, kun nevan takaa tullaan	D3e 16
Kun ei ole leipää syödään tammenterhoja	D3e 17
Syöpi seppä sammakonkin, kun ei saa sianlihaa ( Kun ei leijona löydä lihaa, se syö ruohoa AFR	D3e 18
Hyvä on sittapörrökin tarpeessa = lihaa ( Ei vatsassa ole ikkunoita ALBANIA	D3e 19
Syöpi hauki sammakonkin selän suuren uituansa, mies naipi pahankin naisen, kauan ilman oltuansa	D3e 20
Nälkäinen vatsa ei kuuntele ketään @ nälkäinen -- tyhjä kuuntele -- on vailla korvia RANSKA	D3e 20b
Kylläinen hiiri, jauhot karvaita ( Kylläinen lehmä ei syö ruohoa	D3e 21
Kylläinen on tikku = vähäruokainen	D3e 22
Kyllin syönyt röyhtelevi, nälkähistä pierettävi	D3e 23
Täysi vatsa haluaa pitkälleen @ haluaa pitkälleen -- ei opiskele /tyhjä pää	D3e 24
Hitaasti kylläinen astelee ( Kylläisyys on alallaanoloa, nälkä vaeltamista	D3e 25
Kylläinen vatsa tanssittaa	D3e 26
Täydet vatsat, tyhjät kallot ( Täysivatsainen ei opi mitään ARMENIA /Kylläisen pää on raskas INTIA	D3e 27
Vatsa täynnä, tytöt mielessä	D3e 28
Kylläinen vatsa on opinhaluton @ ( kylläinen -- lihava VENÄL Kylläinen vatsa ei keksi ruutia KREIKKA / ei sovi pakoon eikä taisteluun ESP /ENG	D3e 29
Kun aarreaitta on täynnä, halu haihtuu	D3e 30
Nälkä on kova vieras @ kova vieras -- terävä miekka /pahin hätä	D3f 10
Vatsan laulamista on kova kuunnella	D3f 10b
Nälkä miehen näännyttää @ mies -- krokotiili /kaupunki	D3f 12
Nälkä kesyttää leijonan	D3f 13
Ei nälkäinen tanssi @ tanssia -- leikitellä	D3f 14
Jos nälkäinen hymyilee, hän valehtelee	D3f 14b
Ei nälkäistä nukuta @ ( nukuttaa -- laulattaa Nälkäinen hevonen ei asetu makuulle KIINA /Nälkäinen lintu on varhain hereillä_Jamaika	D3f 15
Yhden yön unettomuus tuo mukanaan kymmenen vaivalloista päivää	D3f 15b
Suu ei laula suuruksetta	D3f 16
Tyhjä vatsa ei osaa lauluja ( Ei säkkipillikään puhu ennenkuin vatsa on täysi RANSKA	D3f 16b
Vatsa kylläinen, mieli iloinen @ +( mieli -- sydän MEXICO Vatsa k., täysi onni LIBANON	D3f 17
Laihuuttaan hevoset käyvät horjuen, köyhyyttään ihmiset menettävät ilon	D3f 17b
Täysi vatsa tanssii, eivät uudet vaatteet	D3f 18
Kylläinen ihminen polttaa piipullisen ja tuntee jumalallista nautintoa +( ...ja juo kupillisen teetä	D3f 18b
Tyytyväinen on hiljaa, vesi ei virtaa tasakorkeudessa	D3f 19
Tyytyväisyys on onnea ( Tyytyväisyys on enemmän kuin kuningaskunta ENG/...ehtymätön aarre TURKKI/...suurinta rikkautta ENG	D3f 20
Joka ei tiedä milloin hänellä on kyllin, on köyhä; joka tietää on onnekas ( Se on kyllin rikas, joka on tyytyväinen ENG/ ei tarvitse mitään SAKSA	D3f 21
Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe ( Poissa silmistä, poissa mielestä LIBAN /ENG /Vain mitä on nähnyt, herättää kateutta VENÄL	D3g 10
Mitä ei tunneta, sitä ei rakasteta	D3g 11
Silmä on varas	D3g 12
Mitä silmä näkee, sitä sydän halaa ( +( Mitä silmä näkee, sen sydän uskoo / Silmät rakastuvat /Mitä s. näkee, sen haluaa tuntea AFR	D3g 13
Saalis pyyntöön kehoittaa. ( Kala kalaan käskee, lintu toista pyytämään. FIN	D3g 13b
Ei silmille voi tehdä aitausta ( Silmä ylittää tulvivan joenkin	D3g 14
Eivät silmät saa kylläänsä @ ( silmät -- korvat Ei sydän täyty / ...käärme nielaisi norsun KIINA	D3g 15
Ei vatsa niin kylläinen, ettei silmillä nälkä ( Silmät ovat vatsaa suuremmat /Helpompi täyttää 20 vatsaa kuin yksi silmäpari VENÄL /ENG	D3g 16
Ahneen silmät ei täyty muulla kuin mullalla ( Ahneudella ei ole loppua AFR/ rajoja/huippua JAP / Meren voi täyttää, mutta ei tyydyttää ihmisen ahneutta_Korea	D3g 17
Jolle vähä ei riitä, sille ei mikään riitä	D3g 17c
Ahneus on kaikkien paheiden äiti @ äiti -- juuri AFR	D3g 18
Ahneus kunnian pettää @ kunnia -- viisaus	D3g 19
Sormet syhyävät (vieraaseen tavaraan)	D3g 20
Kyllä syhyminen kynnet löytää ( Kynsimiseen tarvitaan kynnet	D3g 21
Ei ole panemista pukkia kaalimaan vahdiksi ( Ei sokeria anneta muurahaisten säilytettäväksi_Kambodzha	D3g 22
Ei panna kettua kanain paimeneksi @ ( Ei lihapalaa anneta hyeenan vartioitavaksi AFR /Ei porsasta anneta hyeenan haltuun AFR /Ei nälkäiselle tiikerille anneta sikaa vahdittavaksi_Japani	D3g 23
Ei sutta pruukata lampuriksi ( Ei hyeenaa oteta vuohien joukkoon AFR	D3g 24
Pane kissa makkaran vahdiksi @ kissa -- koira / makkara -- juusto	D3g 25
Kauanko makkara koiran kaulassa?	D3g 26
Itse vahti makkaran söi	D3g 27
Harvoin leipä koiran pahnasta löytyy @ ( leipä -- luu koiran pahna -- suden pesä / köyhän tasku	D3g 28
Kun sika löytää porkkanakuopan, se ei kainostele	D3g 28b
Syömäri on kyltymätön	D3g 28c
Mikä on suden suussa, se on suden perseessä	D3g 29
Ei koiraa luulla satu ( Ei koira luuta vingahda	D3g 30
Joka tahtoo koiran suusta luuta, antakoon lihaa sijaan @ liha -- läski Työläs koiran suusta on luuta ottaa	D3g 32
Ihminen on aina vailla jotakin	D3g 33
Nautinnon etsijöillä ei ole vapaa-aikaa	D3g 33b
Vaikka kivi muuttuisi kullaksi, ihmissydän ei olisi tyytyväinen	D3g 33c
Ei se saalis mitään vaan se pyynti, eikä liha mitään vaan liemi.	D3g 33d
Ei helvetti ikänänsä täyty	D3g 34
Kolme kyltymätöntä: helvetti, v-u, maa - ja neljäs tuli @ +( neljäs tuli -- papin kurkku Kolme...papit, munkit ja meri USA	D3g 35
Himo on pohjaton ( Himo on taudin /kyltymättömyyden isä AFR	D3g 35b
ottaa leivän kivestä /maidon pässistä /voita sonnilta @ leipä -- veri	D3g 36
Pala palan viettää	D3g 37
Kun yhden saa, niin toista mieli tekee	D3g 38
Hyvä viini punerruttaa, rikkaus kiihdyttää	D3g 38b
Jyvän otti, akanan jätti	D3g 39
Paha parturi ei jätä tukkaa eikä nahkaa	D3g 40
Ei köyhää köyhempää kuin on ahne tyytymätön ( Sill on puutos puuttumaton	D3h 10
Kuka se koiran kyllin syöttää? ( Ei susi saa kylläänsä /Ei shakaali saa kylläänsä kanoista	D3h 11
Anna koiralle niin kauan kuin pyytää @ koira,pyytää -- ahne /lapsi,katsoa	D3h 12
Ei kerjäläinen koskaan liikaa saa ( Ei kerjäläisen säkki täyty	D3h 13
Tyytyväisyys on rikkautta ( Tyytyväinen on huoleton	D3h 13b
Mitä enemmän, sitä parempi	D3h 14
Jolla paljon on, se enemmän tahtoo @ on -- annat VIRO	D3h 15
Käärme haluaisi niellä norsun = ihmisen kyltymättömyys	D3h 15b
Tuulessa liekki viriää, myötävirtaan vene liukuu	D3h 15c
Jos otat lapsen selkääsi, niin se pyytää sinua kantamaan pian käsivarsilla	D3h 16
Suu söisi, vetäisi vatsa, vaan ei kestä vaaterievut @ vaaterievut -- hoikat sääret	D3h 17
Parempi köyhän vatsa repeemään kuin rikkaan ruoka säästymään	D3h 18
Ei katti kaikkea saa mitä tahtoo @ tahtoa -- katsoa	D3h 19
Haluja on enemmän kuin mahdollisuuksia	D3h 20
Kun saa leipää niin tahtoo lihaa kanssa	D3h 21
Luu lihan valitsijalle, kuori leivän alkajalle	D3h 22
Kun tulee kysymään perintöään, joutuu usein hautajaislaskun maksajaksi	D3h 22b
Kaikkea ahnehtii, kaiken menettää	D3h 23
Sika muistaa syömisensä muttei lyömistänsä	D3h 23b
Joka paljon pyytää, se vähän saa	D3h 24
Paljon tahdot, niin jäät vähättäkin	D3h 25
Kun kerjäläinen juuston saa, niin paistaa	D3h 26
Kun konna pääsee korrelle - niin hän pyytää orrelle ( Kun piru pääsee kirkkoon, niin hän pyytää saarnastuoliin	D3h 27
Kun saa jalkansa sijan, niin ottaa perseensä sijan Anna tuuma, ottaa kyynärän _Eng.,Dutch	D3h 28
Anna hänelle tuuma, niin hän ottaa kyynärän	D3h 29
Ahneelle hevoselle lyhyt lieka	D3h 30
Ahne haukka menettää kyntensä	D3h 31
Kyllä ihminen saa olla visu, muttei kinu @ kinu -- ahne	D3i 10
Kohtuus kaikessa - makkarassakin	D3i 11
Syödään leipäpala, juodaan kulaus, lasketaan sauva kädestä, kalutaan luuta =onnen tila	D3i 11b
Syö vähän, nuku hyvin	D3i 11c
Kohtuus on terveyden äiti ( Kohtuus paras /K. on lääke, mässäily riski BURMA	D3i 12
Vähäpuheinen välttää panettelun, niukkahimoinen pysyy terveenä	D3i 12b
Kohtuullinen juominen varjelee mielen sekavuudelta, himojen hillintä säästää onnettomuudelta	D3i 12c
Hallitse halusi, hillitse kielesi, pidä kurissa mahasi	D3i 12d
Katsoa saa muttei koskea @ koskea -- sattua	D3i 13
Ei kaikkea syödä mitä silmä näkee @ ( syödä --olla suussa Silmä näkee, hammas ei tartu	D3i 14
Ei liika lihota, jos ei kohtuus elätä	D3i 15
Ei mies merta syö eikä tyhjällääkään elä	D3i 16
Liikaa syöden herkku on myrkkyä ( Liikaa syöden hunaja tympäisee	D3i 17
Jokaisen luumupuun alle on haudattu raato = ahneutensa uhri	D3i 17b
Liika säkin repii	D3i 18
Vatsantäyteen kuuluu ruokaa, juomaa ja murhetta	D3i 18b
Liian suuri kuorma kaatuu	D3i 19
Ylensyöminen tappaa useampia kuin nälkä @ nälkä -- miekka ENG	D3i 20
Joka syö vaikka on kylläinen, kaivaa hampain omaa hautaansa	D3i 20b
Liika paljon ohria halkaisee hevosen vatsan	D3i 20c
Ei makeaa mahan täydeltä	D3i 21
Ei räkkää herkkua mahan täydeltä	D3i 22
Joka kaikki makeat maistaa, se kaikki karvaat kakaisee (	D3i 23
Suuri pala suun repäisee ( Päinvastoin:Per 341 / Suuri pala tukehduttaa lapsen AFR	D3i 24
Kärkkään kieli palaa @ kieli -- suu /kädet	D3i 25
Suu vie suden ritaan, kieli kärpän lautaseen	D3i 26
Parempi rikkaan ruoka jäämään kuin köyhän vatsa repeemään	D3i 27
Syö elääksesi, älä elä syödäksesi	D3i 28
Juomaköyhää Jumala auttaa, mutta syömäköyhää ei auta pirukaan	D3i 29
Ei lehmä enempää lypsä kuin kiuluun mahtuu	D3i 30
Yksi suu kullakin ( Ei vaivaisellakaan ole kahta vatsaa. FIN	D3i 31
Kyllä yksi satula riittää yhdelle hevoselle	D3i 31b
Kyllä säkin saa sulkea, vaikkei se ole täynnä	D3i 32
Kun riittää, lopeta!	D3i 32b
Ei molempia räkkää: rahaa ja kukkaroa	D3i 33
Jos hyvänä vuonna muistaa syödä akanatkin, ei huonona vuonna tarvitse olla syömättä hirssiä	D3j 09
Syö säästäen, sammakko, savea: maailman loppuun on pitkä	D3j 10
Syö syöpä paljonkin - eletään vähemmälläkin	D3j 11
Joka päivä lämmin leipä - joka päivä leivän puute ( Keittiön rikkaus laihduttaa talon	D3j 12
Useampi päivä kuin makkara	D3j 13
Vehnästen jälkeen on syötävä limppua	D3j 15
Tänään syödään härkä, huomenna nälkä	D3j 16
Tänäpäivänä sihdataan ja huomenna syödään kaleetkin ( Tänään rikkaus - huomenna köyhyys /päinvastoin:Buc:168	D3j 17
Ei pidä syödä sellaista aamiaista, ettei illalliseksi jää mitään	D3j 18
Etukäteen syöty leipä on karvas tienata	D3j 19
Hullu mies Huittisista: syö enempi kuin tienaa	D3j 20
Jyrsivä kaniinikin voi ahmia itsensä kuoliaaksi	D3j 21
Ei elävä eineettä elä	D4a 10
Nälkä tekee nuorimmasta vanhuksen, yltäkylläisyys vanhuksesta nuoren	D4a 10b
Köyhtyä saa, muttei laihtua	D4a 12
Rikkaruoho rakastaa peltoa, laiskuri syömistä	D4a 12b
Tie miehen sydämeen kulkee vatsan kautta	D4a 13
Ystäviä on niin kauan kuin hyviä aterioita; mies ja vaimo pysyvät niin kauan kuin on poltettavaa ja syötävää	D4a 13b
Ruoka ensimmäistä on (sitten vaatteet)	D4a 14
Ruuassa henki on ( Kannikalla kuljetaan	D4a 15
Suurus suuhun, mieltä päähän	D4a 16
Ruuassa työn alku	D4a 17
Ruoka (ja juoma) ruumiin vahvistaa, vaate varren kaunistaa ( Ruoka r...,vaate varren kaun/lepo mielen virk/tupakki tulee	D4a 18
Vatsassa on raajojen voima	D4a 18b
Ei lapsi syömättä kasva	D4a 19
Ei syömättä lihava olla	D4a 20
Ei turkki lämmitä vaan leipä	D4a 21
Liemi ahkion vetää	D4a 22
Vatsa joka vetää, jalat jotka kantaa	D4a 23
Niin vaari kuokkii kuin muori ruokkii	D4a 24
Hevonen juoksee niin kuin ruokitaan ( Ei ajeta kauas hevosella, jota ei ole ruokittu	D4a 25
Hevosta ei pidä ruokkia piiskalla vaan kauroilla ( Sikaa ei pidä silittää kädellä vaan kauroilla /Älä aja hevosta piiskalla, vaan kauroilla VENÄL	D4a 26
Suustansa lehmä lypsää, ei sarvistansa	D4a 27
Ei tyhjä säkki seisoallaan pysy	D4a 28
Ei lusikka ruoki vaan ruoka	D4a 29
Yhteisöt alkavat siitä, että rakennetaan keittiöitä	D4a 30
Vatsa se miestä hallitsee	D4b 09
Ei ole suu tuohesta @ tuohi -- tuohikoppa	D4b 10
Suussa ruuan maku koetetaan ( Vanukkaan maku selviää syödessä	D4b 11
Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa @ hyvä -- paha	D4b 12
Parempi suuntäysi suolaista kuin mahantäysi makeata	D4b 13
Mitä enemmän syöt, sitä vähemmän maittaa; mitä vähemmän syöt, sitä enemmän maittaa	D4b 13b
Suolainen ja sakea on talonpojan makea	D4b 14
Suola käy kaikkeen ruokaan	D4b 14b
Leipä kuohkeaksi, juusto tiiviiksi	D4b 15
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa	D4b 16
Täytä vatsa vaikka sammalella, ei sitä kukaan näe	D4b 17
Täyttään vatsa vaatii	D4b 18
Kaikki vatsantäyte on hyvää ruokaa	D4b 18b
Vatsa ei ole lasinen @ lasinen -- peili VENÄL	D4b 19
Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa	D4b 20
Sokea suolen pohja ( Vatsa on pian sokaistuva silmä	D4b 21
Silmää on vaikeampi miellyttää kuin vatsaa	D4b 22
Ruokahalu kasvaa syödessä @ kasvaa -- tulee RANSKA	D4b 23
Mitä enemmän syö, sitä persommaksi tulee; mitä kauemmin istuu, sitä laiskemmaksi käy	D4b 23b
Ei suulla ole mittaa	D4b 23c
Vatsa ei ole valehdeltava ( Vatsalla ei korvia _Engl	D4b 24
Ei vatsa velkaa usko ( Ei vatsa ole rahastonhoitaja AFR	D4b 25
Nälkä ei usko velkaa	D4b 26
Ei vatsaa panna naulaan eikä hampaita hyllylle	D4b 27
Ei nälkä vatsaa halkaise	D4b 28
Kiristä nälkävyötäsi	D4b 29
Nälkää näpillä, vilua vitsasella	D4b 30
Parempi pitkä nälkä kuin lyhyt	D4b 31
Parempi syönyttä syöttää kuin kuollutta virvoittaa	D4b 32
Ei kulta kultaa ole, leipäkulta kultaa on	D4c 10
Raha ja suola ovat parhaat virkistysaineet	D4c 10b
Kulta ruskea, ruis vielä ruskeampi	D4c 12
Ruispuuro kehuu itse itsensä	D4c 13
Puuro miehen tiellä pitää, vellillä ei jaksa kuin veräjälle	D4c 14
Puuro on hampaattoman ruokaa	D4c 15
Ei voi puuroa pilaa @ puuro -- peruna /rokka	D4c 16
Voin ja viilin kanssa syö vaikka tallitunkioita @ tallitunkio -- laho puu	D4c 17
Voi on hyvää kaikkeen paitsi leivinuuniin	D4c 17b
Kaali kolkka koiran ruoka, voivelli vasikan juoma, puuro vasta miehen ruoka	D4c 18
Kala tuoreena, riisi kypsänä	D4c 18b
Riisi ja kala ovat yhtä erottamattomia kuin äiti ja lapsi	D4c 18c
Peruna on puoli leipää	D4c 19
Piirakka pirtin kaunistaa, eivät tshuput	D4c 20
Leivästä on hyvä ruuan apu	D4c 21
Jolla on leipää, se ei nälkää näe. EST	D4c 21b
Leipä ja vesi on sotilaan ruokaa @ sotilas -- nuorukainen	D4c 22
Onnekas se, jolla on leipää ja voita	D4c 22b
Olipa leipä miten huonoa tahansa, kyllä se on parempaa kuin kissanpaska	D4c 22c
Vesi on ruuan kuningas	D4c 23
Vesi on pitkä piimän jatko, mallas oluen jatko tms.	D4c 24
Ensin leipää, sitten lihaa ( Leivästä syönti aloitetaan	D4c 25
Eivät pavut vedä vertoja lihalle	D4c 25b
Papu aikaa anoo, liha tulta kiirehtii.	D4c 25c
Lihan uusi lihottaa, kalan uusi kuolettaa	D4c 26
Suola ja leipä miehen sitoo ... ( Suolatta ja leivättä huono vierailu /L.ja s. lähentävät ihmi	D4c 27
Ei suola sydäntä tuima eikä terva mieltä käännä.	D4c 27b
Ei sakea maalta aja @ sakea -- makea	D4c 28
Lihasta liha tulee	D4c 29
Matikan maksa ja sian kieli voille vertoja vetää @ sian kieli -- hirven turpa Sian luu ja lampaan ydin antaa hyvän unen	D4c 30
Liha on tulen lähellä parasta	D4c 31
Hevosen maito on rasvaisempaa.	D4c 32
Hullu syövälle toruu, nauravalle tappelee	D4d 10
Iloinen ilme tekee ateriasta juhlan	D4d 10b
Ruokarauha herroissakin	D4d 11
Pukeutujaa on lupa ahdistaa, ei aterioijaa @ ( pukeutuja -- sängystä nousija Hoputa työntekijöitä, älä syöjiä KIINA	D4d 11b
Vaatetuksen ja ruokailun sääntöjä älä loukkaa	D4d 11c
Jos syöt, syö osuus, mutta älä kaikkea	D4d 11d
Parempi tähde jäämään kuin uupumaan.	D4d 11e
Ei lintukaan ennen yösijaltaan lähde kuin hän oksaa puree	D4d 12
Niinkuin ruoka syntyy, niin se myös syödään	D4d 13
Mitä ei syödä, sitä ei tuoda pöytään	D4d 14
Talonpoika ei syö mitä ei tunne	D4d 15
Silmät kiinni, kun ruuassa on matoja	D4d 15b
Ei silloin sikaa syödä, kun on vuohta keitetty ( Mitä on pantu kattilaan tulee lusikkaan	D4d 16
Joka kauan syö, se kauan elää	D4d 17
Joka pureskelee hyvin ruokansa, elää sata vuotta	D4d 18
Syö vähän, elä kauan	D4d 19
Hullu puuroa puree, toinen purematta nielee @ puuro -- vesi	D4d 20
Syö ruokaa äläkä aikaa	D4d 21
Kolme ateriaa päivässä, yksi uni yössä	D4d 21b
Varhainen aamiainen on kullan arvoinen	D4d 21c
Ei pitkä paasto tiedä leivän säästöä	D4d 22
Ei leivänleikkaaja taivaaseen pääse	D4d 24
Aloita leipä, niin pian seuraa viipale toistaan	D4d 24b
Tuosta näin hyvän emännän: syötti vieraat väleen, nosti leivät leppeästi	D4d 25
Puhtaus on puoli ruokaa	D4d 26
Puhtaus on köyhän yleellisyyttä ( Puhtaus on hurskauden naapuri ENG	D4d 26b
Syö enemmän, puhu vähemmän	D4d 27
Ei nälkäisenäkään kaksin käsin syödä	D4d 28
Joka ei syö illastaan, sille surma hioo kirvestään.	D4d 29
Yhtaikaa syömään, työhön koska kukin joutuu.	D4d 30
Ei pitoja ilman viiniä	D5a 09
Ei ole viinassa vikaa, vaan viinan juojassa	D5a 10
Viina on viisaan juotavaa ( Humalassaolo on taidetta	D5a 11
Pisara viiniä virvoittaa janoisen, pikarillinen juopuneelle on pahempi kuin tyhjä	D5a 11b
Viini on paras lääkkeistä ja pahin myrkyistä	D5a 11c
Juo viinaa, älä mieltäsi +( Juo viinaa, älä juovu siitä ROMANIA/JAPANI	D5a 12
Kana ei kuse, vaikka vettä juo	D5a 13
Viina on aina hintansa väärtti	D5a 14
Viini on vanhan maitoa	D5a 15
Kala tahtoo uida - ei elä kuivalla maalla	D5a 16
Joka ei ole juomari, se ei ole tuomari	D5a 17
Ei kunnon juomari pistäydy teetupaan	D5a 18
Leipä on elämän tukipylväs, mutta olut on elämä itse	D5a 19
Viina miehen virvottaa, mut olut antaa voimaa.	D5a 20
Mitä enemmän juo, sitä enemmän janottaa ( Kaikki puhuvat juomisesta, mutta ei kukaan janosta	D5b 10
Jotka olutta juovat, ne olutta ajattelevat	D5b 10b
Kun koira kerran oppii kiven lauteita nuolemaan, niin ei se enää sitä heitä (lopeta).	D5b 10c
Ryyppy ryypylle vetää	D5b 11
Ryyppy toisellekin jalalle	D5b 12
Mies ottaa ryypyn, ryyppy ottaa toisen ja kolmas ottaa miehen	D5b 13
Vain ensimmäinen pullo on kallis	D5b 13b
Yksi ryyppy paras, kaksi paljon, kolme vähäsen	D5b 14
Kun kannusta alkaa, niin tynnyristä lopettaa	D5b 15
Leikki tuli kun leipä loppui, äsken tuska kun tupakka	D5b 16
Tupakka on elämän välttämättömyys	D5b 16b
Sade tulee, kun porsaan on korsi suussa	D5b 17
Viina viisaan villitsee ( Viina ja naiset viisaankin villitsee	D5c 10
Viina vie miehen mielen, olut oudoksi tekee @ viina -- viina ja naiset	D5c 11
Kun on viina päässä, niin on mieli metsässä	D5c 12
Olut sisään, äly ulos	D5c 12b
Hullu juopunut on	D5c 13
Niitä olut tekee kuin ei kalja tiedäkään	D5c 14
Sairasta ei saa nauraa, juopunutta saa ( Juopunut on pilkan kohde	D5c 15
Humalaisesta mies tulee, hullusta ei koskaan	D5c 16
Viina kirvoittaa kielen ( Viina on puhelias ?	D5d 10
Hyvä viina panee kissan puhumaan	D5d 10b
Mitä selvän mielessä, se juopuneen kielessä ( In sino veritus /Humalassa sanottu oli jo ennen ajateltu FLAAMI	D5d 11
Humalassa mieli paljastuu	D5d 11b
Matalassa vedessä ankeriaan väri näkyy	D5d 11c
Juota mies juovuksiin, jos tahdot tapoja tietää ( Kaada viina sisään, vedä ulos salaisuus INTIA /HEPREA	D5d 12
Juopuneella meri ylettyy polviin	D5d 13
Vauraus lisää urhoollisuutta, viini rohkeutta	D5d 13b
Nuoret ja viini ovat kuin piiska laukkaavan hevosen selkään	D5d 13c
Pian se tulee, että juopunut tanssaa @ tanssata -- laulaa	D5d 14
Humalassa hihkuu, krapulassa itkee	D5d 15
Mies menneessään, koira tullessaan (Kipaten kiltaan... Kipaten kiltaan, kontaten kotiin	D5d 16
Viininjuonti alkaa muodollisuuksin ja päättyy sekasortoon	D5d 16b
Ei juopunut ole köyhä eikä kipeä	D5d 17
Pullon ja tytön seurassa ei lasketa tunteja	D5d 17b
Humalassa on seitsemän paria härkiä, herätessä ei sarvenkaan kärkiä	D5d 18
Humalassa haastaa tappelua kaikkien kanssa, selvänä pelkää kanaakin	D5d 19
Monta juonta juopuneella, ei yhtään hyvää	D5d 20
On juovuksissa, vaikkei ole vielä juonutkaan	D5d 21
Viina on miesten juomaa kuten vilja on porsaiden ruokaa	D5e 09
Juo kurkku, maksa kaula ( Kurkku syö pään	D5e 10
Juopuneena tekee - selvänä vastaa @ vastata -- katua	D5e 11
Ei juomarin koto korkene	D5e 12
Viini ja myöhäinen nousu on oikotie köyhyyteen	D5e 12b
Jos mies juo, puoli taloa palaa; jos vaimo juo, koko talo palaa	D5e 13
Juomari olutta juo, pere piinaa pitää, lapset nälkää näkee ( Juomarin seurassa menettää paitansakin	D5e 14
Karta kiivaita miehiä ja väkevää juomaa	D5e 14b
Viinaan hukkuu enemmän ihmisiä kuin mereen @ viina -- lasi/miekka	D5e 15
Jos haluat vaikeuksia päiväksi, juo aamulla neljä ryyppyä; jos koko vuodeksi, ryhdy pormestariksi	D5e 16
Tuhansia juo itsensä hengiltä ennen kuin yksi kuolee janoon	D5e 17
Korttipelurin koti ei ole korea milloinkaan ( Korttipeluri ei mene omalla hevosella hautaan /Kortit,v.,nai	D5f 10
Ei peluri rikastu	D5f 11
Kortit on helvetin portit ( Kortit on paholaisen rukouskirjat SAKSA/ENG	D5f 12
Uhkapeli on rosvouden lähde	D5f 13
Uhkapeluri lopettaa vasta, kun kukkaro on tyhjä	D5f 14
Mikään ei ole täydellistä - norsultakin puuttuu kunnon häntä @ ( norsu -- sammakko Ei täydellistä onnea	E1a 10
Ei lunta valkeammaksi tulla	E1a 11
Ei ole valloittamatonta linnoitusta	E1a 12
Ei miestä verratonta @ verraton -- täydellinen	E1a 13
Ei niin hyvää, ettei parempaa ( Mistä taidosta kerskailetkin, maailmassa on aina joku vielä parempi AFR	E1a 14
Milloinkaan älä sano: ei milloinkaan (en juo tästä kaivosta, tms.)	E1a 15
Yhdistetty on erotettavissa	E1a 15b
Vannomatta paras ( Voi sitä, joka pitää mielipidettään varmuutena IRL	E1a 16
Mitä ei satu vuodessa voi tapahtua hetkessä	E1a 16b
Kaikessa on mukana "mutta"	E1a 17
Poikkeus vahvistaa säännön	E1a 18
Ei sääntöä ilman poikkeusta	E1a 19
Suotuisissa oloissa vesi virtaa ylämäkeen ( Mahtimiehen vesi virtaa ylämäkeen AFGAN(pashto)	E1a 19b
Kaikki vertaukset ontuvat @ ontua -- ärsyttää	E1a 20
Kello käy niin kuin pappia miellyttää	E1a 20b
Kaikki on suhteellista	E1a 21
Sokeat ovat tarkkakuuloisia, kuurot tarkkanäköisiä (Sokealla on ajatukset kuin veitsi	E1a 21b
Karhu murahtaa, kun oksa putoaa sen päälle; kun tammi kaatuu sen päälle, se vaikenee	E1a 22
On pässin päässä hyviäkin paikkoja ( Hullukin osaa /keksii joskus jotakin KOREA JAPANI /Hullukin voi sanoa jotain viisasta /antaa viisaalle neuvon	E1a 23
Kissa on saaliin saatuaan iloinen kuin tiikeri, feeniks-lintu ei maahan laskeuduttuaan ole kukkoa kummempi	E1a 23b
Piruhan parka on, kun ei sillä ole sieluakaan	E1a 24
Kullakin on tautinsa ja X:llä Y @ tauti -- murhe	E1a 25
Rahakkaalla ei ole älyä, älykkäällä ei ole rahaa	E1a 26
Villiyrtit pelkäävät kuuraa, kuura pelkää aurinkoa	E1a 27
Ei niin hyvää huolta saa pidetyksi, ettei joku mene harhaan	E1a 28
Ihminenhän se on joka erehtyy ( +( Ei erehtymätöntä ihmistä /... paavi ei! _Malta / Ei kukaan ole enkeli/synnitön	E1b 13
Joka etsii virheetöntä ystävää, jää ystävättä ( Ei miestä virheetöntä	E1b 14
Kaikissa meissä on vikaa, mutta... ( Ei miestä viatonta /Ei niin täydellistä kaunotarta,ettei.. / Jokaisella on vikansa	E1b 15
Auringollakin on tahransa ( Jalokivessäkin on särö	E1b 16
Ei maata jossa ei olisi rosvoja @ rosvo -- köyhyys /suru	E1b 17
Joka työalalla on vanhat häirikkönsä	E1b 17b
Viidakolla on tiikerinsä ( Jokaisessa isossa joessa on krokotiili FILIPP	E1b 18
Jokaisessa puutarhassa kasvaa rikkaruohoa ( Ei mets. ilman sakaalia /Jok. rusinassa on siemen LIBYA /Aina on 1 pil. pähk. kaakaohed.tert.FIL/ Ei järveä ilman sammakoita TURKKI	E1b 19
Ei hiiretöntä taloa, ei jyvätöntä aittaa eikä piikitöntä ruusua	E1b 19b
Ei tupaa ilman savua	E1b 20
On suvussa susia, perinnössä perkeleitä	E1b 21
Joka perheellä on musta lampaansa @ ( musta lammas -- mätämuna /musta porsas _Kiina /rupinen lammas Joka talolla on harminsa /Vihannassa puussa on monesti kuihtunut oksa _Norja	E1b 22
Paraallakin viinalla on rahkansa ( Nisuillakin on akanansa	E1b 23
Ei ole luutonta lihaa eikä päätöntä kalaa ( +( Ei ole piikitöntä ruusua / Ei kivetöntä maata eikä ...	E1b 24
Ei ole kuoretonta leipää ( +( Jokaisessa vehnänjyvässä on akana /... eikä kiivastumatonta naista PUOLA	E1b 25
Ei puuta linnun istumatonta eikä ihmistä viatonta ( Erehtyy pappikin	E1b 26
Ei peltoa hylätä rikkaruohojen takia @ ( rikkaruoho -- varpunen Ei viljaa ilman akanoita /rikkaruohoja PUOL	E1b 27
Ei valoa ilman varjoa Valkoliljallakin on musta varjo UNKARI	E1b 28
Henki on altis, mutta liha on heikko ( Tahto hyvä mutta kyky heikko	E1b 29
Hyvä pää huonossa varressa	E1b 30
Suora puu mutta väärät oksat @ oksa -- juuret	E1b 31
Ihaniin paikkoihin voi kuulua pahaa hajua	E1b 32
Homeroskin torkahtaa joskus @ Homeros -- tiikeri	E1c 10
Ei niin viisasta, jot ei petetä, eikä niin vahvaa, jot ei voiteta, eikä niin vikkelää, jot ei jätetä	E1c 11
Menee viisaskin vipuun ( Liukkain ankerias ja kömpelöin kauha voivat kohdata toisensa FILIPP	E1c 12
Vanhakin kettu sankaan tarttuu	E1c 13
Vanhaltakin kissalta hiiri karkaa	E1c 14
Tulee vahinko viisaallekin, tuhman.. @ vahinko -- virhe	E1c 15
Kompastuu hevonen neljältä jalalta, saatikka ihminen sanalta	E1c 16
Erehtyy pappikin saarnassaan	E1c 17
Ei niin hyvää ajuria, ettei joskus aja ojaan @ ajuri,aj.ojaan -- laivuri,aj.kivelle /ampuja,ampua ohi	E1c 18
Ei hyväkään lääkäri joka reikää lääkitse	E1c 19
Mestariuimarit hukkuvat, paraat kiipeäjät putoavat ( Apinakin putoaa joskus puusta KOREA /Aasi tietää seitsemän uintitapaa, mutta veteen pudotessaan unohtaa ne ARM	E1c 20
Terävä kirves pian kiven löytää ( Liian terävä saa lohkeamia	E1c 21
Sattuu kärpänen keisarinkin vatiin	E1c 22
Ei jokainen laukaus osu ( Ei aina osuta siihen mihin tähdätään INTIA tamil	E1c 23
Iskee kirveensä kiveen @ ( kirves -- viikate Ei ole kyllin terävää terää kiveen lyötäväksi	E1c 24
Ei aina voi olla varuillaan	E1c 25
Parempi vähän kuin ei mitään @ vähän -- jotain	E1d 10
Vähä elättää, tyhjä kuolettaa ( Hyvä vähä, tyhjä paha	E1d 11
Parempi pieni kala kuin tyhjä pala	E1d 12
Hyvä on pieles pikkuinenkin talvella tavattaessa Even a poor hoe-handling is remembered in the cultivating season trl. Ganda/Africa	E1d 13
Parempi puolikas munaa kuin tyhjä kuori	E1d 14
Parempi huono leipä kuin puuttuva @ ( huono leipä -- pettuleipäkin Parempi huono kuin ilman /Parempi puoli leipää kuin leivättä olo ENGL	E1d 15
Parempi laiha liemi kuin tyhjä siemi ( Parempi laiha hepo kuin tyhjät päitset	E1d 16
Likainenkin vesi janon sammuttaa @ ( jano -- tuli / sammuttaa jano -- pestä lika Suolainen vesi sammuttaa palavan talon AFR	E1d 17
Parempi on pahakin rasa kuin paljas käsi @ paljas käsi -- hauta	E1d 18
Parempi paikka kuin paljas @ ( paljas -- reikä Parempi huono vaate kuin paljaat reidet TANSK /Parempi kehnokin lannevaate kuin alastiolo	E1d 19
Parempi paljain jaloin kuin ilman jaloitta +( Par...kuin liian ahtaissa kengissä INTIA (kashimir)	E1d 20
Vähän on varjoa verkostakin.	E1d 20b
Parempi rampa kuin hauta ( Parempi jalka poikki kuin kaula poikki / Parempi kulkea puujaloilla kuin puuarkussa TANSKA	E1d 21
Parempi tihrusilmä kuin sokea @ ( tihrusilmä -- silmäpuoli /kierosilmä Sokeakin vaimo on parempi kuin vaimon puute AFR /Parempi sokea /huono hevonen kuin tyhjä talli TANSK/HOLL	E1d 22
Parempi huononkin kuusen alla kuin tyhjällä rannalla	E1d 23
Se kissaa kiittää, jolla ei muuta eläintä ole ( Kun ei kanaa ..., niin harakka Ikonomov 946	E1d 24
Paha on paha palvelija, pahempi ilman palvelijaa ( Parempi pahankin kanssa kuin tyhjässä talossa_ga/Afrikka	E1d 26
Parempi menettää satula kuin hevonen	E1d 27
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan	E1d 28
Vasta kaivon kuivuttua veden arvo arvataan ( Kaivon hyvyys ymmärretään vasta, kun se on tyhjä _Unkari(V.Voigtin suullinen muistitieto)	E1e 10
Isän arvo huomataan hänen kuoltuaan, suolan arvo sen loputtua	E1e 10b
Lehmä ei tiedä häntänsä arvoa, ennen kuin se on leikattu pois @ lehmä,häntä -- kukko,pyrstö ENGL	E1e 10c
Juodaan jokivedetkin, kosk ei läsnä lähdevettä @ ( lähdevesi -- viini Kiisselikin kelpaa... Permj 332	E1e 11
Kuivuuden aikana rakeetkin ovat tervetulleita	E1e 11b
Kun talo on palanut, kokoillaan palaneita nauloja	E1e 12
Kun ei ole kalkkia, on muurattava savella @ kalkki,muur.savi -- pellava,käyt.niintä	E1e 13
Kullan mentyä katseltakoon hopeaa	E1e 13b
Tina on kulta köyhän miehen, vaski vaivaisen hopea ( Sianhammas on köyhän norsunluu AFR	E1e 14
Hevosen puuttuessa aasikin kelpaa @ kelvata -- olla hevonen	E1e 15
Kalattomassa järvessä rapukin on kala @ ( rapu,kala -- turilas,liha /kukko,mies /punajuuri,appelsiini /langanpätkä,saalis kalattomassa joessa katkaravut ovat kalliita = tyttäret pojattomassa perheessä	E1e 16
Matalikolla katkaravut pilailevat lohikäärmeiden kustannuksella, tasangolla kaniinit tiikerien	E1e 16c
Kun ei ole piikoja, niin naidaan leskiä @ leski -- ämmä /huora	E1e 17
Täytyy tätiä naida, kun ei ole muuta morsianta	E1e 18
Kun tytöt loppuvat, niin ämmien arvo nousee	E1e 19
Kun on vilu, eivät vaatteet ole liian likaisia	E1e 20
Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin @ ( o. -- käärme /vaahto ARM/orjantapp.kin FIL/palj.miekkaan KRE/ruohoihin RAN/omiin hiuksiinsa KRE/teräv.leht.ITA Mereen pudonnut tarttuu ankeriaaseen TURKKI Mie 14014	E1e 21
Veitsen puuttuessa kaarnanpala leikkaa -( Mihin veitsi ei ole pysytynyt, siihen ei pysty kaarnanpalakaan AFR fulani	E1e 21b
Harvoin nähden harakkakin kaunis on	E1e 22
Myyränmätäs on vuori tasangolla @ ( tasangolla -- pelokkaasta Tehdä vuoria myyränmättäistä / Alavan seudun pikku kumpareesta tulee vuori TURKKI	E1e 23
Kun korkeita puita on kaadettu, jäljelle jääneet puut näyttävät pitkiltä	E1e 23b
Ei viisaita huomattaisi, ellei olisi hulluja	E1e 24
Hullu on viisas siellä, mistä viisaat puuttuvat	E1e 25
Suuria ei olisi, ellei olisi pieniä	E1e 25b
Hyvä on sokeoitten maassa silmäpuolen elää ( Silmäpuoli on kuningas sokeiden maassa	E1e 26
Kun ei ole kuutamoa, tähti loistaa	E1e 27
Ei niin pientä ojaa, jottei mieli mereen	E1f 10
Ei niin pientä pyhimystä, ettei tahdo kynttilää	E1f 11
Ei niin pientä pensasta, ettei luo varjoa	E1f 11b
Himot ne on hiirelläkin ( Syö hiirikin paistettua vehnästä /Kyllä sopulikin viheltää Q 252	E1f 12
Maitoa tekee vanhankin katin mieli @ ( maito -- rieska Vanhakin vuohi suolaista nuolee	E1f 13
Luusta on kukolla nokka, mutta siihen se hyvän jyvän tuntee	E1f 14
Kyllä pienikin lintu jyvän löytää @ löytää jyvä -- huolehtia munistaan	E1f 15
On sappi särjelläkin (ja maksa varpusella) ( On katajassakin tervaa / Suuttuu se lammaskin /suunnankin mies SUOM	E1f 16
Kitkahtaa sammakkokin kun päälle astutaan @ ( kitkahtaa sammakko -- koukertuu mato /irvistää hiiri Irvistää hiirikin, kun hännälle poljetaan KOMI	E1f 19
Varkaillakin on kunniasääntönsä	E1f 20
Siitään sirkkalassa, hävitään hiirelässä, kuollaan luteelassa	E1f 21
Oma mieli on hullullakin	E1f 23
Kyllä mykkä kielensä nouteen tuntee	E1f 24
Vuovaa variskin vastatuuleen	E1f 25
Ei niin julmaa petoa, ettei leiki kumppaninsa kanssa	E1f 26
Maailma kuuluu kaikille	E1g 09
Alasti olemme kaikki syntyneet (ja alasti lähdemme) ( Syntymä ei eroa syntymästä: orjalapsi ja vapaan lapsi synnytetään samoin	E1g 10
Ei yksi varvas ole toista arvokkaampi	E1g 10b
Kantotuolissa istuja ja kantotuolin kuljettaja ovat samanlaisia ihmisiä @ samanlaisia -- huokailevat kumpikin	E1g 10c
Ei pidä arvostaa rahaa enemmän kuin ihmistä	E1g 10d
Aatamista polveudumme kaikki ( +( Mistä aatelismies?... / Eevasta kaikki naiset /...mutta silkki tekee eron ENGL	E1g 11
Sama kohtelu jokaiselle	E1g 11b
Kaikkien päällä päivä paistaa @ ( kaikkien päällä -- tasan Päinvastoin: KPp (Plesovskij) 20 /Aurinko laskee niin nälkäisten kuin kylläisten yllä INTIA	E1g 12
Jokainen ruohonlehti saa osansa kasteesta	E1g 12b
Paistaa se päivä risukasaankin @ ( päivä -- aurinko Nousee päivä meidänkin veräjällä / Kuu paistaa hylkiönkin majaan INTIA /Ei aur. siitä pah.,että se p. tunkiolE	E1g 13
Kaikilla on vaivansa... @ ( vaiva -- taakka Joka sydämellä on kipunsa	E1g 14
Ei mies ole mikään koira ( On jätkälläkin varpaat SUOM	E1g 15
Ei pidä polkea muurahaistakaan	E1g 15b
Paarma pistää tasapuolisesti hevosta ja aasia	E1g 16
Kaikki mikä on ylhäällä, putoaa lopulta maahan	E1g 16b
Katsoo kattikin kuninkaan silmiin	E1g 17
Jokainen sotamies kantaa marsalkansauvaa repussaan ( Jokainen sotamies toivoo kenraaliksi	E1g 18
Saattaa se hyvä Jumala tehdä orjasta isännän, kasakasta kaupan miehen.	E1g 18b
Kyllä veistää saa, vaikkei ole kirvesmies	E1g 19
Jokaisessa päässä on jotain viisautta	E1g 19b
On sielu vaivaisellakin @ sielu -- sydän	E1g 20
Kuollessa kaikki ovat samanvertaisia	E1g 20b
On hiuksellakin varjonsa @ hius -- kärpänen /pienimmälläkin	E1g 21
Ei lintu niin korkealle lennä ettei maahan laskeudu ( Ei puu niin kork. kasva, etteivät lehdet m. putoa MALAJI /Miten kork. korppik. nous.,aina se vainuaa raatoja A	E1g 22
Kukaan ei ole mikään ( Mies ei toista parempi / Ei titteli tee ihmistä KREIKKA	E1g 23
Saunassa ovat kaikki yhdenveroisia	E1g 23b
Siinä mies kuin toinenkin (,sanoi täi löylyä)	E1g 24
Kaikenikäisillä on leikkikalunsa	E1g 24b
Ei kuningaskaan kultaa syö ( Ei kuningaskaan ole vuori /Kuningaskin taivuttaa päänsä kynnyksellä TSEKKI	E1g 25
Miehet turvautuvat sateenjumalaan, tiikeri vuoristoon, nainen mieheensä	E1g 25b
Rahaa se on pennikin, kalaa se on kiiskikin.	E1g 26
Ihminen se on lautamieskin @ ( lautamies -- lautamiehen emäntä Ihmisistä piispojakin tulee /Äitinsä poika on kuningaskin INTIA	E1g 27
Ihmisiä vuortenkin takana @ vuori -- joki	E1g 28
Vaikka nukkuisi tuhatmattoisessa paikassa, ei tarvitse kuin yhden maton	E1g 29
Suu sääskellä, niinkuin särjelläkin.	E1g 30
Kotka lentää, kärpänenkin lentää ( Kotkan lento ei pysäytä hietakärpäsen lentoa AFR	E1h 10
Ei ole oikein kilpahevosen halveksia ponihevosen ravia	E1h 10b
Väärä puu palaa yhtä hyvin kuin suora @ ( palaa -- hedelmöi Väärä savutorvi ... suora savu / Tuli oikaisee RP 463	E1h 11
Kyllä höyhenkilo painaa yhtä paljon kuin lyijykilo	E1h 12
Saman vetää kukkaro kuin säkkikin ( Säkissä lähtee ja tynnyrissä palaa	E1h 13
Maassa työ matalankin, ei puussa pitkänkään	E1h 14
Ennen ottaa lyhyt rikan maasta kuin pitkä tähden taivaalta	E1h 15
Ei niin pitkää ettei kuroita eikä niin lyhyttä ettei kumarra	E1h 16
Sekä takaa-ajettu että takaa-ajaja rukoilevat Jumalalta apua	E1h 17
Kaikki maat ovat etulinjan maita =vaara on lähellä kaikkialla	E1h 18
Tiikeri ja puhveli juovat samasta järvestä	E1h 19
Kyllä härkä jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa	E1h 20
Oikeassa olija pelkää, väärässä olija toivoo	E1h 21
Kussa on Jumalan kirkko, siinä on Saatanan kappeli =kapakka vieressä	E1i 10
Kun onni tulee taloon, paholainen saattaa sitä ovelle	E1i 11
Tämä maailma on niinkuin hanhenpaska: toisesta päästä musta, toisesta valkoinen	E1i 12
Hyvän ja pahan välillä ei ole kuuspennisen paksuista eroa	E1i 12b
Ristin takana on piru piilossa	E1i 13
Yltäkylläisyys ja puute ovat lähekkäin	E1i 14
Mikään nautinto ei vedä vertoja lyhytaikaiselle hädälle	E1i 14b
Työttömyys tuo nälän, työnteko luuvalon	E1i 15
Levottomuudesta lepo, levosta levottomuus	E1i 15b
Syömätön ei jaksa, kylläinen ei viitsi	E1i 16
Voitto ja tappio ajavat samassa reessä @ ( tappio -- riski sam.r. -- sam. veneessä/sukulaisia /veli /kaksoisveljekset VIRO /samoissa keng. VEN Menestys ja menetys ovat kumppaneita HEPR /Menestys ei elä ilman menetystä VEN	E1i 17
Kaksinpeliin kuuluu voittaja ja häviäjä	E1i 17b
Kallis voitto ei ole parempi kuin huokea tappio	E1i 18
Puoli leikkiä, puoli totta	E1i 19
Kerro valhe, niin saat kuulla totuuden	E1i 19b
Puhuminen onnetonta, vaitiolo samoin	E1i 20
Jokaisella mukavuudella on epämukavuutensa	E1i 20b
Ei niin pikkuista pilaa, ettei totta toinen puoli @ ( pikkuista pilaa -- suurta valetta Puoli totta valheessa	E1i 22
Valheet ovat totuuden suola	E1i 22b
Leikistä tosi tomahti @ ( leikki -- veruke, tomahtaa -- tulla Leikkipuheessa on totta / Sanoi leikillä, tarkoitti totta SAKS	E1i 23
Talon katolta meloni voi vieriä yhteen tai toiseen suuntaan	E1i 23b
Ylevästä naurettavaan on vain lyhyt askel	E1i 24
Oveluus ja typeryys kulkevat yhdessä	E1i 24b
Viisaudesta on lyhyt matka hulluuteen ( Jokainen viisas on jossakin suhteessa naiivi /Liika viisaus on hulluuden sukua_marathi/Intia	E1i 25
Puserra katkerasta ilmi makea! ( Ei hunajaa ilman sappea ENG	E1i 25b
Vanhuksella voi olla nuori sydän, köyhällä jalo mieli	E1i 25c
Se jolla on paljon kärsimystä, saa lohdutuksen vähästä	E1i 25d
Mitä kuumempi lempi, sitä katkerampi viha	E1i 26
Mikä helposti kuumentuu, se helposti jäähtyy @ helposti -- pian	E1i 26b
Paha seuraa hyvää, hyvä pahaa	E1i 26c
Joka rakastaa, se pelkää	E1i 26d
Mitä kirkkaampi päivänpaiste, sitä tummemmat varjot	E1i 27
Mitä korkeampi vuori, sitä syvempi laakso @ ( korkea vuori,syvä laakso -- iso puu,iso varjo Jokaisella vuorella/mäellä on laaksonsa / takana on laakso HOLL!?	E1i 28
Mitä pitemmät puut, sitä pitemmät varjot +( M... sitä kovempi putous HOLL /ENGL	E1i 29
Yhtä sotaista sukupolvea seuraa kymmenen pelokasta sukupolvea	E1i 29b
On astuttava taaksepäin voidakseen hypätä pitemmälle	E1i 29c
Äärimmäisyydet kohtaavat. Ei pidä langeta äärimmäisyydestä toiseen	E1i 30
Huonossa puussa on paljon hedelmiä	E1i 31
Piikistä tulee ruusu ja ruususta piikki	E1i 31b
Hyvin pahasta kehittyy usein hyvin hyvää	E1i 31c
Nälkä on piilossa jyväaitan alla	E1i 33
Pelkää jokaista äläkä ketään	E1i 34
Pää pilvissä ja jalat maassa	E1i 34b
Ihminen on lujempi kiveä ja hennompi ruusua ( Ihminen on lujempi rautaa, toisinaan kärpästä hennompi JIDD	E1i 35
Taivaskin vasikannahkan kokoinen	E1i 36
Jättiläinen rakastaa kääpiötä	E1i 37
Ilman tavallisia ihmisiä ei olisi suurmiehiä	E1i 38
Liika on liikaa (vaikka ois ryynivelliä) Kun syö liikaa hunajaa, se menettää makunsa_Libya	E1j 10
Liian paljon öljyä, ja valo sammuu	E1j 10b
Liika raha sokaisee silmät ( Liika raha tekee hulluksi ENGL	E1j 10c
Liian paljon tai liian vähän pilaa leikin @ leikin -- kaiken TANSKA	E1j 11
Ehdoton oikeudenmukaisuus on usein epäoikeudenmukaista	E1j 11b
Liika ystävällisyys ei ole hyödyksi lapselle eikä aikuiselle	E1j 11c
Liika kohteliaisuus on epäkohteliaisuutta	E1j 12
Tekee kumarruksen pimeässä @ pimeässä -- ratsastajan selän takana	E1j 12b
Älä luota ylenmääräiseen kunniallisuuteen, varo ylenmääräisiä ystävyydenosoituksia	E1j 12c
Liika vaatimattomuus on puoleksi itserakkautta @ itserakk -- ylpeyttä SAKS	E1j 12d
Osoita sääliä alhaisille, kuuliaisuutta ylhäisille	E1j 12e
Jos kunniaa tulee liikaa, se on puoleksi häpeää	E1j 12f
Paavillisempi kuin paavi itse	E1j 13
Sodassa älä mene joukon eteen, älä jää taakse	E1j 14
Kultainen keskitie ( Keskitie on paras /turvallisin	E1j 15
Sido ääripäät yhteen!	E1j 15b
Ei pidä olla liian korkea eikä liian matala ( On hyvä jos ei ole liian ylhäinen eikä alhainen	E1j 15c
En ole syömälihava enkä nälän laiha =kultainen keskitie	E1j 15d
Jos häntä on liian pitkä, sen päälle astutaan ( Lyhyt häntä ei saa kärpäsiä karkoitetuksi KIINA	E1j 15e
Kohtuullisuus on paras lääke	E1j 15f
Kirkko keskelle kylää	E1j 16
Ei yksi hyvä estä toista	E1j 17
Paras on hyvän vihollinen ( Kyllin hyvä on paras	E1j 18
Hyöty ja huvi pitää yhdistää	E1j 19
Vastakohdat täydentävät toisiaan ( Suuri ja pieni tarvitsevat toisiaan JIDD	E1j 20
Viha niinkuin rakkauskin on sokea	E1j 20b
Molemmat äärimmäisyydet ovat väärässä	E1j 21
Jos tarttuu siihen lujasti, se särkyy; jos hellittää, se lentää tiehensä	E1j 21b
Juoppo ei tiedä myrkystä eikä absolutisti lääkkeestä	E1j 21c
Kuokka vetää kaiken itseen päin, lapio luo kaiken poispäin, paras on toimia kuin saha	E1j 22
Ei ole kahden pahan väliä... @ kaksi pahaa -- piru ja perkele	E1j 23
Kahdesta pahasta on valittava pienempi @ valittava -- vaikea valita	E1j 24
Toivo parasta, varaudu pahimpaan	E1j 24b
Tyyni mieli myötä- ja vastoinkäymisissä	E1j 25
Kuuma intohimo jäähtyy helposti	E1j 25b
Vilkas luonne ei tuo menestystä	E1j 25c
Kun kattila kiehuu liiaksi, se sammuttaa tulen altaan	E1j 26
Liian kirkkaassa vedessä ei ole kaloja; liian kitsaassa ei ole viisautta =kriittisyys, pikkumaisuus Lai 115:5	E1j 26b
Moni on oman oveluutensa narri	E1j 26c
Älä ota raskaampaa kuormaa kuin jaksat kantaa	E1j 27
Ei pidä lisätä lastia huojuvaan laivaan	E1j 27b
Älä lisää suolaa suolakalalastiin	E1j 27c
Kun Jumala tahtoo tuhota muurahaisen, Hän varustaa sen siivillä	E1j 28
Liikavaltainen idea tuo tuhon	E1j 28b
Joka tavoittelee tavoittamatonta joutuu kestämään monta vastoinkäymistä	E1j 28c
Kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa	E1j 29
Ei pidä ylemmäksi lentää kuin siivet kantaa ( Ei pidä syvemmälle uida kuin...	E1j 30
Ei saa purjetta ylemmäksi vetää, kuin vene sietää	E1j 31
Voima särkee auran	E1j 31b
Mitä ylemmäksi nousee, sitä pahempi putous ( +( Ei putoa ellei kiipeä /...sitä kauemmaksi näkee Bud II 159 /Joka kiipeää (liian) korkealle...JIDD	E1j 32
Kerran kurki puuhun, silloinkin jalka poikki @ ( kurki,puu -- sammakko,kirsikkap. Permjakov 310 Kun kurki yrittää tanssia hevosen kanssa, se särkee luunsa TANSKA	E1j 33
Ei mahdotonta keneltäkään vaadita ( Joka tekee parhaansa tekee kylliksi	E1j 34
Rajansa kaikella	E1j 35
Kenkä tulee liian suureksi tai liian pieneksi, jos mallista poiketaan	E1j 36
Erikoisen viisasta luullaan usein erikoisen hulluksi	E1j 37
Se on liikaa komeutta, että köyhällä on kaks silmää.	E1j 38
Totuudella on monet kasvot ( Totuus on aikakauden tytär ENGL	E1k 09
Ei samalla mitalla kaikkea mitata	E1k 10
Ison esineen mittaamiseen tarvitaan pieni esine	E1k 10b
Joskus uhrataan ihminen asian tähden, joskus asia ihmissuhteen tähden	E1k 11b
Kaksi päätä x:lla @ x -- makkara /keppi /köysi /kaali	E1k 12
Viini on kaupanteon apu ja haitta	E1k 12b
Mitallin toinen puoli ( Rahalla/asialla on kaksi puolta	E1k 13
Niin monta mieltä kuin miestä @ ( mieli -- kieli Kymmenen miestä, kymmenen väriä JAPANI /Monta päätä, monta mieltä	E1k 14
On syytä sysissä jos sepissäkin	E1k 15
Jokaisella synnillä on puolustelunsa	E1k 15c
Syy juomassa, syy vasikassa	E1k 16
Toinen puhuu niittyä ja toinen niityn aitaa @ niitty,niitynaita -- pappi,papinrouva	E1k 17
Lätäkkö on valtameri muurahaisen mielestä @ muurahainen -- sammakko Kissa on leijona hiiren näkök. /Taivas näyttää lätäköltä../Kaste IRAN/Sadepis. ovat tulva muurah. miel.JAP	E1k 18
Ei sammakko kaivossa tiedä valtamerestä @ ( valtameri -- kaivon koko /taivaasta Sammakko kaivossa luulee taivasta padankannen kokoiseksi	E1k 19
Yhden kansan pienet ovat toisen kansan suuria	E1k 19b
Toisen kuusi, toisen puoli tusinaa	E1k 20
Mikä yhdestä on oikein, on toisesta väärin	E1k 21
Yhden roisto on toisen mielestä hyvä mies	E1k 21b
Mikä yhdelle on hyvä, on toiselle paha	E1k 22
Maamies toivoo sadetta, matkamies poutaa	E1k 22b
Satakielen mielestä kultainen häkki on vankila	E1k 22c
Ei hepo häitä kiitä ( Ei aasia kutsuta hoviin muutoin kuin säkkejä kantamaan	E1k 23
Kun saippua loppuu, niin pesijänainen iloitsee	E1k 23b
Toisen ruoka on toisen myrkky ( Köysi pelastaa yhden, hirttää toisen	E1k 24
Toisen kuolo toisen leipä ( Yhden koiran kuolema on toisen koiran elämä MAN-s /Yhden henki on toisen kuolema ENGL	E1k 25
Toisen vaivaisen vahinko toisen onni autuaan ( @ vahinko,onni -- saalis,menetys AFR Toisen ilo toisen itku/Yhden lankeemus on tois. nousu AFR/Yhden tappio on 2:n voitto ja mahd. 20:lle muulleENG	E1k 26
Muurahaiskeon murhe ei ole apinan murhe	E1k 26b
Toiselta parta paloi, toinen sai siitä tulen tupakkaan @ tuli tupakkaan -- lämmittää käsiään	E1k 27
Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä	E1k 28
Makuasioista ei kiistellä ( Makunsa kullakin / Kukin makunsa mukaan ENGL	E1k 29
Vaikka karitsan liha on hyvää, sitä on vaikea keittää jokaisen maun mukaan	E1k 29b
Jos makeaa edeltää karvas, niin makeus on vielä makeampaa ( Karvaan jälkeen hunaja maistuu makeammalta FILIPP	E1k 29c
Ei niin hullua ettei joku pitäisi viisaana	E1k 30
Onpa onni onnettomuudessakin ( -( Onni onnettomuuden naapuri / Onpa onnessa onnettomuutta	E1k 31
Kun syö päärynöitä, niin hampaat puhdistuvat	E1k 31b
Parempi aasin kyydissä kuin hevosen maahan viskattavana	E1k 31c
Sokea ei pelkää kummituksia @ kummituksia -- käärmeitä	E1k 31d
Vastikään ryöstetty valtatie on turvallisin	E1k 31e
Ei niin pahaa, ettei hyvää mukana -@ paha,hyvä -- hyvä,paha	E1k 32
Tiikeri suojelee metsää, metsä suojelee tiikeriä	E1k 32b
Ei niin pahaa, ettei johonkin hyvä @ johonkin -- jollekin /jotakin	E1k 33
Ei niin paha, ettei pahemminkin voisi olla	E1k 34
Ei niin hyvää, ettei moitita, eikä niin pahaa ettei kiitetä @ moittia,kiittää -- kaikki kiit.,kaikki moit.	E1k 35
Ei kukaan ole niin hyvä kuin kiitetään eikä kukaan niin paha kuin pannaan	E1k 36
Ei kukaan ole sankari (kamari)palvelijansa silmissä	E1k 36b
Mistä on hyötyä, siitä myös vahinkoa	E1k 37
Jos iso astia särkyy, siitä jää vielä kolme "picul"ia nauloja	E1k 37b
Myrskyn mentyä poimitaan hedelmiä	E1k 38
Ei niin tuule, ettei joku hyötyisi	E1k 38b
Madot säästyvät, kun kala ei syö	E1k 39
Haudankaivaja ei elä, jos ei kukaan kuole ( Omaisten suru, papin skat... ? /Ruumisarkun kuljettajat toivovat tautista vuotta JAP	E1k 40
Vesi kannattaa laivaa, mutta voi sen myös upottaa ( Öljy antaa lampulle valon, liika öljy sammuttaa sen /Hiljainen tuuli virittää tulen, kova tuuli sammuttaa sen	E1k 41
Minua kannattava tietämättömyys on parempi kuin tieto, jota minun on pidettävä yllä	E1k 41b
Sade virvoittaa sekä viljan että lusteen @ ( sade -- tulva Sade lankeaa joka katolle / Rankkasade tekee hyvää pelloille ja pahaa teille JIDD	E1k 42
Väki väärää tekee, väki väärän oikaisee ( Voima vaunut särkee	E1k 43
Vaiva on olla valkeatta, vaiva valkean varassa @ valkea -- vesi	E1k 44
Halla matalan kylmää, kalja köyhän juovuttaa	E1k 45
Myrkky on lääkettä ( Lääke on myrkkyä	E1k 46
Puutteesta on tehtävissä hyve	E1k 47
Joka menettää, se voittaa ( Onnettomuus voi kääntyä siunaukseksi KOREA / Ellet menetä, et voita VEN /Menetys voi olla voitto IRAN	E1k 48
Kun talo palaa, on hyvä lämmitellä jalkoja +( Kun...niin velat lentävät savupiipusta ulos SLOVENIA	E1k 49
Jos sormus on kadonnut, jäihän toki sormet @ sormus,sormet -- kengät,jalat	E1k 50
Ei pahemmin käy kuin huonosti	E1k 51
Kelvotonta on mahdoton pilata ( Mitä hupsumpi, sitä onnellisempi KIINA	E1k 51b
Tulipa lusti luteillekin, jos tupakin paloi @ ( lusti luteille -- kiusa kirpuille Paras keino luteiden lopettamiseksi on panna sänky tuleen MEXICO /...säikyttääksesi hiiriä pois ENGL	E1k 52
Kaikki siat mustat pimeässä ( @ sika,musta -- kissa,harmaa Mustahan sika pimeässä on /Tahrat eivät näy pimeässä HEPREA	E1k 53
Pimeällä lamppu valaisee kauniimmin ( Musta pilvi - sateenkaari Br-Reed 49 /Pieni kipinä loistaa pimeässä RANSKA	E1k 54
Ei kukaan nainen ole ruma pimeässä ( Illan tullen kaikki tytöt ovat tasa-arvoisia LIBAN	E1k 54b
Pimeässä on kaikki yhdennäköisiä @ yhdennäköisiä -- yhtä komeita /mustia	E1k 55
Tekee vaunuja suljettujen ovien takana	E1k 56
Aika rakentaa ja raunioittaa linnakkeen @ linnakkeen -- kaikki	E1l 09
Ei ole kala eikä lintu =rapu	E1l 10
Itse paimenena, itse sutena	E1l 11
Joka verhoaa, se myös paljastaa	E1l 11b
Rehellisyys on hieno jalokivi, mutta paljolti poissa muodista ( Rehellisyys on suorasukainen, mutta ei mikään hyvä kaveri ENGL	E1l 11c
Mitä ihmiskädet tekevät, sen voivat ihmiskädet tuhota	E1l 11d
Mitä sen lehmän lypsystä, joka maitonsa kaataa ( Vaikka lehmä antaisi maitoa kolminkertaisen määrän, sitä ei kaivata, jos se puskee katoksen nurin INTIA (tamil	E1l 12
Vihaat kanaa, mutta syöt sen lihaa ( Ei lintua tuomita tabuksi ja sitten syödä sen poikasia	E1l 13
Keskustelevat kasvotusten, sydänten välillä tuhat kukkulaa	E1l 13b
Varastaa härän ja antaa sisukset köyhille	E1l 14
Käsi piirtää, jalka pyyhkii	E1l 15
Ottaja antaja, katinkullin kantaja	E1l 16
Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee @ ( vasen,oikea -- toinen,toinen Toinen käsi tekee ristinmerkin /hyväilee, toinen varastaa /lyö	E1l 17
Maksut ovat kiinteät, kulut eivät	E1l 17b
Vaikka ei kuluta tarpeeksi, kuluttaa liian paljon	E1l 17c
Toisella kädellä antaa, toisella ottaa ( Käsi antaa, käsi ottaa	E1l 18
Vaikka ovi on lukittava velkojien varalta, hän yrittää lainata rahaa antaakseen lahjan	E1l 18b
Sydän käskee, pää =järki kieltää	E1l 19
Häpeä on sanoa, mutta kipeä on kestää.	E1l 19b
Sama silmä itkee ja nauraa	E1l 20
Yhdellä suulla itketään ja nauretaan	E1l 21
Samasta suusta puhalletaan sekä kylmää, että lämmintä	E1l 21b
Sama veitsi leikkaa leipää ja sormia	E1l 21c
Urhea voittaa, urhea menettää	E1l 21d
Koti on sekä paratiisi että helvetti	E1l 21e
Mieli mieheen, mieli mieheltä pois, viikon päästä viimeistäänkin.	E1l 21f
Itku silmässä, hymy huulilla	E1l 22
Jalat lepäävät mutta sydämellä ei ole hyvä olo	E1l 22b
Haluttaa ja pelottaa	E1l 23
Jos liharuoka on maukasta, niin riisi on raakaa	E1l 23b
Vaikea on heittää kivellä liskoa, joka on kietoutunut saviastiaan	E1l 23c
Karvasta syödä, sääli heittää menemään	E1l 24
Kerjäläinen ei jaksa kuljettaa kerjäämäänsä kuormaa	E1l 24b
Söisi kattikin kalaa, muttei kastais kynsiään	E1l 25
Sammakko nauttii vedestä, muttei kuumasta vedestä	E1l 25b
Hunaja on makeaa, mutta mehiläiset pistävät	E1l 25c
Mitä hienompi kangas, sitä pahemmin tahra näkyy ( Valkoinen vaate ja tahra eivät sovi yhteen AFR	E1l 25d
Jos kaipaa rauhaa on oltava kuuro, sokea ja kieletön	E1l 25e
Kaunis kenkä usein puristaa jalkaa	E1l 25f
Kun lapsi on kastettu, tahtoisi jokainen kummiksi ( Kun tytär on naitettu, tahtoisi jokainen hänet	E1l 26
Etsii vaan ei soisi löytävänsä	E1l 27
Lyö syytöntä, jotta syyllinen tunnustaisi	E1l 27b
Joka tekee sopimattomasti voi tehdä hyvin	E1l 27c
Valinta tuo tuskaa ( Jolla on pakko valita, on pula HOLL	E1l 28
Jos vaimo nousee varhain, hän loukkaa miestään, jos myöhään, hän loukkaa appivanhempia	E1l 28b
Jokaisella ruusulla on piikki ystävänään	E1l 28c
Pehmeä vuode, mutta kova maata	E1l 29
Resepti oli hyvä, mutta lääke huono ( Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli	E1l 29b
Hyvää puuroa mutta pieni vati	E1l 30
Jos on ahdasta, niin on lämmintä	E1l 31
Kun kaukana on, niin ammuu; kun lähellä on, niin puskee ( Ahdas yhdessä, työläs erillään	E1l 32
Mitä oli raskas kestää, sitä on mieluisa muistaa	E1l 33b
Ääni kuuluu, miestä ei näy	E1l 34
Merellä valitetaan veden puutetta	E1l 35
Hirvenajaja ei näe vuorta	E1l 36
Ihminen tahtoo hyvää, kala tahtoo syvää @ kala,syvä -- koira,ruoka	F1a 10
Jos maa on sekasorrossa, ilmaantuu oikeamielisiä miehiä	F1a 10b
Parempi on vähän hyvää kuin paljon pahaa @ hyvää,pahaa -- hyvällä,pahalla	F1a 11
Ihmishengen pelastaminen on parempi kuin seitsenkerroksisen temppelin rakentaminen (siitä kielt. raskain rikok	F1a 11b
Ole hyvä kohtuullisesti, mutta älä koskaan tee pahaa	F1a 11c
Hyve ei vanhene @ ( vanheta -- periytyä Hyve on tosi aatelia /voittaa väkivallan /kasvaa vastoinkäym./tuo ikuisen maineen/ei tietämistä vaan tekem.JAP	F1a 12
Hyvät työt eivät mene hukkaan	F1a 12b
Rehellisyys ei ole ylpeyttä	F1a 12c
Aateluus velvoittaa	F1a 13
Velvollisuus ennen kaikkea	F1a 14
Altis auttaja ei odota kunnes pyydetään	F1a 14b
Kunnia hyvä tapa, ehkä yksin huonehessa	F1a 15
Synti pysyy syntinä, vaikka se olisi yleinen	F1a 15b
Hyvä omatunto on pehmeä päänalunen @ ( p.päänalunen -- ei pelkää syytöksiä /keskiöistä koputusta ovelle /valhetta /mitään Hyvä omatunto tekee kasvot iloisiksi /Synti ei nuku /Syyllinen ei nuku hyvin/ Kun mieli on kevyt...	F1a 16
Katumus on sydämen lääke	F1a 16b
Puhdas kulta ei pelkää ahjoa ( Vilpitön sydän ei tunne pelkoa AFR /Syyllinen on aina peloissaan ENGL	F1a 16c
Paha omatunto on oma syyttäjänsä	F1a 16d
Parempi hyvä nimi kuin rikkaus @ ( nimi -- maine /luotto rikkaus -- kultainen vyö /hienot vaatteet VIETN /kultaFILIP/ Hyvä nimi säilyttää hohtonsa pimeässäkin ENG /..korvaa puuttuvan paidan VENÄL	F1a 17
Hyvä nimi tulee vähitellen, paha on pian saatu	F1a 17b
Hyvästä työstä älä odota palkintoa, pahan korvaukselta et välty	F1a 17c
Parempi köyhän kunnia kuin rikkaan häpeä	F1a 19
Katuva syntinen on arvokkaampi kuin 10 pyhimystä, jotka eivät koskaan joutuneetkaan ylivoimaiseen kiusaukseen	F1a 19b
Parempi kerjätä kuin varastaa	F1a 20
Parempi kärsiä ansaitsematon kuin ansaittu rangaistus	F1a 20b
Pidä kyntesi kurissa - älä ota mitä ei pidä	F1a 21
Parempi joutua vahinkoon kuin häpeään	F1a 22
Mies ei tappele naisen eikä kukko koiran kanssa	F1a 22b
Viettelijä on pahempi noitaa	F1a 22c
Parempi kunniakas kuolo kuin häpeällinen elo @ kuolo,elo -- tappio,voitto	F1a 23
Tee hyvää nyt, palkinto tulee jäljestä @ jäljestä -- kuoleman jälkeen _Kiina Hyvä työ saa aina palkintonsa ENGL	F1a 23b
Ei helvetti ole niin paha kuin tie sinne	F1a 23c
Parempi kunniaa kourallinen kuin häpeää helmallinen ( Parempi kunnia kuin kulta	F1a 24
Yksi hyvä teko sovittaa tuhat pahaa	F1a 24b
Kunnian voi menettää hetkessä, mutta sen takaisin saanti vie paljon aikaa @ ( viedä aikaa -- ei onnistua Menetettyä kunniaa ei saa takaisin	F1a 25
Ihmisen maine on puun varjo ( Kunnia ja maine ovat vain lokkeja veden pinnalla KIINA /Maine on särkyväinen kuin kurpitsat _shona/Afrikka	F1a 25b
Kunnia seuraa sitä joka pakenee (=ei etsi) kunniaa ja pakenee sitä joka etsii sitä	F1a 26
Tee oikein äläkä pelkää ketään ( +( Tee...niin sinulle tehdään oikein /Puhu totta niin...	F1a 27
Suorin tie paras ( Suorin soutoa pitävi, mielin miestä vastaella FIN /Suoralla tiellä ei pidä katsella oikoteitä VEN	F1a 28
Parempi vääryyttä kärsiä kuin tehdä	F1a 30
Jos on hukuttava, niin puhtaaseen veteen @ ( puhdas vesi -- meri Jos hirttäydyt, niin isoon puuhun	F1a 31
Hyvin elät, hyvin kuulut	F1a 32
Tavat ne on jotka miehen kaunistaa ( Tapa miehen kunnia /Tavat tekevät miehen ENGL	F1a 33
Leopardi jättää turkkinsa meille, kun se kuolee @ ( leopardi,turkki -- poro,sarvet / mies,hyvä nimi Porosta jäävät sarvet, miehestä nimi SIPERIA?	F1a 34
Mies kuolee, maine jää @ ( maine -- nimi mies,maine -- puu,kanto Mainetta ei ole helppo korjata	F1a 35
Hyvässä miehessä on mitä muistella	F1a 36
Kulta näkyy kulostakin, paska ei patsaankaan nenästä @ ( kulta,kulo -- helmi,oljet Kulta kimaltaa liejustakin JIDD	F1a 37
Ole miesnä miesten luona, sutena koirain seassa ( Ihmiselle puhuu ihmisiksi, pirulle pirullisesti	F1a 39
Hyvää katsellaan ihaillen (vaikkei pystytä jälj.), pahaa kavahdetaan kuin käden työnt. kiehuvaan veteen	F1a 39b
Hyvä kivi kaiken jauhaa, paha itse jauhautuu	F1a 40
Samasta kukasta käärme tislaa myrkyn ja mehiläinen hunajan	F1a 40b
Hyvä tahto saa kiitoksen, vaikka voimat puuttuvat	F1a 41
Kun on rehti sydän, on rehdit teot	F1a 41b
Ankara itselleen, lempeä muille	F1a 42
ei tee pahaa kärpäsellekään	F1a 43
Ei ole suurempaa syntiä kuin tappaminen	F1a 43b
Älä pane kiveä kuorman päälle ( Älä kaada vettä hukkuvan koiran päälle	F1a 44
Mikä ei ole syntiä, ei ole häpeällistä	F1a 45
Ei koiralla kunniata ole @ kunnia -- häpy	F1b 10
häntä koipien välissä	F1b 11
hävetä silmät päästään	F1b 12
Mikään kipu ei vedä vertoja häpeälle	F1b 12b
Se on koirista kunniaa, mikä ihmisistä ilkeää @ ihmisistä ilkeää -- muista häpeää	F1b 13
Täysi koira häntää vailla	F1b 14
Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu ( -( Kunnia vaivan nähneelle /Kunnia ei osu sille, jolle se kuulu	F1b 15
Jolta kunnia katoopi, se on kaikki kadottanut ( Elämä painaa vähemmän kuin kunnia / Huono maine tappaa	F1b 16
Kun rotta juoksee tien poikki, jokainen huutaa: heitä sitä!	F1b 16b
Ei pysty erottamaan mustaa valkeasta = väärää oikeasta	F1b 16c
Joka hyvää moittii, se on itse väärässä	F1b 17
Hyvää kiitetään, pahaa moititaan ( Hyvästä ihmisestä kaikki pitävät	F1b 18
Hyvä ja paha saa palkkansa +( ...epävarmaa vain kuinka pian	F1b 18b
Hyvällä hyvä onni, pahalla murhe @ hyvä onni,murhe -- ilo,rangaistus	F1b 18c
Ei huoralla häpyä ole @ ( häpyä -- uskollisuutta JAPAN Ei huora osaa hävetä / Ei huora tee parannusta eikä vesi ruukussa muutu piimäksi EGYPTI	F1b 19
Missä ei tunneta kunniaa, ei tunneta myöskään häpeää	F1b 19b
Ei pelkää Jumalaa eikä häpeä ihmistä	F1b 20
Joka on vailla häpyä, se on hukassa Vääryyden ura on lyhyt INTIA / Häpeämätön jää kunniattomaksi HOLL	F1b 21
Lavea tie vie kadotukseen @ ( lavea -- suosittu JAPAN Helvetin tie on lavea / Pahalla elämällä on paha loppu	F1b 22
Hyveen tie on vuorelle kiipeämistä, paheen tie on jyrkänteeltä luiskahtamista	F1b 22b
Petokset ja juonet hävittävät hyvän maineen	F1b 22c
Kiertotie vie hitaammin perille	F1b 23
Raajarikko oikealla tiellä hakkaa kilpa-ajajan väärällä tiellä	F1b 23b
Synti on kanotti, joka kuljettaa sinua helvettiin	F1b 23c
Väärä hirsi ei sovi rakennukseen @ ( hirsi,rakennus -- puu/keppi/oksa,pesä/käärmeenkolo Väärä värttinä ei oikene	F1b 24
Hyvällä on hyvä, pahalla paha elämä @ hyvä,paha -- pitkä,lyhyt	F1b 25
Pirun jauhot ruumeniksi	F1b 26
Kyllä piru anteensa korjaa	F1b 27
Jonka piru tuo, sen perkele vie	F1b 28
Ei pahan iloa kauan kestä	F1b 29
Oma sydän vie ihmisen helvettiin tai taivaaseen	F1b 29b
Joka koiruutta tekee, saa kolauksen	F1b 30
Ei kavaluus kauas auta	F1b 31
Kerran toisen pettää, itsensä iäksi ( Petturi pettää itsensä INTIA	F1b 32
Punoo ansan omalle kaulalle Antoi korvapuustin itselleen /Kaatoi myrkkyä omaan kuppiinsa /Poltti oman partansa	F1b 33
Anojalle annetaan, itse ottaja torutaan	F1b 35
Väärin saatu väärin menee @ ( väärin -- väleen /piru hävittää KREIKKA /hämärässä KIINA Väärin saatu ei periydy kolmanteen polveen /V.s.penni hävittää punnan/..vain lunta, j. kaad. kuumaa vettä KIIN	F1b 36
Rikkaus ja maine ovat kuin harhailevia pilviä @ harh. pilviä -- ihmisten unelmia KIINA	F1b 36b
Ei vääryys veso ( Ei vääryys voita totuutta /Vääryydellä saatu omaisuus harvoin menestyy /ei periydy 3. polveen SAKS/ENG	F1b 37
Varastettu leipä ei lihota @ ( -( leipä -- mehiläiset ? Varastettu omaisuus ei kasva /Varastetulla tavaralla on kirous S-KR./Vääryydellä saatu riisi ei kiehu hyväksi ravinnoksi KIINA	F1b 38
Ei varas rikastu	F1b 39
Rikos ei kannata	F1b 40
Rikos tuo rangaistuksen mukanaan ( Ellei ole rikosta ei ole katumusta /Jonain päivänä vanha kettu jää kiinni	F1b 41
Rikos syö omat lapsensa @ ( rikos -- vallankumous Synti syö tekijänsä AFR	F1b 42
Rehellisyys maan perii ( Ei rehellisyydestä rangaista /Rehti käsi kulkee läpi maan	F1b 43
Valheella on lyhyet jäljet @ ( jälki -- jalka /sääret /siivet ENG Valheen köysi on lyhyt LIBAN	F1b 44
Valheen kontissa on perä auki ( Valheen koko täytyy helposti /ei ole syvä AFR	F1b 45
Oikeus nousee pintaan kuin öljy, upotettiinpa se miten syvälle tahansa ( Oikeus voittaa. EST	F1b 45b
Ei valehteleminen pystyssä pidä @ pitää pystyssä -- tuoda onnea /sopia kristitylle	F1b 46
Kun on valehtelijaksi tullut, niin tottakaan ei uskota ( Kerran valehtelet, ikäsi pysyt valehtelijan maineessa *	F1b 47
Jos astuu askelen väärään suuntaan, sata askelta oikeaan suuntaan ei korvaa sitä	F1b 47b
Hyvyys voittaa pahuuden	F1b 48
Ei hyvää pahalla palkita	F1b 49
Synnin palkka on kuolema	F1b 50
Tulee päivä, jona sirppi on niittävä nokkoset	F1b 50b
Tunnusta syntisi, saat puolet anteeksi @ ( synti -- työ Katumaton synti, kaksinkertainen synti /Kun virhe on tunnustettu, se on puoleksi hyvitetty AFR	F1b 51
Joka yrittää aurinkoa liata, saa lian päälleen @ aurinko -- kuu Ei aurinkoa voi peittää kämmenellä SERBO-KR/LIBAN	F1b 53
Jos syönet arkea, pappi korvan leikkaa ja perseen paikaksi panee	F1b 54
Joka hyväksyy pahan, syyllistyy siihen	F1c 09
Ei pidä vartta jatkaman pahain kirveeseen	F1c 10
Ei puskevalle lehmälle sarvia luotu @ puskeva,sarvet -- pureva,hampaat	F1c 11
Purisi sammakkokin, mutta ei ole hampaita	F1c 12
Jos kissalla olisi siivet, niin linnut olisivat hukassa	F1c 13
Ei ole sialla sarvia eikä kyykäärmeellä silmiä ( Jos sialla olisi sarvet, se hävittäisi kaiken maasta VENÄL	F1c 14
Toisen kukkarosta on hyvä kauppaa tehdä @ tehdä kauppaa -- olla antelias	F1c 15
Syy pahaa pelätä @ pelätä -- kaihtaa	F1c 16
Ei leopardia halailla	F1c 16b
Ei pahan silmän paljon pidä näkemän	F1c 17
Pirusta pääsee eroon rukoilemalla, pahasta ihmisestä ei millään	F1c 18
Paeten pahasta pääsee ( Kaikki pakenevat pahaa	F1c 19
Hyvän päivämatkan tekee ken pääsee irti huorasta @ huora -- hullu /ilkiö	F1c 20
Parempi kaukainen hyvä kuin läheinen paha	F1c 20b
Kun sontiaisen kelkkaan istuu, niin se vie sontaläjään	F1c 21
Ei pahaa pidä tehdä pahemmaksi	F1c 22
Piru X:n periköön	F1c 23
Joka tuottaa roistolle kärsimystä, ansaitsee palkinnon	F1c 23b
Varo merkittyä miestä	F1c 24
Kyllä paha kutsumattakin tulee	F1c 25
Älä näytä talon ovea hiirelle	F1c 26
Kunnon miestä petetään, hyvällä hevosella ratsastetaan	F1d 09
Ei kunnia täytä vatsaa ( Kunnia ja hyöty eivät sovi samaan pöytään INTIA /säkkiin PORTUG	F1d 10
Ellei ole kiero, ei selviä maailman läpi	F1d 10c
Paha vie padasta, ilkeä kauhasta	F1d 11
Ei häpeä ole savua, ei se käy silmiin	F1d 12
Jota suurempi konna, sitä suurempi onni	F1d 13
Pahin porsas saa parhaan tammenterhon @	F1d 13b
Iso varas hirttää pikkuvarkaan Pienet varkaat hirt., isoille annetaan anteeksi JIDD/...pääsevät karkuun HOLL/...nostamme hattuamme SAKS	F1d 14
Pienet varkaat hirtetään ja isot vaunuissa ajaa	F1d 15
Ei rosvoa rikoksesta rangaista vaan tyhmyydestä	F1d 16
Maailma tahtoo tulla petetyksi ( Toiset pettävät, toisia petetään	F1d 17
Sytytä kynttilä myös paholaiselle ( Rukoile Jumalaa, mutta älä suututa paholaista	F1d 18
Heitä luu pirulle, niin se unohtaa sinut @ piru -- koira	F1d 19
Sameassa vedessä on hyvä kalastaa -( ( Päinvastoin: KPp s.22 /Liian kirkas vesi on kalaton KIINA/KOREA	F1d 20
Oikein väärin kokoon käärin	F1d 21
Joka ei vähän varasta ja vähän valehtele se ei oikein tarkka olekaan.	F1d 21b
Ei varas jätä jälkiä @ jälki -- puumerkkiänsä	F1d 22
Ampuu kieroon, osuu suoraan	F1d 23
Jos leijonannahka ei riitä, on sitä jatkettava ketunnahkalla @ jatkettava -- paikattava	F1d 24
Kireää solmua ei saa paksuun köyteen	F1d 24b
Varastettu ruoka makealle maistuu ( Varastettu appelsiini maistuu paremmalta kuin oma AFR /Varastetut nautinnot makeimpia ENGL	F1d 25
Kyllä varastettukin puu palaa	F1d 25b
Tarkoitus pyhittää keinot	F1d 26
Syötti on hyvä, jos se vie linnun verkkoon	F1d 26b
Riettauden markkinat ovat aina avoinna	F1d 26c
Annetaan vahingon kiertää	F1d 27
Lisää saippuaa isännän silmiin! @ saippuaa -- pölyä	F1d 28
Tasan, tasan Matti-veljen, sulle kauha, mulle kattila @ kauha -- kaali	F1d 29
Jos he munan tuo, niin he kanan vie ( Kyyhkysen kymmenen munaa katos kahteen kanan munaan AFR	F1d 30
Kyllä myllärin sika lihava on	F1d 32
Ei elä ellei valehtele	F1d 33
Rehellinen virkamies ei tule toimeen @ tule toimeen -- menesty	F1d 33b
venyvä omatunto	F1d 34
pitkät kynnet (varkaalla)	F1d 35
Kyllä paha puolensa pitää @ ( paha -- rikkaruoho Ei paha ensin kuole	F1d 36
Kun hyvän voima nousee jalan, niin pahan voima kasvaa kymmenen jalkaa	F1d 36b
Helpompi on tehdä pahaa kuin hyvää @ tehdä pahaa,hyvää -- rikkoa,korjata / repiä,rakentaa /loukata,parantaa SAKS	F1d 36c
Ei paarmat tappaen katoa ( Ei hiekka lakaisten lopu /Ei paska lopu perseen ympäriltä	F1d 37
Kun yhden pirun ajaa pois, tulee kymmenen tilalle	F1d 38
Rikkaruoho kasvaa kylvämättäkin +( @ kylvämättä -- nopeasti ...ellei sitä juuriteta	F1d 39
Ei karvas nauris ensin mätäne ( Ei huono astia säry /Ei rikkaruoho häviä	F1d 40
Missäs paska muualla kuin rattaissa	F1d 41
Aina seassa kuin paha penninki verossa	F1d 42
Kuten hiiriä talossa, siten varkaita kylässä	F1d 42b
Vähän hyvää, paljon pahaa	F1d 43
Heti kun laki on säädetty, keksitään kiertotie @ ( kiertotie -- petos Ei ole lakia ilman reikää, jonka kautta voi löytää ulos SAKSA	F1d 44
Piru on hyvä omilleen	F1d 45
Nyt on piru irti ja Jumala jalkapuussa	F1d 46
Ei käärme kuole omasta myrkystään	F1d 47
Hurskainen huorin tekee, Rautiaista rangaistaan ( Syy toisen niskoille	F1e 10
Jos piru pahan tekee, se on Ukko-Jussin syy @ tehdä paha -- kantaa pino /U-Jussi -- miniä	F1e 11
Sika rikkoi seulan pohjan, lammas kattilan kalusi - ne on kaikki miniän syytä	F1e 12
Ei puu kaatajaansa pistä, se pistää korien kantajaa = sivullista	F1e 13
Ei kaivon kaivaja ole se, joka juo sen vettä ( Ei puun istuttaja ole se joka syö sen hedelmiä /Ei piirakantekijä ole se, joka syö piirakoita	F1e 14
Härkä kyntää pellon ja hevonen syö viljan; yksi kasvattaa pojan ja toinen hyötyy hänestä ( Hepo syö mitä härkä tienaa Karapetjan 219 /Aasit kuljettavat kauroja ja hevoset syövät ne HOLL	F1e 14b
Yksi perhe kasvattaa tyttären, sata perhettä tiedustelee häntä naimisiin	F1e 14c
Yksi talon tekee, toinen siinä asuu @ talo,asua -- vaate, elää /ompelee puvun,käyttää JIDD	F1e 15
Tuhma rakentaa talon ja viisas ostaa sen ( Tuhma tekee ruuan ja viisas syö sen	F1e 16
Toinen kylvää, toinen korjaa ( Yksi kyntää, yksi kylvää, kuka korjaa	F1e 17
Työkalu tekee työn, käsi kerskaa siitä	F1e 17b
Sotamiehet käyvät taistelun ja upseerit ottavat kunnian	F1e 17c
Toinen pitelee lehmää sarvista ja toinen lypsää sen ( Toinen kengittää hevosen ja toinen ratsastaa _Malta	F1e 18
Toinen saamaan, toinen syömään ( Toine tekee työn, toinen saa hyödyn /Toinen pyydystää jäniksen ja toinen syö sen SAKS/TANSK	F1e 19
Pää saajan, pyrstö pistäjän, keskipaikka keittäjän ( Härän omistaja ei saa suoliakaan	F1e 20
Karhu tanssii ja mustalainen perii rahat	F1e 21
Syytön sakon vetää, pahantekijä palkitaan	F1e 22
Joka huoralla on parittajansa	F1e 23
Käsi rikkoo, selkä kärsii ( Jalka kompastuu, päähän sattuu	F1e 25
Niittää sieltä minne ei ole kylvänyt	F1e 26
Ei puu itseään varten omenia kanna	F1e 27
Opetin sinut uimaan, ja nyt hukutat minut	F1f 10
Ei paha lopu hyvään ( Älä odota hyvää pahalta	F1f 11
Haukka syö vilpittömän kyyhkysen	F1f 12
Hyväntekijät ja uurastajat ovat nousseet vuorelle, ja tiikeri söi heidät	F1f 12b
Kunnon miehellä on paljon vastoinkäymisiä	F1f 13
Hyvät kuolevat, pahaa ei huoli kuolemakaan Rikkaruoho ei kuivu _tshekit (Lähde:TV-elokuva)	F1f 14
Hyväntekijä kuolee viidakossa, pahantekijä kotonaan	F1f 15
Hyväsydämisellä on raskas taakka	F1f 15b
Ketun nahka pöydän päässä, vaan totuus pahassa säässä	F1f 16
Kiltti mies ei elä kauan	F1f 17
Kun köyhä kantaa toista köyhää selässään, hän ei pääse ruuan ääreen	F1f 17b
Hyvä omatunto kannattaa kehnosti ( Hyvä omatunto jättää ruuatta	F1f 17c
Sääliväinen lääkäri tekee märkiviä haavoja	F1f 18
Hyvä sydän huoraksi saattaa, vapaa tahto varkahaksi @ ( huora -- orja BURMA Hyväsydäminen päätyy orjaksi _Burma	F1f 19
Puuta, jossa on hedelmiä, viskellään kivillä -( Hedelmätön puu poltetaan	F1f 20
Suorat puut kaadetaan ensin, raikasvetiset kaivot tyhjennetään ensin	F1f 21
Ahkeralla rukoilijalla on paljon syntejä	F1f 22
Ei pidä panna kynttiläänsä vakan alle	F2a 10
Luota itseesi niin toiset luottavat sinuun ( Luota muihin mutta itseesi eniten /Miestä arvostetaan sen mukaan miten hän arvostaa itseään RANSKA	F2a 11
Joka kunnioittaa itseään, sitä kunnioitetaan; joka väheksyy itseään, sitä väheksytään ( Jos halveksit itseäsi, ihmiset alkavat halveksia sinua JAP	F2a 11b
Joka ei pidä itseään esillä, hänet sivuutetaan	F2a 11c
Ei kunnia kulutta tule ( Paljon kulun kunniassa	F2a 12
Parempi herättää kateutta kuin sääliä ( Parempi että kirotaan kuin säälitään JIDDISH	F2a 13
Parempi vihattuna kuin halveksittuna	F2a 13b
Ei itkijässä ole ylpeyttä	F2a 13c
Ei maata alemmaksi saa mennä @ saada -- voida	F2a 14
Jos makaa maassa, ei voi pudota @ makaa -- pitelee kiinni AFR	F2a 14b
Tiikeri varjelee turkkiaan, ihminen mainettaan	F2a 15
Soturista elämä tuntuu mitättömältä kunniaan verraten	F2a 16
Moni voi kestää vastoinkäymisen, harvat halveksunnan	F2a 17
Kuka koiran / kissan hännän nostaa, jos ei itse @ koira -- kissa	F2b 10
Sipuli uskoo olevansa hedelmä @ sipuli,hedelmä -- kumpare,vuori	F2b 11
Persikka ja luumu eivät puhu = mainosta itseään	F2b 11b
Tiainen kerskaili sytyttävänsä meren tuleen	F2b 12
Kukas kieltää kerjäläisen korkeita ajattelemasta?	F2b 13
Jota enemmän kissaa silittää, sitä enemmän se häntäänsä nostaa	F2b 14
Päällä keuhkot kattilassa, huorat vaimojen seassa	F2b 15
Rasva päällä kattilassa @ ( rasva -- keuhkot Huoran pää ylinnä kirkossa	F2b 16
Mitä tyhmempi, sitä ylpeämpi ( Kerskailu alkaa, kun viisaus loppuu JAP	F2b 17
Tyhjä tähkä pystyssä pysyy, täysi tähkä kumartuu	F2b 18
Sokea kiipeää vuorelle katsomaan näköalaa	F2b 18b
Joka tavoittelee tavoittamatonta, joutuu kärsimään monta vastoinkäymistä	F2b 18c
Vaatimattomuus on miehen kunnia ( Vaatimattomuus kaunistaa /Hyvän luonteen kruunu on vaatimattomuus EGYPTI	F2b 19
Jos tietää, missä on pysähdyttävä, ja pysähtyy siinä, ei koskaan joudu häväistyksi	F2b 19b
Oksa, jossa on eniten hedelmiä, on lähimpänä maata ( Mitä jalompi puu, sitä taipuisampi oksa HOLL	F2b 20
Kunnia tuo kuormaa ( Suuret kunnianosoitukset ovat suuria taakkoja ENGL	F2b 21
Kunnia ja lepo ovat harvoin petikavereita	F2b 21b
Onni alkaa, kun kunnianhimo loppuu	F2b 21c
Jolla on kello kaulassa, sillä on pää painossa ( Suuri virka, suuret surut	F2b 22
Joka itsensä alentaa se ylennetään ... ylentää se alennetaan -( He who lets himself down gets trampled upon _Maltese, German, Arabic	F2b 23
Tosi sankari ei kerro olevansa sankari	F2b 24
Kerskailija ja valehtelija ovat samaa sukua	F2b 25
Itserakkaus on sokea	F2c 09
Itserakasta ei rakasteta	F2c 10
Ei kerskailijan maine parane	F2c 10b
Hullu itseänsä kiittää @ -@ itse -- työ / kiittää -- nauraa	F2c 11
Vähämieliset pojat kerskuvat esi-isillään	F2c 11c
Itse kiitän itseäni, koska ei muut minua kiitä	F2c 12
Se on naapureiden vika, kun itseänsä pitää kehua	F2c 13
Hevostansa hullu kiitti, mieletön emäntäänsä, mielipuoli poikiansa ( Jos rakastat vaimoasi, ylistä häntä vasta vainajana BURMA /4:ää h. kiitti:hyvää viiniä, kaun. vaimoa,täyttä kukkaroa JAP	F2c 14
Antaa kylän kehua, oma kehu haisee	F2c 15
Oma kiitos haisee	F2c 16
Suuri suu, tyhjä taus ( Suuri suu, pieni mies	F2c 17
Minä suuripäinen ja pitkäkorvainen olen vuoriston kuningas; olen syönyt tiikerin ja ohimennen myös suden=a:n k	F2c 17b
Puheet mahtavat - työt mahtuu niiskuaskiin ( Suuri kerskuri, pieni paisti HOLL /pieni tekijä RANSKA/ENG /Suuret kerskurit eivät ole rohkeimpia miehiä ENG	F2c 18
Suuria sanoja ja höyheniä menee paljon kiloon	F2c 19
Suuret sanat ja sianrasva eivät kurkkuun tartu	F2c 20
Eivät suuret sanat suuta repäise	F2c 21
Ei kerskaus tee kipeää	F2c 22
Paljon kerskausta, vähän leipää	F2c 23
Ei kerskaten kauaksi mennä	F2c 24
Tee ensin, kehu sitten	F2c 25
Uhkapeli ja kerskailu päättyvät surullisesti	F2c 26
Tähdet eivät metelöi	F2c 27
Ylpeys käy lankeemuksen edellä ( Uhkus ajab upakile /Ylpeys haastaa onnettomuuden, nöyryys saa sadon korjuuseen KIINA	F2d 10
Nöyrä sydän, varmat askelet	F2d 10b
Joka leyhkäen sotaan lähtee, se pierun kera haudataan	F2d 11
Joka ylvästelee myötäkäymisessä, on vastoinkäymisen aikana surkein	F2d 11b
Älä tähyile itseäsi ylemmä, mieluummin itseäsi alemma	F2d 11c
Älä tähyile liian korkealle, saat roskan silmääsi	F2d 11d
Ylpeän nälkä nylkee	F2d 12
Ylvästelijäkin kuolee, pilkkaaja muuttuu tomuksi ( Kerskailija kuolee ennenaikojaan AFR	F2d 12b
Suurentelijan osa patsaan päässä @ ( patsaan päässä -- lusikan alla Oikuttelijalle vesikuppi	F2d 13
Itserakkaalle sattuu monta erehdystä	F2d 13b
Ylpeys lähtee ratsain ja palaa jalan	F2d 13c
Ylpeys tuo kirouksia @ kirouksia -- tuskia AFR	F2d 13d
Joka itsensä ylentää, alennetaan...	F2d 14
Niin kauan härkä elää kuin veistä hiotaan ( Joka sialla on teurastuspäivänsä	F2d 15
Suurempiakin laivoja on tuuli kaatanut	F2d 16
Matalalla lentäen ei loukkaannu pudotessaan	F2d 16b
Se joka asettaa tikapuut liian pystyyn, suistuu helposti taaksepäin	F2d 16c
Korkealle lentää, alas istuutuu ( Mitä korkeampi nousu, sitä suurempi putous RANSKA /Äkillinen nousu, äkillinen putous ENG	F2d 17
Ennen puu taittuu kuin taivaaseen ulottuu @ taittuu -- karsitaan TANSKA	F2d 18
Pisimpään puuhun salama iskee	F2d 19
Ei istu turvallisesti, joka istuu liian korkealla	F2d 19b
Kun tuulet kiskovat tammen juurineen maasta, ruo'olla ei ole pelon syytä	F2d 19c
Sortuu omaan näppäryyteensä ( Taituri kuolee taidokkuuteensa AFR	F2d 20
Enemmän on toivoa hullusta kuin siitä, joka pitää itseään viisaana	F2d 21
Et ole yksin maailmassa	G1a 10
Ei mies yksinään ole mies	G1a 11
Veri on vettä sakeampi @ ( veri -- kerma Veriheimolaisuussuhteet ovat parhaat JAPAN /Ei veri ole vettä VENÄL /Ei veri muutu vedeksi ALBANIA/JIDD	G1a 12
Kyllä susi sukunsa tuntee	G1a 13
Kyllä jokainen lammas laumansa tuntee @ lammas -- lintu	G1a 14
Puu on kiinni juurissaan, ihminen suvussaan	G1a 16
Veljekset (ja sisarukset) ovat kuin kädet ja jalat	G1a 16b
Liaani köyttää puut yhteen, vaikka se on kuivunut	G1a 17
Sukulaisuus ei ole kaupan, ystävyys on	G1a 18
Vetäise liaania, niin saat koko pensaikon päällesi	G1a 19
Joka nai naisen, nai perheen @ naisen -- miehen perheen -- suvun/seurakunnan	G1a 20
Sateesta mennään katon alle, hädässä sukulaisiin ( Katon alla et kastu, ruokatalossa et nälkiinny	G1a 21
Ennen vettä veljeltä kuin velliä vieraalta	G1a 22
Sukulaisuutta hiven on parempi kuin ystävyyttä kuormallinen @ ystävyys -- rakkaus	G1a 23
Oma ohkahtaa, vieras lohkahtaa = sukulaiset auttavat vastoinkäymisissä paremmin kuin vieraat	G1a 24
Ajakseen orja aitaa panee, poika polvipäiväkseen	G1a 25
Lintu siipien, puu juurten, ihminen sukulaisten varassa @ sukulainen -- ystävä	G1a 26
Älä katso ylen pientä haavaa ja köyhää sukulaista	G1a 27
Lapsi ei viero kaunistelematonta äitiä, koira ei halveksi köyhää isäntää	G1a 27b
Sukulaisten kuuluu pitää toistensa puolta	G1a 27c
Kyllä suku rampansa huoltaa ( Sukulaisista on enemmän suojaa kuin linnoituksesta	G1a 28
Ei silloin hyvin eletä, kun siskot sivuitse käyvät, veikot vieritse ajavat	G1a 29
Jos veljekset ovat erimielisiä, he joutuvat muiden määräysvaltaan	G1a 29b
Jos isä ja poika pitävät yhtä, perhe ei petä; jos veljekset pitävät yhtä, perhe ei hajoa	G1a 29c
Maatila on helpompi hankkia kuin oma veli	G1a 29d
Ei veli vastaa veljestään @ ( veljestä -- veljen tekemästä murhasta Älä luota edes veljeesi	G1a 30
Jos olet rikas, sukulaisuus on; jos olet köyhä, sukulaisuus lakkaa ( Kohta kun hevosesi kuolee ja kultasi hupenee, sukulaisesi ovat kuin vieraita, jotka kohtaat kadulla KIINA /Köyhillä sukulaisilla ei ole arvoa	G1a 30b
Vieras veikkoa parempi, emän lasta laupiaampi	G1a 31
Sukulainen polttaa kuin nukulainen ( Suku on pahin	G1a 32
Kaukainen sukulainen on kuin viides vesi kaljan päällä @ viides -- seitsemäs	G1a 33
Syö ja juo sukulaisten, tee kauppaa vieraiden kanssa	G1a 34
Rakasta sukulaisiasi, mutta elä heistä matkan päässä	G1a 35
Veteläiset veljen armot, sittaiset sisaren armot.	G1a 36
Sitä äiti lapselleen, mitä kuningas heimolleen	G1b 09
Kunnioita isoäitiäsi: ellei häntä olisi, ei sinulla olisi äitiä	G1b 10
Joka synnytti, se kasvattaa	G1b 11
Ei ole äiti se joka synnytti vaan se joka ruokki	G1b 12
Äitisi mies on isäsi	G1b 13
Äitiys varma, isyys epävarma	G1b 13b
Kyllä mies aina uuden muijan saa, muttei lapsi saa äitiä	G1b 14
Äitipuolen henki on kuin idän viima ( Äitipuolen henki on kuin suolaa kipeisiin silmiin	G1b 15
Kun tulee äitipuoli, niin tulee isäpuoli ( Äidin kuoltua menettää isänkin	G1b 16
Kaikkien sanat sakovat, jokahisen juonet käyvät päälle lapsen armottoman, emottoman ensimmäisnä	G1b 17
Isättömästä lapsesta tulee heittiö, äidittömästä lapsesta lörppö	G1b 17b
Isätön ja äiditön jää vaille viisautta	G1b 17c
Puoliorpo isätön, koko-orpo äiditön	G1b 18
Lasta hellii oma äiti, mutta orpolasta Jumala	G1b 18b
Orvon päähän kivi aina putoaa	G1b 19
Jos orpolapsi kärsii, kukaan ei huomaa; jos hän ilakoi, kaikki huomaavat	G1b 19b
Vierottu lapsi syö aina liikaa +( Orpolapsi syö liikaa, katkeroitunut puhuu liikaa JIDD	G1b 20
Äitisi luona et ole vailla, yksin olet	G1b 21
Kyllä orpolapsikin kasvaa	G1b 22
Jos miniä syö salaa, hänellä on nälkä; jos koira syö varkain, ruoka on asetettu liian alas	G1c 09
Harvoin orjaa kiitetään, miniää ei milloinkaan	G1c 10
Miniän ruuaksi riittää yksi ohranjyvä @ ohranjyvä -- kuiva kannikka, kyynelin suolattuna	G1c 11
Naisen on poika naituansa, emon ennen naimistansa	G1c 12
Naimaton nainen on isänsä, naitu nainen miehensä käskyläinen	G1c 12b
Yökukko päiväkukon voittaa =vaimo miehen äidin ( Kun nuorikko tulee taloon, anoppi lähtee talosta VIETN	G1c 13
Nuorikot ja anopit ovat kuin koirat ja apinat @ ( koirat,apinat -- myrsky,raekuuro Anoppi ja miniä eivät kehu toisiaan	G1c 13b
Vävystä vähän varaa, miniästä mieli karvas	G1c 14
Miniä tulee taloon, poika haudataan = vanhemmat lyödään laimin	G1c 14b
Vävystä ei koskaan tule poikaa eikä miniästä tytärtä	G1c 14c
Hyvän vävyn myötä saat pojan, pahan vävyn myötä menetät tyttäresikin	G1c 14d
Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nadon nappula	G1c 15
Tuntuu Tuomi muista puista, anoppi kylän akoista, nato...	G1c 16
Autuas emännän lanko: pöydän päähän pöykähtää; vaivanen isännän lanko: ovensuuhun seisahtaa	G1c 17
Terve vaimo on miehelle armas, rikas sisar on veljelle armas	G1c 18
Parempi pojan pöydän alla kuin tyttären pöydän päässä	G1c 19
Kolme työtä pitää miniän osata: saran tutkain kutoa, karitsan kaula keritä, pöksyn polvi paikata	G1c 20
Korkea kotoinen kynnys toisen kerran kotiin tulla	G1c 21
Kuvaisensa pojan kukkokin tekee ( M. tamma, s. varsa /Sammakonpojista tulee sammakoita AFR/ ovat JAP/Leopardin perillinen p. myös täplät AFR	G2a 10
Pojista tulee miehiä	G2a 10b
Mimmoiset saajat, sellaiset saaliit	G2a 11
Äitiinsä lapset tulevat @ +( äiti -- vanhemmat Vasikka emonsa, varsa isänsä kaltainen INTIA /Millaiset vanhemmat, sellaiset lapset	G2a 12
Isäänsä poikalapsi tulee ( Jokainen on isänsä poika	G2a 13
Katso ensin emää, sitten varsaa ( Katso äitiä ennen kuin nait tyttären	G2a 15
Kerro minulle kuka on isäsi, niin kerron kuka olet	G2a 15b
Ei se sikaan tule, joka sukuunsa tulee	G2a 16
Hyvästä hyvää syntyy ja lisääntyy ( Hyvällä isällä hyvät lapset/ Ei hyvästä paha tule	G2a 17
Varas varkaan pojasta, huora huoran tyttärestä	G2a 18
Vanhempien kohtalo palautuu heidän lapsilleen ( Karitsan osa on sama kuin sen emän INTIA	G2a 18b
Vaivainen vaivaista teki...	G2a 19
Pojilla isän tavat, äidin eljet tyttärillä ( Mitä isä ikänsä, sitä poika polvensa	G2a 20
Kätevä isä, kätevä tytär; kätevä äiti, kätevä poika	G2a 20b
Mitä emä edellä, sitä penikat perässä @ ( emä,penikka -- isot,pieni /emä,porsas Niinkuin emovuohi hyppii, niin sen vuonakin FILIPP /Nuori hummeri oppii kulkutapansa vanhalta hummerilta SLOV	G2a 21
Mitä emo laulaa, sitä poika piiskuttaa ( Niinkuin apina räkättää, niin myös apinanpoikanen FILIPP /Nuori kukko kiekuu niin kuin kuulee vanhan kiek.ENG	G2a 23
Kyllä susi opettaa poikansa ulvomaan	G2a 24
Siinä mullikin oppii ison härjän korvassa	G2a 25
Eivät sepän lapset pelkää kipinöitä @ sepän -- mustalaisen Ikonomov 2565	G2a 26
Kyllä puusepän poika osaa sahata ja sorsanpoika uida	G2a 26b
Minne vasikka, sinne lehmäkin	G2a 27
Paha pahasta tulee, paha pahan siemenistä @ ( paha-x -- karhu /feeniks /lohikäärme /rotta /kerjäläinen /susi /käärme /sammakko /kyy Susia suden pojatkin /Kyy siittää kyyn /Pahalla kanalla paha muna /Käärmeenpoikanenkin on käärme AFR	G2a 30
Hyvä puu kasvaa hyvän hedelmän, paha pahan	G2a 31
Sukuhunsa suopetäjä	G2a 32
Kantoansa myöten vesa kasvaa	G2a 34
Mimmoinen puu, semmoiset oksat @ oksa -- vesa /lastu Harvoin on oksa runkoa parempi TANSK	G2a 35
Ei omena kauas puusta putoa @ ( omena -- päärynä PORTUG/KREIKKA /hedelmä Hedelmä putoaa puun juurelle INTIA	G2a 36
Ei koivun kantoon kasva omenapuun vesaa ( koivun k,omenapuun v. -- munakoisot,meloniköynnös JAP/ villimeloni,papu OVAMB /intianviikunap.,persikka SLOVAK Lepän kannosta leppä kasvaa (ei pihlajanmarjoja)	G2a 37
Ei mäntyä voi muuttaa koivuksi	G2a 38
Valkeata varpusta harvoin löytää @ varpunen -- varis	G2a 39
Ei kyyhkyselle kasva haukan kynsiä	G2a 40
Harvoin löytää kotkan pesästä hanhen munan ( Ei varis muni kyyhkysen munia KREIKKA	G2a 41
Harakan pesästä hanhen jäitsää ei tule	G2a 42
Harvoin se on kun susi lampaan poikii @ susi,lammas -- tiikeri,koira/sudenpentu	G2a 43
Ei kukko lypsä, ei sika vasikoi ( Ei rapu synnytä lintua AFR / Ei lammas synnytä vuohenkiliä AFR	G2a 44
Koiran suussa ei kasva norsunluu	G2a 45
Ei huonolta pellolta korjata hyvää viljaa	G2a 46
Pojasta polvi muuttuu	G2b 10
Sama äiti mutta erilaiset lapset	G2b 11
Yhdestä puusta tulee leipälapio ja sittalapio @ leipälap.ja sittalap. -- happamia ja makeita hedelmiä / miekka ja aasinkenkä Permj 285	G2b 12
Saman äidin lapset eivät ole samalla vihdalla vihdotut ( Yksi veljes vie voitonlippua, toinen äestä	G2b 13
Matalasta majasta voi syntyä suurmies	G2b 14
Poikaparasta voi tulla hyvä mies	G2b 14b
Kaunis kukka voi puhjeta tunkiolle	G2b 14c
Kylvi naurista, sai perunoita @ naurista ?-- päivänkakkaroita	G2b 15
Likaisesta putkesta tulee kirkasta vettä	G2b 16
Hyvästäkin siemenestä voi tulla huono sato	G2b 16b
Moni hurskas huoran poika, ääretön äpärälapsi -( Hurskaalla isällä pirullinen poika	G2b 17
Pukki isäni, vuohi emäni, minä mies täydelleen	G2b 18
Laiska äiti kasvattaa vireät tyttäret ( Hyvä on lapsi laiskan vaimon, vireänkin viivyttääpi /Vireä äiti kasvattaa laiskat tyttäret	G2b 19
Hyvällä lehmällä voi olla huono vasikka @ hyvä,huono -- paha,hyvä	G2b 21
Jos yksi sukupolvi ylenee mandariinisäätyyn, kymmenen seuraavaa polvea käy kerjuulla	G2b 21b
Suurmiehellä ei ole suurta poikaa	G2b 21c
Papin pojat ovat pahimmat ( Isä pyhimys, poika piru ITAL /syntinen ESP	G2b 22
Kärpänen synnytti mehiläisen -@ kärpänen,mehil. -- hiili,tuhka	G2b 23
Yksi sukupolvi avaa tien, jota pitkin toinen sukupolvi matkustaa ( Yksi sukupolvi istuttaa puut, joiden varjossa 2. sukupolvi lepäilee KIINA	G2c 09
Isä pellon tekee, poika pellon pitää, pojanpoika vasta hyödyn nautitsee ( Isä istuttaa puut, lapset istuvat puun varjossa KIINA Lai 16	G2c 10
Jolla on poika, luottakoon häneen; jolla ei ole, turvautukoon vävyynsä	G2c 10b
Kasvata poikia vanhuutesi varaksi, varastoi viljaa nälkäajan varaksi	G2c 10c
Lasten hyväksi tehty työ on parempaa kuin pyhiinvaellus ja pyhä sota	G2c 10d
Kun vanha verkko on kulunut rikki, uusi verkko saartaa kalat	G2c 10e
Minkä isä kokoaa, sen poika päästää hajalleen. EST	G2c 10f
Perintörikkaus on lasten vitsaus @ ( vitsaus -- ei siunausta Perintörikkaus on pahan lähde	G2c 11
Poika perii isänsä onnen, vaimo miehensä osan -( Kaikkea muuta voi lahjoittaa lapselleen, mutta ei (hyvää) onnea JIDD	G2c 11b
Vanhempien ystävät ovat pojan ystäviä -( ( Isän ystävä ei ole pojan ystävä AFR /Oikeudenvalvojan poika selviytyy aina kiipelistä ESP	G2c 11c
Eivät vesat lopu X-puun kannosta ( Kaislikko versoo uusia kaisloja	G2c 12
Lapsen rakkaus vanhempiinsa on hyveistä ensimmäinen ( ...panee liikkeelle taivaan ja maan 1877-9	G2c 12b
Perillinen ei ole kiitollinen kuin äkkikuolemalle	G2c 12c
Isien synnit tulevat lasten maksettaviksi	G2c 13
Poika maksaa isänsä velat - isä ei vastaa poikansa veloista ( Perillinen perii myös riitaisuudet AFR	G2c 13b
Poika haudatkoon isänsä, isä naittakoon tyttärensä ( Hyvät vanhemmat: onnelliset avioliitot; hyvät lapset, kauniit hautajaiset KIINA	G2c 13c
Porsas sen maksaa, mitä emakko tekee	G2c 14
Rikkaan lapsen isä on helvetissä @ rikas -- onnellinen	G2c 15
Maineikas korottaa vanhempiensa arvoa ( Hyvä lapsi on vanhemmilleen kunnian kruunu	G2c 15b
Jos kettu kuolee, niin häntä jää @ ( -( kettu,häntä -- turkki,nimi /hauki,hampaat /norsu,hammas;tiikeri,turkki_tamili/Intia V.koht. Win 47:124/Vaik. tuhatjalkainen kuolee, se ei putoa JAP	G2c 16
Rahakkaan jäljessä tulee kolme arvossapidettyä sukupolvea, rahattoman jälkeen tulee kolme säälittävää sukup.	G2c 21c
Pienen lapsen sydän on kuin Buddhan sydän	G3a 09
Ei niin pientä päätä, ettei vähän mieltä @ pieni -- hullu	G3a 10
On pienilläkin padoilla korvat	G3a 11
Ei lapsi katso turhaan keittoastian sisään	G3a 11b
Itkien lapsi ruuan saa @ ( ruuan -- rintaa AFR /maitoa INTIA Lapsi kun ei itke, niin emä ei tiedä /kuolee äitinsä selkään /Kun ei lapsi poraa, niin ei auttaa tiedä	G3a 13
Ei ole itkemätöntä lasta eikä katkeamatonta kangasta	G3a 14
Kun lapsi saa mitä itkee, niin hän on ääneti	G3a 17
Vähällä lapsen mieli noutaan @ mieli noutaan -- käsi täyttyy Lapsen suru ei kestä kauan TANSKA	G3a 18
Jos osoitat kuuta lapselle, se näkee vain sormesi ( Lapsi katsoo joka suuntaan, mutta ei useinkaan näe mitään AFR	G3a 18b
Ei niin kauan murhetta ole kuin lapsi poikkipuolin penkillä makaa ( Opeta lasta...	G3a 19
Pienet lapset, pienet surut ; isot lapset, isot surut @ ( surut -- ilot JIDD Polven / sydämen polkeminen ? /Pienet lapset ja päänsäryt, isot lapset ja sydänsurut ITALIA	G3a 20
Lapsen kylmä ja koiran nälkä ovat yhtäläiset	G3a 21
Ei pentu aja kaniineja ison koiran kera ( Ei lapsen hampailla pureskella pähkinöitä AFR	G3a 21b
Lapsen leikki ei kestä kauan	G3a 21c
Lapsi sanoo saavansa vitsaa, mutta ei minkä takia	G3a 22
Laulaa lapsi syötyänsä, itkee ilman oltuansa	G3a 23
Lapsuus on onnellista aikaa @ lapsuus -- nuoruus onnellista aikaa -- vapautta /huolettomuuttaINTIA	G3a 24
Vastasyntynyt karitsa ei pelkää tiikeriä @ ( karitsa -- vasikka /pentu Syyntakeeton ei pelkää lakia	G3a 24b
Unesta unehen lasta, työstä työhön morsianta	G3a 25
Lapselle kehto, vanhalle kirstu	G3a 26
Lapsesta mies tulee, penikasta koira kasvaa	G3a 27
Paha lapsi lasna kauan, varsana häjy hevonen	G3a 31
Leikkisä lapsi on parempi kasvatettava kuin tyhmä	G3a 31b
Hyvä lapsi hyppää, paha paskan lykkää	G3a 32
Vihta lapsen kasvattaa, tuuli kananpojan.	G3a 33
Varjele lapsi seitsenvuotiaaksi tulelta ja vedeltä.	G3a 34
Ota vuona kiinni, niin emo tulee perässä	G3b 10
Pieni lapsi on kodin kuningas	G3b 11
Ilona käki metsässä, lapsi pieni lattialla ( Lapsen nauru valaisee talon AFR	G3b 12
Lapsi tulee sydämestä ja menee sydämeen	G3b 13
Lapsi on vähäisenä helman täysi, isona sydämen täysi	G3b 14
Kaikkea voi ostaa, paitsi isän ja äidin	G3b 15
Viisas lapsi, kun tuntee isänsä ( Viisas lapsi on isänsä ilo ENGL /Kunnioittava lapsi on vanhemmilleen rikkaus FILIPP	G3b 16
Suopi miehen verraksensa, poikansa paremmaksensa	G3b 17
Lapsella sormi kipeä, äidillä sydän	G3b 18
Ei ole syvempää murhetta kuin äidin murhe	G3b 18b
Isä puri omenaa, lapsen hampaat heltyivät	G3b 19
Hepo hellä varsallensa, vaimo vatsansa väelle	G3b 20
Karhukin sikiönsä nuoleskelee @ karhu,sikiö -- lehmä,vasikka	G3b 21
Ei karhukaan poikiaan syö @ ( karhu -- tiikeri VIETN/FILIPP Leijonanpennut eivät pelkää emonsa harjaa	G3b 22
Ei kana potkaise poikastaan kuoliaaksi	G3b 23
Villainen emolla vitsa, vitsa vierahan verinen +( ... isän ruoska runteleva	G3b 24
Äidin sydän on villoja pehmeämpi ( Äidin rakkaus on paras	G3b 25
Paljon äitiä kauniimpia, vaan ei äitiä armaampia ( Äidinrakkaus on parasta mitä on INTIA	G3b 26
Pimeä isätön pirtti, kylmä on emoton sauna ( Emännätön talo on tyhjä	G3b 27
Hyvä lapsen lassa olla hyvän vanhemman varassa, hyvä on vanhan vanhetakin hyvän nuoremman nojassa(	G3b 28
Äidin siunaus nostaa meren pohjastakin @ ( äidin -- vanhempien Vanhemman siunaus auttaa paljon / ei huku vedessä, ei pala tulessa	G3b 29
Vanhempien kirous käy toteen	G3b 30
Vanhemman sydän lapsessa, lapsen sydän kivessä ja kannossa	G3b 32
Kun linnunpojat ovat varttuneet, ne lentävät tiehensä	G3b 32b
Täysikasvuisen pojan on irtauduttava äidistään, täysikasvuisen tyttären isästään	G3b 32c
Lapsihuolia riittää kuolemaan asti ( Lähetä lapsesi pois, niin jalkasi lepäävät mutta sydämesi ei JAMAICA /Lapset tuovat onnea, laps. t. onnett.JID	G3b 32d
Munankuori on tarpeen, kunnes lintu kuoriutuu	G3b 32e
Harvoin härkä vasikkaansa ynyy @ ynytä -- nuolla	G3b 33
Isällä on viinikellari, mutta pojan on juotava vettä	G3b 34
Oma lapsi armas lapsi, lapsenlapsi armahampi ( Ensimmäinen lastenlapsi on omaa lasta rakkaampi JAPAN	G3b 35
Jos pitää lehmästä, niin tulee pitämään myös vasikasta	G3b 36
Kolmessa asiassa ei saa tinkiä: rahan, lasten ja pellon muokkauksen suhteen	G3c 09
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit...	G3c 10
Joka ei tottele isäänsä ja äitiänsä, se tottelee vasikannahkaa @ +( vasikannahka -- pyöveli ... se ei elä vanhaksi	G3c 11
Piennä heinä, nuorra ruoho ( Jos ei katkaise versoa, tarvitsee vielä kirvestä	G3c 12
Joka ei usko sanaa, ei usko piiskaakaan -@ ( ei usko -- uskoo Sanat saavat aikaan enemmän kuin lyönnit	G3c 13
Parempi että lapsi itkee kuin että äiti itkee +( äiti -- isä Par...kuin että äiti huokaa TANS /..kuin vanha mies /...kuin isä JIDD/SAKS	G3c 14
Isänsä kanssa ei sovi riidellä @ riidellä -- tapella /kilpailla	G3c 15
Tyttölapsen pitää haastaa niin harvaan kuin lehmä pieree.	G3c 15b
Älä varsa ennättele edelle emähevosen	G3c 16
Virtahepoemo se opettaa pojalleen miten sukelletaan	G3c 16b
Kun lapsi on vanhimpana - ei siinä hyvin eletä @ vanhin -- kuningas	G3c 17
Vaivainen valtakunta, kun on lapsi kuninkaana @ vaivainen,lapsi -- onneton,vaimo	G3c 18
Anna lapselle valtaa, jäät itse vallatta	G3c 19
Tottelemattomuus on röyhkeyden isä	G3c 19b
Lapsi josta paljon puhutaan ei selviydy kauas	G3c 19c
Ei ole talo lastenkalu	G3c 20
Osasit lapsen synnyttää, osaa myös kasvattaa ( Kasvatus on synnytystä tärkeämpi	G3c 21
Jos kasvattaa pojan opettamatta häntä, kasvattaa aasin; jos kasvattaa tyttären op. häntä, kasvattaa porsaan	G3c 21b
Joka lasna laitetaan, miessä mielehen tulee	G3c 22
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee @ ( kuri -- pelko /vitsa Ei siinä kunniata, jossa ei kuritusta	G3c 23
Ankaralla isällä on kunnioittavat pojat	G3c 23b
Hemmotelluista lapsista tulee epäkunnioittavia heittiöitä, koirista isäntänsä ruuan varkaita ( Vanhemman hemmottelu ei ole lapselle hyväksi /L.jolle ann. kaikki mitä se pyyt.,harvoin onnistuu elämässäänFIL	G3c 24
Huono lapsi on vanhempien häpeä @ ( lapsi,vanhempi -- oppilas,opettaja Hyvä poika on isän ilo	G3c 25
Jos poikasi osoittautuu varkaaksi, hylkää hänet, vaikka hän joutuisi siitä suunniltaan	G3c 25b
Jota koulumestari kovempi, sitä oppi selkeämpi ( Millainen opettaja, sellainen oppilas	G3c 26
Lyöty maksaa kaksi lyömätöntä, eikä vaihdeta niihinkään @ lyöty -- opetettu	G3c 27
Ei vitsa luuta särje	G3c 28
Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa +( Joka...sitä itseään viimein kuritetaan TURKKI	G3c 29
Jota lapsi rakkaampi, sitä kuritus kovempi ( Kasvata lempilastasi vitsalla JAPAN	G3c 30
Hellällä äidillä on likainen tytär @ hellä,likainen -- sääliväinen,likainen	G3c 30b
Vitsa lapsen viisaaksi, vatsa lapsen varkaaksi ( Vitsa on lääke pojan hulluuteen AFR /Bambukeppi tekee lapsesta hyvän KIINA	G3c 31
Survin tuottaa valkoista riisiä, vitsa hyviä lapsia	G3c 31b
antaa koivurieskaa / syöttää koivupuuroa	G3c 32
Kurita hyvää lasta, ettei se kasvaisi pahaksi ja pahaa lasta, ettei se kasvaisi vielä pahemmaksi	G3c 32b
Hyvä lapsi tuo itse vitsansa, paha ei lyödenkään parane	G3c 33
Vitsa parantaa hyvän ja tekee pahan entistä pahemmaksi	G3c 34
Pahaa lasta vitsalla, hyvää sanalla	G3c 35
Lapsia pitää opettaa hyvällä, pahalla ei saa mitään aikaan	G3c 36
Hyväntahtoisella isällä kuuliainen poika, kuuliaisella pojalla siveä vaimo	G3c 36b
Kehon taivuttaminen on helppoa, tahdon taivuttaminen vaikeaa ( Keppi voi katkaista luun, mutta ei pahaa tapaa AFR	G3c 36c
Härkä ruoskalla, poika sanoilla (ohjataan) @ ( poika,sanat -- vaimo,keppi Ei keppi auta vaan ystävällinen sana JIDD	G3c 37
Pojilla ja pojanpojilla on kohtalon säätämät mielitekonsa; älä kohtele heitä kuin hevosia tai lehmiä	G3c 37b
Armottoman isän pojat kaikkoavat kaukomaille	G3c 37c
Lähetä poika sinne minne hän haluaa, niin näet hänet parhaassa vauhdissa	G3c 37d
Vitsa vihan kasvattaa, neuvo neroa antaa @ vihan kasvattaa -- kovettaa	G3c 38
Ei lasta saa torua sen syödessä	G3c 39
Hyvä esimerkki vaikuttaa enemmän kuin sanat	G3c 40
Jos rukoilet itsellesi kelpo lapsia, osoita ensin kiintymystä omille vanhemmillesi	G3c 40b
Äiti panee lapselle rinnan suuhun, ei mieltä päähän ( ...kirveelle varren DS III 806:52 ?	G3c 41
Silloin on lintu laihimmillaan, kun on pojat pienimmillään Laiha lintu lapsillinen, lapsiton lihava lintu	G3d 10
Mitä enemmän hedelmiä, sitä kumarammassa puu	G3d 12
Jolla vaimo, sillä vaiva; jolla lapsi, sillä kaksi	G3d 13
Hyvä on lapsi laiskan vaimon, vireänkin viivyttääpi	G3d 14
Lapset ovat Herran lahjoja, mutta pirun vastuksia ( Lapsi on kuin kallis kivi, mutta myös raskas taakka AFR	G3d 15
Pienenä lapset tekevät vanhempansa hupsuiksi, isoina raivoisiksi	G3d 15b
Lapsi on vanhemman vaiva @ ( vaiva -- koira Kellä lapsia, sillä vaivoja /Lapsi on varma vaiva ja epävarma ilo /lohtu Ew	G3d 16
Ei lapsi tiedä äitinsä vaivoja	G3d 16b
Kananpoika, kaaputa ruokaa emollesi; se kaaputti ruokaa sinulle @ kananpoika -- varis	G3d 17
Yksi äiti ruokkii kymmenen lasta, mutta kymmenen lasta ei ruoki yhtä äitiä @ äiti -- isä	G3d 18
Hepo paljon varsoja tekee - länget ei päästä lähde	G3d 19
Lapset lapsia tekevät vanhemmille vastuksiksi	G3d 20
Apu hiirestä, jos ei muualle niin syömään @ hiiri -- lapsi	G3d 21
Parempi porsas perseessä kuin perässä = odottavana äitinä	G3d 22
Lapsen uni on äidin luontaisetu	G3d 23
Velvollisuus vanhempia kohtaan on korkeampi kuin vuoret, syvempi kuin meri	G3d 24
Lapset jotka tekevät vapaaehtoisesti velvollisuutensa ovat elämän eliksiiri	G3d 25
Nuoret turvautuvat vanhempiinsa, vanhat lapsiinsa	G3d 26
Lapseton talo on pimeä ( Lapsi on joka huoneen siunaus ROMANIA	G3e 09
Lapsissa köyhän rikkaus ( Ei ole parempaa aarretta kuin lapset JAPAN /Ilman lapsia ei ole rikkautta AFR	G3e 10
Raha on kuollutta rikkautta, lapset elävää rikkautta	G3e 11b
Ei lapsia eikä karjaa, ei surua eikä iloa	G3e 12
Huoli lapsista, kaksi huolta lapsettomuudesta @ lapsi,lapsettomuus -- poika,tytär	G3e 13
Kuta enemmän lapsia, sitä enemmän velkoja; kuta enemmän vaimoja, sitä enemmän onnettomuutta ( Lapsirikkaus tuo laihat sääret JAPAN	G3e 13b
Parempi että vesi kaatuu kuin ruukku särkyy	G3e 14
Lapseton pari ja pilvinen päivä ovat yhtäläiset @ pilvinen päivä -- kalmisto	G3e 15
Ei lapseton tiedä mitä rakkaus on	G3e 15b
Kuihtuneista puista ei putoa hedelmiä	G3e 15c
Kuivettuneet puut ovat silmuttomia, huonot ihmiset lapsettomia	G3e 15d
Onnen tytär ensimmäinen: kaikki kankaat kutovi, kaikki lapset liikuttavi	G3e 16
Yksin työllä tyttäritön, yksin poijiton pinolla	G3e 17
Ken jättää jälkeensä lapsen, elää ikuisesti	G3e 18
Ainoa lapsi on rakas	G3e 19
Ainoasta pojasta tulee joko hyvin hyvä tai hyvin paha	G3e 20
Ei ainoasta pojasta miestä tule	G3e 21
Yksi poika ei ole poika, kaksi poikaa on puoli poikaa, kolme poikaa on poika @ poika -- lapsi	G3e 22
Suuri perhe on talon kaunistus	G3e 22b
Ilman lapsilaumaa ei kodissa olla onnellisia	G3e 22c
Ei yhden nauriin tähden kuopan suuta avata @ nauris -- potaatti	G3e 23
Parempi on viisi viljaista kuin kuusi nälkäistä. Parempi viisi viljaista kuin kymmenen nälkäistä.	G3e 23b
Neitsyt neljän lapsen äiti, vasta vaimo viidennellä	G3e 24
Paljon lapsia, paljon silmiä ja korvia	G3e 25
Paljon lapsia, paljon hautoja @ ( hautoja -- surua Jota useampi lapsi, sitä useampi isämeitä	G3e 26
Köyhällä pirulla paljon lapsia, raa'assa melonisssa paljon siemeniä	G3e 26b
Kohta lapsi kuolleella, toinen väärin menneellä =keskenmenon jälkeen ( Syntymä on lääke kuolemaa vastaan	G3e 27
Kuolemaa vastaan ei auta muu kuin synnyttäminen	G3e 28
Ei kaikki puuntaimet vartu puiksi ( Osa siemenistä kasvaa, osa kuihtuu AFR	G3e 29
Pitkät hiukset, lyhyt mieli	G4a 08
Nainen on aivopuoli @ ( aivopuoli -- välttämätön paha Miehen kauneus on h:n älyssään, naisen äly on h:n kauneud. MAR/Naisen viisaus on h. nenänsä päässä/apinan viisautta JAP	G4a 09
Poikaa pidellään kaksin käsin, tytärtä vain toisella	G4a 10
Kasvata poikaa tiukasti, mutta tyttöä lempeästi	G4a 10b
Poika syntyi, polte syntyi; tytär syntyi, tyhjä syntyi	G4a 11
Hyvä on tyttökin tyhjään käteen.	G4a 11b
Pojassa talon tavarat ( @ ?-- tuhannen Plesovsk 162 Poika on nälkäajan luu	G4a 12
Pojasta talon tuki, tyttärestä koriste	G4a 13
Tytär ulos ulvotettu, pojan pöydänpää luettu	G4a 14
Poika naitetaan milloin tahdotaan, tytär milloin voidaan	G4a 15
Tytär on vieraan saalis ( Tytär on rihkamaa, jota myydään tappiolla/ Tyttären lähtö on kuin läikkynyttä vettä KIINA	G4a 16
Tyttäret ovat talon varkaat	G4a 17
Paha paljon tyttäriä, poikia pahempi paljon, pellon pieneksi jakavat...	G4a 18
Karannut poika on yhä kallisarvoinen, karannut tytär menettää arvonsa	G4a 18b
Ei ole piika ihminen... ( Lepakko /harakka ei ole lintu	G4a 19
Talo tarvitsee naista ja kissaa	G4a 19b
Aina housupari on hametta kalliimpi	G4a 20
Parempi typerä poika kuin taitava tytär	G4a 20b
Miehen koristeena on hänen ymmärryksensä	G4a 20c
Naisen opettaminen on kuin antaisi veitsen apinan käteen	G4a 20e
Vaaksa vaimoa, peukalo urosta	G4a 21
Ei niin huonoa pukinnahkaa, ettei kilinnahkaan vaihtaa saata @ ( kili -- kuttu Parempi olkinen mies kuin kultainen nainen E	G4a 22
Mies syö, mies saa, miehelle Jumala antaa	G4a 23
Itsepäisestä pojasta voi tulla hyvä mies	G4a 23b
Nainen kuoli, nauha taittui; mies kuoli talo hävisi	G4a 24
Mailla miehet riitelevät, sisarukset sulhasilla, kälykset kananmunilla	G4a 25
Missä naiset kuolevat ja karja menestyy, siellä mies rikastuu	G4a 26
Peili ja siveys ovat ne kaksi, jotka naisella on oltava	G4b 09
Sota ja mies, synnytys ja nainen ( Mies sotaa, nainen rauhan aikaa varten VIETN	G4b 10
Naisen vatsa on seitsemästä lampaannahasta	G4b 11
Kalman laudat kantajalla ( Mies lähtee hirven /karhun ajoon	G4b 12
Uro luotu uhon varaksi, vaimo pirtin vartijaksi	G4b 13
Mies rakentaa talon, nainen tekee kodin	G4b 13b
Nainen on hyvä joko kotona tai haudassa	G4b 13c
Emäntä ensimmäinen talossa.	G4b 13d
Emännässä talon pidike @ ( talo -- mies Karjassa talon juuri; emännässä karjan juuri. (FIN)	G4b 14
Mies poissa, talo tyhjä; nainen poissa, keittiö tyhjä	G4b 14b
Naisen oveluus ei auta kun on kyse härän myymisestä	G4b 14c
Emännältä ei työ lopu @ emännältä -- naisen	G4b 15
Halon puute miehelässä, veden puute vaimolassa	G4b 16
Raha, viini ja naiset vievät miehen tuhoon	G4c 08
Nainen on 10-vuotiaana enkeli, 15-vuotiaana pyhimys, 40-vuotiaana piru ja noita-akka 80-vuotiaana	G4c 09
Nainen on heikompi astia	G4c 10
Kaunis nainen, kaunis vaiva	G4c 11b
Naisen sydän on epävakainen kuin vesi lootuksenlehdellä @ sydän -- mieli, epävakainen -- myrkyllinen Naisen sydän on helposti muuttuva JAP/kuin kevätsää JAP /kuin kissan silmät JAP/Nainen tuuli ja onni muuttuvat pian PORT	G4c 12
Helpompi on vahtia kaniinilauma kuin nainen	G4c 12b
Naisista ja meloneista ei tiedä etukäteen	G4c 13
Naisen viekkaus on suuri, pirun viekkaus on pieni ( Naisella on 99 juonta, sadatta ei pirukaan saa selville AFR	G4c 13b
Kuka voi olla naiselle mieliksi? ( Nainen on kyltymätön AFR /Naiset, papit ja siipikarja ovat kyltymättömiä ENGL	G4c 14
Naisen sydän ja kieli eivät ole sukulaisia	G4c 14b
Kun nainen sanoo 'ei', hän tarkoittaa 'kyllä'	G4c 15
Tyttö on kuin varjo; seuraa häntä ja hän pakenee, pakene h. ja hän seuraa	G4c 15b
Pidä naista sanasta tai matikkaa hännästä, niin aina tyhjä näppiin jää ( Naiseen ja X:ään älä luota	G4c 16
Miehet pelkäävät kynänsä, naiset moraalinsa lipsahdusta	G4c 17
Akka tieltä kääntyköön, ei mies pahainenkaan	G4c 18
Naiset ja kanat eksyvät helposti, jos lähtevät kotoa	G4c 19
Naisen kieli on miekka, jonka hän ei anna ruostua Kieli on viimeinen mikä kuolee naisessa ENGL /Naisen kieli särkee luut MALTA	G4c 19b
Sanoissa on naisen väkevyys ( Naisen voima on hänen kielessään ENGL /puheliaisuudessaan AFR	G4c 20
Taivas on suuri, maa on suuri, leskiakan suu on suuri =kielevyys	G4c 20b
Miesten työt, akkain puheet	G4c 21
Kaakattava kana on hyvä munija -@ hyvä -- huono (Castilian)	G4c 22
Nikker nakker naisten neuvo ( Naurattavat naisten neuvot /Naisten neuvoa kuunteleva on hullu INTIA	G4c 23
Naisen neuvo ei ole viisas, mutta ken ei sitä kuuntele, on mieletön @ ( ei viisas -- pölyä Naisen neuvo on joskus hyvä ENG/Nainen puhuu 2 sanaa; ota toin., jätä t. AFR/N:n sanoja kuunteleva menettää arvovalt.INT	G4c 24
Ota naisen ensimmäinen neuvo varteen, (älä toista) Joka seuraa naisen neuvoa, suistuu helvettin _Heprea	G4c 24b
Kyllä ämmillä juttuja piisaa ( Naisen voima on kielessä vrt G4c 20 /Missä hanhia, siellä likaa; missä naisia siellä puhetta MANX	G4c 25
Aasi jolla ei ole mitään tekemistä, järsii liekapaaluaan; nainen, jolla ei ole m.t., pieksää kieltään	G4c 25b
Torailevan naisen huulet ovat aina läpättämässä	G4c 25c
Ämmät juovat olutta kuin (naudat) vettä	G4c 26
Ämmän itku ja koiran juoksu @ +( koiran juoksu -- hevosen hiki /koiran ontuminen Ämmän itku ja koiran ontuminen eivät ole tosipohjaisia ESP	G4c 27
Kolmea on paha katsella: olkea kengässä, naskalia taskussa, pahaa vaimoa itkusuussa	G4c 28
Akoilla ja susilla on maailma pilattu @ susi -- kataja	G4c 29
Juoruileva nainen on harmin juuri	G4c 29b
Mihin ei piru kerkeä, niin lähettää pahan ämmän ( Mitä piru tekee vuodessa, sen ämmä tunnissa MAROKKO	G4c 30
Kolmen akan riita vastaa markkinain meteliä	G4c 31
Jos talossa on sievä nainen, hän on jokaisen ruman naisen vihollinen	G4c 31b
Seitsemän kirvestä sopii yhteen, mutta ei kaksi rukkia ( Tuhat miestä elää sovussa, kaksi sisarta ei pysty siihen	G4c 32
Jos sukulaisperheet riitaantuvat, se on tyttären syy;jos veljekset riitaantuvat, se on kälysten syy	G4c 32b
Naisten riidoista kehittyy oikeusjuttuja	G4c 32c
Emännällä on eljet kolmet (eri kengät kotona - kylässä - kirkkotiellä)	G4c 33
Ihmisen ei ole hyvä olla yksinään (eikä huonon kaverin kanssa) ( Ei paratiisissakaan ...ROMAN	G5a 10
Kylmä yöllä yksinäisen - lämmin kahden joutilaan	G5a 11
Kahden puut, kahden petäjät, kahdet virsut... @ kahden -- parin puut,... -- linnut,eläimet	G5a 12
Ennen kaitsee kapan kirppuja kuin kaksi yksimielistä @ kapan,kaksi yksim. -- 100,nuoren tytön /säkillisen,naisen	G5a 13
Ei yksi tanssija merkitse häitä	G5a 13b
Ei puu yksin pala ( Ei yksi puu pala /...lämmitä takkaa JIDD /...kauan SAKS /...liedellä INTIA/ Ei loisköynnös elä yksin AFR	G5a 14
Ei yksi kauan naura	G5a 15
Ei yhden tie mene kauas ennen kuin kohtaa toisen	G5a 16
Mikä on yhdelle ahdas, se on kahdelle paras ja kolmelle väljänlainen.	G5a 17
Joka yksin syö, se yksin satuloi	G5a 20
Tyttölapsi kätkyehen, käsipaikka (myötäjäiset) lippahasen	G5b 10
Tytöstä ja nauriista ei ole ylivuotiseksi @ ylivuotinen -- säästettävä Tyttäriä ja pilaantuvaa kalaa ei pidä säilyttää kauan FILIPP	G5b 11
Pois tyttäret ja tunkiot talosta	G5b 12
Muna tunnin ikäisenä, leipä päivän, viini vuoden, tyttö viidentoista vuoden	G5b 13
Tyttö nuorena ja kahvi kuumana +( ... ja niinimatto uutena /... ja kala tuoreena /Syksystä nauris syötävä, nainen nuorra neuvottava vrt.A30c 25	G5b 14
Kaikkea mies katuu, ei nuorena naimistansa eikä varhain nousemistansa -( ( Päinvastoin: Plesovskij 150 /Ei tee erehdystä, ken nuorena menee naimisiin TURKKI/ Varhain nukk. ja nuorena naim.SERBO-K	G5b 15
Nuorra nainutta kiitetään, vanhana sodan käynyttä	G5b 16
Nuorra naiman pitää, vaaditaan siihen vanhanakin	G5b 17
Vaikka pihalle, kunhan brihalle	G5b 18
Hepo ajantaa, tyttö naintaa varten +( ... poika kovaa työtä varten	G5b 19
Joka ei halua naista jota muutkin haluavat, jää naimattomaksi	G5b 20
Kaikkia ruokia syötävä, kaikki tytöt naitava	G5b 20b
Pojat naivat naurujaan, tytöt pilkkakirveitään	G5b 21
Kyllä uuhi oinaansa valitsee	G5b 22
Vakka kantensa valitsee, vakankansi kantimensa ( Jos löytyy sopimaton kansi, niin löytyy sopivakin JAP	G5b 23
Naimiskaupat päätetään taivaassa ( Naimiskaupat on kohtalo määrännyt VIETN	G5b 24
Vävy tupaan, muna pataan	G5b 25
Akaton mies on kuin aidaton pelto @ +( aidaton pelto -- katoton lato Nainen ilman... vene ilman ruorimiestä VIE/..kehruu ilman värttinää ROM/puutarha ilman aitaa SLO/alaston AFR	G5c 10
Ei se lasten leikki ole, koska vanhat muorit hyppäävät	G5c 11
Parempi vanhan parran alla kuin nuoren kantapäillä	G5c 12
Vanhassa vara parempi	G5c 13
Vanhaan kantoon tuli ensiksi pistetään @ vanhaan -- kuivaan	G5c 14
Puu vanhenee, oksa kovenee @ oksa -- ydin vanhenee -- lahoo	G5c 15
Mitä vanhempi kissa, sitä paksumpi häntä	G5c 16
Vanhalla nuori vaimo: kyllä lapsia riittää	G5c 17
Vanhassa miehessä on nuoren maku	G5c 18
Vanhan miehen poika on orpo, hänen vaimonsa on leski	G5c 18b
Nuori vaimo on vanhan surma @ surma -- postihepo hornaan SAKS	G5c 19
Vaimot, padat ja kattilat ovat vanhoina paremmat @ kattilat -- kengät	G5c 19b
Mies hyvä vanhana, tavara hyvä uutena	G5c 19c
Älä nai vanhaa naista, vaikka hän ruokkisi sinua kyyhkynpojilla ja lampaanlihalla ( Nuoren miehen ja vanhan naisen avio on pirun tekoa FILIPP	G5c 19d
Parempi vanhapiika kuin nuori huora	G5c 19e
Kyynärpään kipu ja lesken suru -yhtä kova ja lyhyt	G5c 20
Juorut piirittävät leskivaimon taloa	G5c 20b
Varo loukkaamasta kolmenlaisia ihmisiä: viranomaisia, asiakkaita ja leskiä	G5c 20c
Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa	G5c 21
Lieheellänsä lesken silmät miestä toista toivomassa ( Keveät on lesken kengät	G5c 22
Jos taivas tahtoo sataa tai äitisi mennä uusiin naimisiin, mikään ei voi heitä estää	G5c 22b
Tyttö menee miehelle vanhempiensa mieliksi, leski (ottaa aviomiehen) omaksi ilokseen	G5c 22c
Uskollinen vaimo ei mene uudelleen naimisiin	G5c 22d
Lempo leskelle menee - työläs on leski lepyttää +( ... leski kaipaa entistään	G5c 23
Parempi piian sukka kuin lesken vakka	G5c 24
Miehestä vanhapiika haaveilee	G5c 25
Hyvät minua hylki, pahat minulle pyrki	G5c 26
Miehelle se maistuu, sanoi vanhapiika kun kukkoa pussasi +( Lampaanlihalta maistuu ...emolampaan makuusijan nuoli/pussasi /rasva...sikolätin oven nuoli	G5c 27
Täi puree, maailma vihaa, miestä ei mistään saa	G5c 28
Vanhatpojat ja vanhatpiiat ovat joko liian hyviä tai liian pahoja	G5c 29
Suden koira vanhanakin, karhun nuorrakin hevonen, miehen neiti kempinäkin ( Kaikki liha syötävää, kaikki tytöt naitavia	G5c 30
Ei kaikki kanat mahdu orrelle	G5d 10
Jos porsas menee, kyllä purtilo jää	G5d 11
Minkä huiskit hunnutonna, sen huiskit huoletonna ( Piian päivät hyvät päivät, vaimon päivät piinapäivät	G5d 12
Naiminen hyvä, naimatta parempi	G5d 13
Pakkoavioliitto ei kestä	G5d 13b
Parempi piikana kuin huonon miehen akkana	G5d 14
Parempi elää itsekseen kuin pahan naisen kanssa	G5d 14b
Parempi on hyvä ero kuin paha yhteys ( Ero on vihan lääke AFR	G5d 15
Parempi hirressä kuin huonoissa naimisissa @ ( hirressä -- puoliksi hirtettynä Parempi lohikäärmeen kuin pahan naisen kanssa /P. vedessä suolaheiniä syömässä kuin...	G5d 16
Huolimaton maanviljely tuo ohimenevän köyhyyden, erehdys avioituessa pilaa koko elämän	G5d 17
Parempi jalon jalkavaimo kuin konnan koko emäntä ( Parempi leijonan häntä kuin ketun pää vrt. päinvastoin Q10f 18	G5d 18
Parempi paikata köyhän miehen vanhoja vaatteita kuin kuluttaa elämänsä rikkaan rakastajattarena	G5d 18b
Jos tahdot vaikeuksia koko iäksesi, ota yksi aviovaimo ja yksi rakastajatar	G5d 18c
Paha miehellä pahalla, paha aivankin pahatta ( Nainen on piina, mutta kuitenkin elämäsi arvoinen IRAN	G5d 19
Parempi puskeva härkä kuin yksinäinen vuode	G5d 19b
Parempi halpa aviosääty kuin ylpeä leskeys	G5d 20
Parempi naida kuin palaa	G5d 21
Ei nainen naituna pilaannu	G5d 21b
Hunnuton nainen on kuin suolaton ruoka	G5d 21c
Joka nai, panee käärmeen käsilaukkuunsa	G5d 22
Ei piru pyöri missään niin paljon kuin pariskunnan välillä	G5d 23
Kaksi ilonpäivää miehellä: kun akan saa ja kun siitä pääsee vrt. L50e 26 vieraista	G5d 24
Nuoret rakastajat toivovat, vanhat aviomiehet katuvat	G5d 24b
Viiden minuutin ilo ja loppuiän murhe @ ( viisi minuuttia -- viikko / murhe -- katumus Hetken erehdys ja loppuiän murhe	G5d 25
Koti ilman emäntää on kalmisto @ ( emäntä -- nainen kalmisto -- peräsimetön laiva /ei ole koti /outo Teltta vailla naista on kuin kieletön viulu ROMANIA /Ilman vaimoa talo on pirun pesä INTIA	G5d 26
Aidaton huuhta ja leskiakan elo yhdenmoiset ( Halpa vaimo haltijaton / vrt.J50c 10 /Leski(vaimo) on vene ilman peräsintä KIINA	G5d 27
Kunnon miehet naivat, viisaat eivät	G5d 29
Avaa molemmat silmät ennen kuin menet naimisiin, sen jälkeen ummista toinen	G5e 09
Ei ole hoppua huolenaan, kiirettä kihloja ottamaan	G5e 10
Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka ( Ajattele ensin leipää ja sitten morsianta	G5e 11
Kokeile miehuutesi ennen vaimon ottamista	G5e 13
Mies rohkeuden, nainen viehätysvoiman takia ( Naiset pitävät silmällä kykyä, miehet kauneutta VIETN	G5e 13b
Voima on miehen, miellyttävyys naisen hyve	G5e 13c
Jos aiot valloittaa tyttären, aloita äidistä	G5e 14
Ei rakkaus ikää kysy	G5e 15
Tamman kauppa tanhualla, neitosen isän kotona	G5e 16
Kokki suolan kokee, puhemies morsiamen	G5e 17
Kun on akka puhemiesnä, niin on piru konttimiesnä @ akka -- pappi	G5e 18
Nainen ja kangas ei ole kynttilänvalossa valittava ( Valitse morsian ja puuvillakangas päivänvalossa	G5e 19
Vaimoa ei pidä valita silmillä vaan korvilla ( Kosijan on käytettävä korvia, ei vain silmiä	G5e 20
Vaikka nainen olisi kaunis, kyseessä on vain ihokerros	G5e 20b
Rumat vaimot ja typerät palvelustytöt ovat mittaamaton aarre	G5e 20c
Säästäväinen nainen on kotinsa rikkaus	G5e 20d
Kaikki kosijat kopiat, kaikki vangit vaivaiset +( ... kaikki morsiamet riskit	G5e 21
Elävä kosija on parempi kuin kuollut aviomies	G5e 21b
Joka on julma juhdalleen, se on valju vaimolleen	G5e 22
Naimiskauppa ei ole hevoskauppa	G5e 23
Niin iso akka pitää olla, ettei se sängynolkiin sekaannu ( vrt J50f 30: hiiri heinäkuorman alle	G5e 24
Vähä vaimo kullan väärtti: hatusta hamehen saapi	G5e 25
Parempi paksua taivuttaa kuin vetää pikkuruista perässään	G5e 26
Lihava nainen on miehen kunnia ( Iso vatsa on koristus	G5e 27
Riitaisa neito menettää puolet arvostaan ( Riitaisa tyttö jää naimatta AFR	G5e 27b
Naisesta paljon nauravasta --- ei ole mihinkään ( Itkevästä miehestä ei ole mihinkään ?	G5e 28
Vaimoksi otetaan siveä nainen, jalkavaimoksi kaunotar (	G5e 28b
Sievät kasvot eivät takaa vaimon hyvyyttä ( Jos valitset kaunottaren, saat huolen /harmin AFR /Laiska kaunotar on paikallaan vain tunkiolla HAVAIJI	G5e 28c
Nätti peruna ensin syödään, nätti likka ensin naidaan.	G5e 28d
Ei kiitettyä tyttöä pidä naida	G5e 29
Tuhat kehotusta ei tee uskottomasta naisesta uskollista vaimoa	G5e 29b
Laiskat ja typerät tytöt menevät hyvin kaupaksi	G5e 29c
Se mitä tyttö ei tiedä kaunistaa häntä	G5e 29d
Vaatimattomuus kaunistaa naista	G5e 29e
Hyvä maine tytöllä, hyvä hinta hevosella ( Hyvällä tytöllä on hyvä hinta	G5e 30
Musta lehmä lypsää valkeata maitoa ( Musta kana munii valkeita munia	G5e 31
Musta näätä on kallis, valkoinen jänis on huokea	G5e 32
Kun naapurista hakee vaimon ja lehmän, niin tietää mitä saa @ lehmä -- hevonen	G5e 33
Monitouhuinen mies ei pysty huolehtimaan perheestä naivat -- naidaan	G5e 34
Tytärtä naitaessa valitse oiva mies vävyksi, älä kiristä kalliita myötäjäislahjoja @ tytärtä,vävyksi -- poikaa,miniäksi	G5e 34b
Onnekas tyttö saa miehen, jonka äiti on kuollut	G5e 34c
Piika ja renki - yksi henki	G5e 36
Pitää taitella oksia tasaltaan ( Hakkaa puu oman mittasi mukaan /itsesi tasalta /Jos hakkaa päänsä päältä saa lastut silmilleen TANSKA/ENG	G5e 37
Ei rikasta tyttöä naiteta köyhään sukuun	G5e 37b
Jos nai säätynsä yläpuolelta, saa isännän	G5e 37c
Kun ostaa puhvelihärän on tarkattava sen sorkkia, vaimon otossa on pidettävä silmällä sukua	G5e 37d
Rikkaalta hevosta, köyhältä akkaa	G5e 38
Valitse vaimo halpasäätyisempien ja ystäväsi korkeasäätyisempien joukosta	G5e 38b
Kaitainen kasakan takki kahden hengen katteheksi	G5e 39
Ota nainen naapurista, älä katso kirkkomäeltä! Siellä on siat silkkipeässä, kaikki porsaat pumpulissa. Arvioi neitoa taikinakaukalolla, älä tanssiessa TANSKA	G5e 40
Kaukaa ämmä ja likeltä hevonen.	G5e 40b
Ota kumma kullan tähden: kulta kuluu, kumma jää	G5e 41
Kulta koetellaan tulessa, nainen kullalla	G5e 41b
Viisas nainen ottaa miehen, joka rakastaa häntä, ennen kuin rakastamansa miehen	G5e 41c
Viisaskin tyttö suostuu pojalle, joka sitkeästi jatkaa kosiskelua	G5e 41d
Joka rakastaa monia, ei nai ketään	G5e 41e
Kun rakkaudesta nai, saa hyviä öitä ja huonoja päiviä	G5e 42
Sillä joka mielii naida jäävät yöt lyhyiksi	G5e 43
Rakkaus on kuin voita, mutta on mukava jos on leipääkin mukana	G5e 43b
Kansa kaatioissa, elo hartioissa	G5e 44
Rakkaus ei ole mikään peruna ...	G5e 45
Syötti on hyvä, mutta kala puuttuu	G5e 46
Ennen kaikki katajanmarjat kypsyy kuin kaikki piiat yhtäaikaa naidaan	G5e 47
Ei auta vuohen määkymän, kun ei kauris kajoo	G5e 48
Rumaa se on, että ruuhi sikaa ajaa = tyttö poikaa @ ( ruuhi,sika -- loimi,hevonen / kolo,hiiri Rumaa se on, että purtilo sikaa etsii /Lintu etsii pesäpuuta, ei puu lintua MEXICO	G5e 49
Päähän piikaa katsotaan, jalkoihin jaloa miestä	G5e 50
Joka piikana toruu, se vaimona tappelee ( Ei tuittupäätä naida	G5e 51
Ei silakka suolassa mätäne	G5e 52
Koirat haukkuu, kosijat tulee, minä vaivainen alasti	G5e 53
Morsian päästi pierun keskellä kirkkomäkee...	G5e 54
Ei häitä vietetä katselijoitta	G5e 54b
Häihin menee häviökseen tai häpeäkseen	G5e 55
Viikko häitä häjympiäkin	G5e 56
Kun itkien naidaan niin nauraen eletään ( Ken ei itke mennessään, se itkee olles. /Joka laulaa onnettomuuden aik., itkee koko elämänsä ENG/ Naurava morsian, itkevä vaimo SAKSA,VENÄJÄ	G5e 57
Häistä on lyhyt matka hautajaisiin	G5e 58
Helppo on miehelle mennä, raskas miehelässä olla. EST	G5e 59
Aviomies laulaa, aviovaimo säestää = onnellinen liitto	G5f 09
Avioliitto on kuin kyyhkyslakka, ulkonaolijat tahtovat sisään, sisälläolijat takaisin ulos @ kyyhkyslakka -- kanahäkki /ankeriaskori	G5f 10
Ei yön yli kestävä vihanpito sovi avioliittoon ( Avioriidat ja länsituuli päättyvät illan tullessa JAPANI	G5f 10b
Riidat kuuluvat rakkauteen ( Rakastavaisten riidat ovat rakkautta kaksin kerroin PORTUG	G5f 11
Tosi rakkaus ei koskaan suju tasaisesti	G5f 11b
Yhdeksän naista kymmenestä on mustasukkaisia	G5f 11c
Ei onnea ilman mustasukkaisuutta ( Missä ei mustasukkaisuutta, siellä ei rakkautta SAKSA /Mustasukkaisuus on rakkauden elämä JAPANI	G5f 11d
Epäluulo synnyttää mustia piruja	G5f 11e
Mesimarja mielittäessä, omena otettaessa - pippuri pitäessä	G5f 12
Hyväkin avioliitto on kokeilun aikaa	G5f 12b
Kun tottuu, niin rakastuu	G5f 13
Jos rakkaus on tauti, niin kärsivällisyys on lääke	G5f 13b
Kyllä hevonen tuntee ratsastajansa ja vaimo miehensä	G5f 13c
Uudelleen lämmitetty keitto ja rakkaus... @ rakkaus -- ystävyys	G5f 14
Sammunut rakkaus ei syty uunissakaan	G5f 15
Kun epäluottamus tulee, niin rakkaus lähtee	G5f 15b
Kun rakkaus pienenee, niin viat suurenevat	G5f 16
Rakasta vähän mutta rakasta kauan	G5f 20
Jos tahdot kunnolla rakastaa vaimoasi, jätä hänet ajoittain rauhaan Mitä harvemmin näet, sitä enemmän rakastat häntä VENÄJÄ	G5f 20b
Avioliitto ei ole pelkkä kokeilu, se on ikuinen	G5f 20c
Ei mieheltä rassaaminen lopu, kun on piippu, pyssy ja muija ( +( Naisessa ja myllyssä on aina rassaamista / ...kun on akka ja kello ja pyssy	G5f 22
Vaimo terve miehelleen, sisar rikas veljelleen	G5f 23
Ei naista pidetä kesantona	G5f 24
Jos nainen on kylmä, se on miehen vika	G5f 24b
Kepillä ei ole karjapihaa =vaimon pahoinpitelijälle	G5f 25
Ei hurtta pysty astumaan narttua, ellei tämä halua sitä	G5f 25b
Ei veitsi pelkää okaita eikä nainen miestään	G5f 26
Veitsi ei taistele kirveen kanssa ( Älä koskaan kiistele naisen kanssa	G5f 26b
Puukko ei sovi tähän tuppeen	G5f 27
Survin ei jätä huhmaria ( Survin löytää huhmarinsa	G5f 28
Ei alasin vasaraa pelkää @ alasin -- hyvä alasin	G5f 29
Jos olet alasin, pysy hiljaa; jos olet vasara, iske kovaa @ pysy hiljaa -- kärsi	G5f 29b
Ei hiiri heinäkuorman alle kuole ( vrt. Ei hiiri jyväpurnuun kuole Q10i 10	G5f 30
Nippi näpistä tulee, pikku Heikki leikkisestä	G5f 33
Vuoteessa mies ja vaimo, vuoteesta noustua vieraita toisilleen ( Nukkuvat yhdessä, kuitenkin kaksi sydäntä Oost 84 /...näkevät eri unia KOREA	G5f 33b
Neuvo naista vuotehella ( poikaa julkisesti) ( Opeta poikaasi eteisessä, vaimoasi pieluksella	G5f 34
Suussa vitun kutu ( Tervehdys johtaa sanoihin; sanat johtavat ystävystymiseen; ystävystyminen rakkaussuhteeseen Aqu 435:77	G5f 35
Rakkauden kannalta seurue on harminaihe	G5f 35b
Paha vaimo vanhentaa, hyvä vaimo nuorentaa	G5f 37
Hyvällä miehellä voi olla paha vaimo, pahalla miehellä hyvä vaimo	G5f 37b
Jos kaikki aviorikkojat pukeutuisivat harmaisiin, kyllä harmaa kangas kallistuisi	G5f 37c
Huorinteko on kuin ulostamista: sitä varten on mentävä kauas	G5f 37d
Vitsauksista suurin on toraileva vaimo	G5f 37e
Vaimo miehen kunnia @ ( kunnia -- kodin aarre /koti /kuningas Paha vaimo miehen häpeä	G5f 38
Mies ja vaimo, yksi liha @ liha -- henki	G5f 39
Kanan muniessa kukko tuntee vatsakipuja	G5f 39b
Kyllä nainen miehensä tuntee	G5f 39c
Kun mies ja vaimo sopivat yhteen, he voivat kuivata valtameren kiuluillaan	G5f 39d
Ukko ja akka, sittaa vakka ( Mies ja nainen, yksi saatana	G5f 40
Ukon leipä urain, akan sopa valkein	G5f 41
Mikä on hyvää puhvelihärälle, on hyvää myös puhvelilehmälle ( Mitä kukko noukahtaa, se kanaam kajahtaa SUOM /Mikä on totta puhvelihärän sisuksista, on totta myös p.lehmän sisuksista	G5f 41b
Kellä ukko, sillä plokku; kellä akka, sillä ailas	G5f 42
Ei (teräväkään) veitsi leikkaa huotraansa	G5f 42b
Kun miehen näkee, niin akan arvaa ( Hyvä vaimo tekee miehestä hyvän	G5f 43
Hyvä mies tekee pahasta vaimosta hyvän, paha vaimo tekee hyvästä miehestä pahan	G5f 44
Naisen avioviha on kuin paperinpala, miehen inho painaa naisen pohjalle saakka	G5f 44b
Huono avioliitto tuo elinkautisen kurjuuden, huono työsuhde yhden vuoden köyhyyden @ työsuhde --kumppanuus ?	G5f 44c
Kunhan syötte säkin suoloja yhdessä, sitten vasta toisenne tunnette Älä ennen naimistasi kiitä ennenkuin nelikon suolaa yhdessä syötte	G5f 45
Ei se surua tunne, jolta ei vaimo kuollut	G5f 46
Kolme onnet. asiaa: kun menett. nuorena isänsä, menett. keski-ikäisenä vaimonsa, kun vanhana on vailla poikaa	G5f 46b
Vaimo haaksi, vaimo hauta, vaimo himmerikin ilo, vaimo helvetin tuli	G5f 47
Mies ja vaimo ovat saman lehdon lintuja, mutta kuoleman rajalla kumpikin lähtee erikseen lentoon	G5f 48b
Kun mies on kuuro ja vaimo sokea, niin on aina onnellinen pari	G5f 49
Uusi rakkaus karkottaa vanhan @ rakkaus -- pyhimys	G5g 10
Uusi ruoka tuo uuden nälän	G5g 11
Kun tuoretta kalaa nähdään niin paistettu hylätään	G5g 12
Väheksyy kotoista lintua, mutta rakastaa villifasaania = omaa - vierasta naista	G5g 13
Haukka lentää pois, varis jää @ haukka,varis -- pääskynen,varpunen	G5g 14
Akka ei ole kuin kantele seinällä - vuoden pidät ja pois lykkäät @ kantele -- almanakka /virsu /rukkanen	G5g 15
Ei puutteen ajan vaimoa karkoteta rikastuessa	G5g 16
Raskasta vaimoa ei ajeta talosta ( Älä riitele raskaan vaimon kanssa /Yksi erehdys ei oikeuta ajamaan vaimoa talosta AFR	G5g 17
Kunnon ihmiset eivät harrasta syrjähyppyjä	G5g 18
Kunnon naisella on vain yksi aviomies	G5g 19
Viisi vaimoa, viisi kieltä	G5g 20
Kuningaskuntaa on helppo hallita, perhettä vaikea	G5h 09
Naisen viekkaus käy yli miehen viisauden ( Nainen voi mitä piru ei voi	G5h 10
Hyvältä mieheltä on puhkaistava yksi silmä, pahalta kaksi	G5h 11
Ei mies voi niin paljon hevosella kotiin ajaa kuin akka esiliinan alla ulos vie ( Sen muija helmallaan kylään kantaa, mitä mies säkillä kotiin tuo	G5h 13
Nainen on kaikessa takana ( Ou est la femme	G5h 14
Naisten riidoista syntyvät miesten sodat	G5h 14b
Mitä nainen tahtoo, sitä tahtoo Jumalakin @ tahtoo Jumala -- se tapahtuu	G5h 15
Naisen hiuksilla vangitaan iso norsukin ( Naisen hius vetää lujemmin kuin 10 härkää TANSKA	G5h 16
Naisen intohimo lävistää vaikka kiven	G5h 16b
Naisen sydän näkee enemmän kuin 10 miehen silmät	G5h 16c
Talon nurkista kolme nojaa emäntään, neljäs isäntään	G5h 16d
Aviomies on tulen hallitsija silloin kun vaimo on poissa talosta	G5h 16e
Naisvaltikka on murheen merkki ( Naisen totteleminen vie miehen helvettiin MAROKKO /Kun nainen hallitsee taloa, on piru palvelusmiehenä SAKSA,ITAL /Kylä j. n. johtaa...erämaaksi INTIA	G5h 17
Häpeä hevon purema, häpeämpi naisten lyömä.	G5h 17b
Kenellä housut on?	G5h 18
Kellä on vittu, sillä on valta.	G5h 18b
Kolme on miehellä pahaa: vuotava vene, heittiö hevonen ja äkäinen akka ( on pahaa -- ajaa kotoa ENGL/ROM/RANS vuot.vene,h.hevonen -- savu,sade ENGL Kolmea ei tule uskoa /lainata: paattia vesille, hevosta tielle, pahaa vaimoa talonsa päälle	G5h 21
Hyvä koti, hyvä vaimo ja hyvät varusteet kohottavat miehen mieltä	G5h 21b
Ei vaimon varat piisaa muuta kuin Tuomaanpäivästä jouluun ( Vaimon varat kellona tai kukkona soivat	G5h 22
Vuohen voi, vaimon tavara ei ole tarpeen talossa	G5h 23
Kyllä vaimon saa, kun leipää kujalta näyttää	G5h 24
Ei tarvitse kanan laulaa, kun on kukko talossa ( Kanan laulu ja piian nauru ei tiedä hyvää	G5h 25
Veneen väkevyys on sen peräsimessä, naisen väkevyys on hänen miehessään @ väkevyys -- tottelee	G5h 25b
Mies luulee tietävänsä, mutta nainen tietää paremmin	G5h 26
Mies on vaimon pää @ ( +( vaimo -- nainen / pää -- jatke kaula -- kruunu SLOVAK Mies vaimotta, pää ruumiitta; vaimo miehettä, r. päättä /Miehet ovat vuoria ja naiset vipuja, jotka liikuttel. niitä INT/ ...ja vaimo kaula, joka...	G5h 27
Aviomiehen hyve on uskollisuus, aviovaimon hyve on kuuliaisuus	G5h 27b
Tuoni kaitsee elämää, aviomies vaimoaan	G5h 27c
Jos olet mennyt kukolle, seuraa kukkoa; jos olet mennyt koiralle, seuraa koiraa	G5h 27d
Vaimon rikkomuksesta on ensimmäiseksi ilmoitettava miehelle	G5h 27e
Isännän synti pysähtyy kynnykselle, vaimon synti tunkeutuu kotiin	G5h 27f
Susi suitseton hevonen, karhu akka haltiaton ( Ei pidä luottaa hevoseen eikä naiseen	G5h 29
Itsepäistä vaimoa ei peloita muu kuin kuritus	G5h 29b
Hyvä härkä ja hyvä nainen tarvitsee vain yhden lyönnin	G5h 29c
Akkaa ja kissaa pitää lyödä aina --- jos ne eivät ole tehneet pahaa, niin ne meinaa	G5h 30
Kolme tulee lyömällä paremmaksi: saksanpähkinäpuu, aasi ja paha vaimo @ aasi -- hevonen	G5h 31
Ei hyvä mies lyö vaimoaan, eikä hyvä koira ahdista siipikarjaa	G5h 31b
Jos vaimo lyö miestä, talossa on kultaa ja hopeaa; jos mies lyö vaimoa, talossa ei ole jyvääkään =m.tuhl.enem.	G5h 31c
Miesväki ja vaimoväki on parasta väkeä	G5h 32
Hyvä vaimo vartioi talon, huono hajottaa ( Hyvä vaimo tekee kauraisesta vehnäisen, huono vehnäisestä kauraisen	G5h 33
Hyvä vaimo on kotoinen aarre	G5h 34
Vanhat puhuvat menneistä töistään, nuoret tulevista aikeistaan. EST	G6a 08
Nuoret liikkuvat parvissa, aikuiset parittain ja vanhukset yksin	G6a 09
Nuoruusaika kultainen aika	G6a 10
Nuorilla kukat, vanhoilla taudit	G6a 10b
Nuoren mieli on kuin kevätjää	G6a 11
Nuori koira puree, nuori hevonen potkii	G6a 11b
Ole nuorena hillitty, vanhana hilpeä	G6a 11c
Vanhukset ovat siveitä	G6a 11d
Kaikki nuorena kauniit	G6a 12
Korvantaustat eivät ole vielä kuivuneet ( Puu on vielä vihreä	G6a 13
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa	G6a 14
Nuoruus usein luo nahkansa	G6a 14b
Ensin kontataan, sitten vasta kävellään	G6a 15
Sarvet kasvavat myöhemmin, mutta pitemmiksi kuin korvat	G6a 16
Päivien kulku tekee isästä ja pojasta vertaiset	G6a 17
Katsele nuoria kunnioittavasti	G6a 17b
Yhdesti nuori, kahdesti vanha ( Nuoruus ei palaa	G6a 18
Jos nuori tietäisi - jos vanha jaksaisi	G6a 19
Nuori on vihreä, vanha on vankka	G6a 19b
Nuori puu taipuu, vanha murtuu	G6a 20
Vanha lähde ei enää värähtele	G6a 20b
Sammunut hiillos voi vielä leimahtaa	G6a 20c
Ei piikoja halla pane	G6a 21
Olin nuori, notkui miekka; vaivuin vanhaks, kalkkui sauva	G6a 22
Nuori käärme on myrkyllisempi ja vahvempi kuin vanha	G6a 22b
Vanhalle uni, nuorelle kisa	G6a 23
Vanha vaatteilla koreilee, nuori muutenkin kaunis on	G6a 24
Mitä vanhempi, sitä saidempi	G6a 32
Piruhan vanha on ( Nuori enkeli, vanha piru	G6a 34
Pirukin tulee vanhana hurskaaksi @ hurskas -- munkki	G6a 35
Vanha ihminen hemmottelee lapsensa pilalle, vanha kissa syö pentunsa	G6a 35b
Kaunis nuori - viisas vanha	G6b 10
Ota kumppaniksi itseäsi vanhempi	G6b 10b
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus @ hulluus -- hillittömyys /typeryys viisaus -- kylmyys	G6b 11
Muna viisaampi kuin kana @ ( viisaampi -- neuvoa Älä opeta isoäitiäsi imemään munia /Ei muna opeta kanaa	G6b 12
Mitä vanhemmaksi elää, sitä viisaammaksi tulee @ ( viisaampi -- pirteämpi Vanha ei ole tyhmä vaikka ruma /Vanhuus tuo viisautta USA / Pyydä vanhusta, kun tarvitset arvostelukykyä _JAP	G6b 13
Ei ole eilisen teeren poika	G6b 14
Harmaata parrassa, mieltä päässä ( -( mieli,pää -- piru,kylkiluu Parrattoman puheet ovat = 0 KIINA / Harmaata partaan, piru kylkiluuhun	G6b 15
Ei kaksi vanhaa miestä tapa toisiaan	G6b 15b
Neuvona vanha veneessä	G6b 16
Jos tahdot elää oikein, kysy kolmen vanhuksen neuvoa @ elää oikein -- menestyä	G6b 16b
Jos uusi kuokka tahtoo tietää, miten tiukassa maa on, kysyköön vanhalta kuokalta	G6b 16c
Vanha on viisas vaikkei väkevä ( Ei paalu mätäne, vaikka kuori mätänee AFR	G6b 17
Vanhoja miehiä tarvitaan neuvotteluun, nuoria riitaan	G6b 17b
Ei ikä mieltä anna	G6b 18
Ikäni olen elänyt, iguumeita en tiedä @ ( iguumi - Ilmomantsi Ikäsi elä, ikäsi opi, mielettä kuolet	G6b 19
Parempi järkevä nuori kuin typerä vanhus	G6b 20
Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin ( Nuoruuden uutteruus pitää yllä vanhanakin INTIA	G6c 10
Mitä nuorena oppii, sen vanhana taitaa ( Mitä et n-na opi, sitä ei tarv. vanhana unoht.LIE/..on kiveen uur. INT/Vanhan opett..lantaan kaivert,nuor..kiveen k. MAR	G6c 11
Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää ( Ken laiskana lapsena, se vaatteetonna vanhana /Nuorena uhkapeluri/syömäri, vanhana kerjäläinen SAKS/N.jouten,v.kovil.FIL	G6c 13
Mitä nuorena kylvät, sen vanhana niität	G6c 14
Joka nuorena säästää, sillä on vanhana varaa	G6c 15
Joka nuorena korissa, se vanhana vantilla -( Kuu2 2101 vastakohta	G6c 16
Jos ei ole nuorena viivykkiä, ei ole vanhana varaa @ vara -- juovukki?	G6c 17
Jos kävelyään aloitteleva lapsi varastaa, se vartuttuaan tulee ryöstämään lammastarhan	G6c 17b
Joka ei kolmeenkymmeneen viisastu ja kuuteenkymmeneen rikastu, ei ole toivoa kummastakaan ( Joka ei 20:een kaunistu/terve/miellytt., viisas/vahva 30 tai rikas 40, ei kosk. tule miks. niistä VEN/ENG	G6c 18
Jollei ole hullu nuorena, ei ole viisas vanhana +( Joka...se tekee hulluuksia vanhana RUOTSI	G6c 19
Kun nuorena vanhenee, on pitkä vanhuus @ pitkä -- nuorekas	G6c 20
Nuorista enkeleistä tulee vanhoja piruja @	G6c 21
Nuoruuden toverit, vanhuuden ystävät	G6c 22
Ei vanhuuden papiksi tehdä @ pappi -- kuningas	G6d 06
Ei vanhasta tule konkaria ( Ei vanha hevonen opi tasa-astuntaa ROMANIA	G6d 07
Ei vanhuus estä hulluudesta	G6d 08
Aika vanhaa sutta kirjalle opettaa ( Aika vanhaa karhua tanssimaan op. /Vaikea on v. koiraa istumaan/kahleeseen op./Ei v. apina/kettu opi tanssimaan MAROK	G6d 09
Vanhan on vaikea pysyä maailman mukana	G6d 09b
Ei vanhaa puuta saa siirretyksi	G6d 10
Ei vanha puu ole taivuteltavissa	G6d 10b
Kyllä vanha vakonsa pitää	G6d 11
Vanha härkä kankeampi sarvesta kuin nuori @ ( härkä -- pukki Vanhalla sialla kova kärsä, vanhalla härällä kovat sarvet TANSK	G6d 12
Vanha lintu on vaikea kyniä	G6d 13
Vanhasta kanasta saa hyvän keiton	G6d 14
Kun vanhaa nahkaa rasvaa, niin tulee se vähän notkeammaksi	G6d 15
Ei vanha kettu tarvitse opettajaa	G6d 16
Ei vanha kettu (kahdesti) rautoihin mene @ ( Ei vanha rotta mene loukkuun HOLL	G6d 17
Harvoinhan se vanha kissa tähkän jäljestä juoksee @ kissa -- varpunen	G6d 18
Vanha ajuri kuuntelee mielellään piiskan läjähdyksiä	G6d 20
Vanha kenraali iloitsee, kun kuulee sodan äänet	G6d 20b
Vanha oli kerran nuori, padankappale kerran pata	G6d 21
Ei härkä muista vasikkana olleensa @ ( härkä -- vanha lehmä härkä,vasikka -- sammakko,nölliäinen KOR/anoppi,miniä ENGL /perhonen,toukka RUOTSI Härkäkin on ollut vasikka / The frog forgets he was a tadpole_Korean	G6d 22
Jota vanhempi, sitä pahempi +( ...sitä raskaampi taakka	G6e 10
Ei vanhuuden ohi pääse	G6e 11
Jalka haudassa, toinen haudan partaalla	G6e 12
Vanhaa sutta koirat pitävät pilkkanaan @ susi,koira/harakka -- leijona,aasi /käärme,sammakko /kissa,hiiret Kun käärme tulee vanhaksi, sammakko härnää sitä IRAN /Hiiret lakkaavat pelkäämästä liian vanhaa kissaa BURMA	G6e 13
Vanhalla jalopeuralla ei ole saalista ( Vanha jalopeura pyytää hiiriä	G6e 14
Vanha susi alkaa jäljitellä koiraa @ jäljitellä koiraa -- haukkua	G6e 15
Vanhat kengät narisevat eniten	G6e 16
Mitä vanhempi inkivääri, sitä pistävämpi haju @ inkivääri -- kaneli	G6e 16b
Ei vanhuus ole ilo @ ilo -- siunaus	G6e 17
Ei vanhuus yksin tule	G6e 18
Yskässä se on vanhan nauru	G6e 19
Kyllä ikä selän köyristää	G6e 20
Pitkä ikä tuo paljon murheita @ ( murheita -- häpeän aiheita JAPAN Mitä pitempi elämä, sitä enemmän murheita KOREA /Joka kauan elää, paljon kärsii ENGL/TANSK	G6e 21
Kyllä vanhalla vikoja on ( Ei vanha suotta valita /Kesannosta nousee rikkaruohoja, ikä tuo mukanaan sairauksia VIET	G6e 22
Ihminen vanhenee, vika nuortuu	G6e 23
Kaikki vanhoiksi käkee, vaan ei kukaan vaivaiseksi ( Paljon työtä vanhetessa, vanhana paha elää	G6e 24
Kun minä vanhenin, niin tulin vaivaiseksi ( Vanhuuden taakka on raskas	G6e 25
Vanha säkki vaatii paljon paikkuuta	G6e 25b
Vanhuus on sairaus @ ( sairaus -- parantumaton sairaus /sata häiriötä WELSH Ei ole lääkettä vanhuutta vastaan AFR	G6e 26
Vanhassa kirkossa on pimeät ikkunat	G6e 27
Tallelle vanha panee, vaan ei muista	G6e 28
Vanhat kaksi kertaa ovat lapset ( Ikääntyessämme tulemme uudelleen lapsiksi JAPAN	G6e 29
Kun lapsi kaatuu, Jumala tuo höyhenpatjan alle, kun vanhus kaatuu, piru tuo risukarhin	G6e 30
Vanha ponttooni usein kaatuu	G6e 30b
Mies vanhenee, tarha pienenee ( Naapurikylä siirtyy kauaksi vanhuudessa	G6e 31
Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kulkemaan @ hiljaa -- tasaisesti	G6e 31b
Harmaat hiukset ovat kuoleman kukkia	G6e 32
Kun harmaat hiukset alkavat näkyä, elämänhalu alkaa hävitä	G6e 33
Vanhus perheessä on jalokivi	G6f 09
Vaivaista nuorempaa, joka ei tottele vanhempaa ( Uppiniskainen nuoriso on hyödytöntä INTIA	G6f 10
Varttuneena poika ei enää tottele isäänsä eikä tytär äitiään	G6f 10b
Anna vanhalle kunnia ( Kunnioita vanhimpia, he ovat isiäsi AFR /Kun ei ole vanhimpia, kaupunki raunioituu; kun isäntä kuolee talo autioituu AFR	G6f 11
Ken ei ota vastaan vanhan neuvoa, joutuu aikanaan kerjuriksi	G6f 11b
Ei vanhan käsketä väistyä ( Ei vanhaa lähetetä asialle /Kunnioita vanhusta	G6f 12
Kun on kolme matkalaista tiellä, nuorin joutuu kärsimyksiin	G6f 12b
Vanha mies on jyväaitan tukipylväs @ tukipylväs -- tuulensuoja	G6f 13
Tuli ei ole vaarallinen, kun vanhukset vartioivat sitä	G6f 13b
Ota vanhan neuvo (,mutta älä hänen osaansa syö)	G6f 14
Särkyneestä uunista voi löytää hyviä tiilejä	G6f 14b
Ainahan vanhojen puhetta on uskottava	G6f 15
Ei vanha koira tyhjää hauku @ tyhjä -- vale hauku -- murise	G6f 16
Älä vanhaa koiraa kauan narraa, se puree luuhun saakka ( Härsyttele koiraa... ?	G6f 17
Neuvo nuorelle, vara vanhalle ( Vanhalta neuvo, nuorelta teko	G6f 18
Älä vanhaa pilkkaa - tulet itse vanhaksi ( Kunnioita vanhusta, tulet itse vanhaksi /Ei vanhukselle naureta ovambo /Ei vanhus tanssi naurua herättääkseen fulani	G6f 19
Vanhalle saa nauraa vaan ei vaivaiselle.	G6f 19b
Ei vanhan kanssa saa änkätä; pitää sanoa: taitaa olla, taitaa olla	G6f 20
Lapsi on ääneti, kun aikuinen puhuu	G6f 20b
Mitä vanha ilolla tekee, kunhan on lämmintä	G6f 21
Vanhus on rikkaläjä, johon kaadetaan kaikkea, hyvää niin kuin pahaakin	G6f 22
Mitä vanha syö menee hukkaan, mitä vanha tekee, antaa kuin Jumala	G6f 23
Kun vanhan härän voimat ehtyvät, se kuolee veitsen iskuun, eikä ruhtinaan palvelija päädy korkeaan asemaan ( Vanha sonni viedään lehmien laitumelle JAMAICA	G6f 24
Vanha mies talossa on kirous, vanha nainen siunaus @ kirous,siunaus -- ansa,aarre	G6f 25
Terveys on kultaa kalliimpi ( Terveys on köyhän rikkaus ja rikkaan paras tavara /...tosi onni	G7a 10
Parempi olla köyhäkin kuin kipeä ( Parempi köyhä terve kuin rikas sairas /Terve köyhä vastaa puolta rikasta KIINA	G7a 11
Jos ruumis on terve, niin olkikattoinen majakin on viihtyisä	G7a 11b
Terve sielu terveessä ruumiissa ( Ilman terveyttä ei ole hyvinvointia SERBO-KROATIA	G7a 12
Terveyttä oppii arvostamaan vasta sairaana ( Terve ei tiedä aarteistaan	G7a 13
Terveys on kauneuden sisar ( Terveys ja ilomieli tekevät kauniiksi; korut ja kosmetiikka vievät rahaa ja valehtelevat ESP	G7a 14
Säästä vaatetta uutena ja terveyttä vanhana	G7a 15
Parempi hoitaa terveyttä kuin sairautta	G7a 16
Silmät aarre, pitkä ikä onni	G7a 17
Minne aurinko katsoo, sinne ei lääkärin tarvitse katsoa	G7b 10
Omena päivässä, niin lääkäri pysyy poissa	G7b 11
Säännöllisyys on paras lääke	G7b 11b
Parempi on maksaa kokille kuin lääkärille @ kokki,lääkäri -- leipuri /suutari, apteekkari	G7b 12
Pidä pää kylmänä, jalat lämpimänä	G7b 13
Kaksi seikkaa pitkittää miehen elämää: levollinen sydän ja rakastava vaimo	G7b 13b
Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi	G7b 14
Jos tauti palaa, mikään lääke ei paranna sitä @ palaa -- menee sydämen seudulle /johtuu mielipahasta ...menee sydämen seudulle / ...se johtuu mielipahasta	G7b 14b
Vanhan vaivan hoitokeino on kärsivällisyys	G7b 14c
Usko tekee lääkkeen tehoisaksi	G7b 14d
Kun tekee mitä haluaa, ei päätä kivistä	G7b 14e
Uni on paras lääkäri	G7b 14f
Paasto on paras lääke ( Pidättyväisyys on ainoa lääke ENGL	G7b 15
Kun paasto on ohi, kaikki vaivat tulevat yhdessä	G7b 15b
Hyvä lääke on aina karvasta ( Lääke on aina karvaampaa kuin tauti	G7b 16
Ei veri ole janon lääke @ janon -- lian	G7b 16b
Kivulla kipu lääkitään	G7b 17
Kipua on paras kärsiä yksinään	G7b 17b
Saman koiran karvoista paranee kuin kipeäksikin tulee ( Samasta koirasta karvoja, josta haavakin /joka on purrut / Similia similibus curentur LAT.	G7b 18
Mistä vamma, sieltä lääke	G7b 19
Hoida nuhaa, niin se kestää 30 päivää; jätä hoitamatta, niin se kestää kuukauden @ 30 päivää,kuukausi -- viikko,8 päivää	G7b 20
Ensin on tauti tunnettava, sitten vasta lääke määrättävä ( Jos tuntee taudin, parantuminen on lähellä JAP /Jollei tunne...ei parannusta ole BURMA	G7b 21
Tautia myöten lääke	G7b 21b
Jos onni suosii, lääke voi vaikuttaa sovittuna aikana	G7b 21c
Haukko kulkee suusta suuhun, orava... @ ( suu -- mies Yksi haukottelee - kaikki haukottelevat	G7b 22
Viimeinen parannuskeino on poltinrauta	G7b 23
Nälkäisenäkään lintu ei syö myrkyllisiä marjoja	G7b 23b
Koko kaupunki on ystävällinen lääkärille	G7c 08
Lääkärillä (=kirurgilla) on oltava kotkan silmä, leijonan sydän ja leidin käsi	G7c 09
Ei lääkäri köyhdytä sairasta vaan tauti	G7c 10
Vanha lääkäri ja nuori parturi ovat paremmat ( Lääkärit ja buddhalaispapit ovat vanhoina paremmat JAPAN	G7c 11
Taitamaton lääkäri tappaa ilman miekkaa @ taitamaton -- tyhmä ilman miekkaa -- salaisella tikarilla	G7c 11b
Nuori lääkäri työllistää haudankaivajan ( Nuoren asianajajan takia menettää perintönsä, nuoren lääkärin takia terveytensä RUOTSI	G7c 12
Ei lääkäriä tapeta, vaikka potilas kuolee ( Ei lääkäri ole lääkäri ennen kuin on tappanut yhden tai kaksi INTIA	G7c 13
Multa kätkee lääkärin erehdykset	G7c 13b
Kerrankos se niin käy, että lääkäriltä lapsi kuolee ( Itse lääkärit läsivät... /Lääkäri ei pysty parantamaan omaa sairauttaan KOREA	G7c 14
Viisas lääkäri ei ryhdy parantamaan omaa sairauttaan	G7c 14b
Sairaan huokaukset, puoskarin leipä	G7c 15
Jumala parantaa ja lääkäri perii rahan	G7c 16
Ei lääkärille makseta ennen kuin tauti on ohi	G7c 17
Sairaan omaisuus kuuluu lääkärille	G7c 18
Ei kerjäläinenkään vihaa toista kerjäläistä niin kuin lääkäri toista lääkäriä	G7c 19
Kysy sairaalta, tahtooko hän parantua	G7d 10
Ruumiin voi parantaa, ei mieltä	G7d 10b
Kaikkia sairaan mieli tekee	G7d 11
Sairaan suussa on kaikki karvasta @ ( kaikki -- hunajakin Mikään ei sairaalle maistu	G7d 12
Hammassärky ja synnyttäminen ovat pahimmat	G7d 13
Vatsa täysi syömättä, selkä kipeä lyömättä	G7d 14
Väkevä etikka syö astiansa	G7d 15
Pieruton kusi on kuin torni ilman vartijaa	G7d 16
Ei tauti karvaa kaunista	G7d 17
Ei haava arvetta parane	G7d 18
Arpeen paha haava paranee	G7d 19
Suun kautta taudit tulevat, suun kautta onnettomuudet lähtevät liikkeelle	G7d 19b
Leten tauti tulee, leväellen lähtee @ ( leten,lev. -- helposti,vaikeasti /hevosen sel.,jalan ENG/röykkiöinä,rahtusina THAI/vaunuilla,neulans.kauttaROM Horkka tulee hevosen selässä, mutta poistuu jalan ENGL	G7d 20
Sairasta kauan, jotta paranisit pian	G7d 20b
Kyllä tauti pyhäksi paranee @ pyhä -- häät	G7d 21
Huono-onninen lääkäri joutuu hoitamaan taudin päätä, onnekas sen häntää	G7d 22
Kaksi valtaa vasikalla: ellei elä niin kuolee	G7e 10
Parempi kultainen kuolema kuin kituva elämä @ ( -( kituva elämä -- köyhtyä Parempi kuolla viisaan kera kuin elää hullun kera Permj 313 / DesR 285 päinv/P. hauta kuin kurja elämä WELSH	G7e 11
Parempi joutua kerralla krokotiilin kitaan kuin pikkukalojen vähin erin nypittäväksi	G7e 11b
Parempi kuolla 10 vuotta aiemmin kuin elää ne köyhänä ( Parempi kylläinen kuolema kuin nälkäinen vaellus TURKKI	G7e 11c
Kovat kourat kuolemalla	G7e 12
Kuolema kovinta työtä, majanmuutto surkeinta ( Eläminen on kovaa, kuoleminen kovempaa ALBANIA	G7e 13
Ei se käkeä kukuta	G7e 14
Aina on kuolleissa jotain elävää, aina on elävissä jotakin kuollutta	G7e 15
Ei kuiva lehtikään uppoa heti, kun se on pudonnut veteen	G7e 16
Rikkinäinen astia kestää kaksi vuosisataa @ rikkinäinen astia -- laho lehmus /kitisevä ovi/puu/rattaat ENGL /särkynyt ripa ENGL Särkynyt ripa kestää kauemmin kuin ehjä ENGL /Kitisevät rattaat menevät kauas ENG /Kit. puu seisoo vielä kauan	G7e 17
Ruumisarkku on valmis, mutta mies ei ota kuollakseen	G7e 17b
Hauta on jo kaivettu, mutta yhä vain toivotaan	G7e 17c
Ei kituva puu ensin kaadu ( Ikä pitkä onnettoman /Kun kuolleen puun odotetaan katkeavan, elävä puu napsahtaa odottamatta AFR /Uhattu puu..kauan SKOT	G7e 18
Kaatuu viimein kituva puu, kuolee kauan sairastanut ( -( Pitkällinen sairaus tuo kuoleman / Kuu2 230 vastakohta	G7e 19
Kuiva yskä soittaa kuoleman rumpua	G7e 20
Korkean iän lääke on hauta	G7e 21
Kuolema on musta kameli, joka polvistuu joka ovella	G8a 09
Kuolemaa lähemmäksi joka päivä	G8a 10
Ei kukaan elä maailmansampaaksi	G8a 11
Kaikki tulemme samalla tavoin makaamaan haudoissamme	G8a 11b
Pitkän potemisen lopettaa lapio	G8a 11c
Pitkä ikä ei vie haudan ohi	G8a 12
Seitsenkymmenvuotias on kynttilä tuulessa	G8a 12b
Ei ole taudille (=kuolemalle) jaloa	G8a 13
Lyhyt ikä ihmisellä ( Elämä on lyhyt kuin lapsen paita	G8a 14
Nuorikin kuolee, mutta vanhan täytyy	G8a 15
Vanhuksen ja nuorukaisen elämän mitta on yhtä tietymätön	G8a 15b
Kyllä nuoren vasikan nahka niin pian löytään haasialta kuin emälehmänkin @ ( vasikan -- karitsan Enemmän on teurastettu karitsoja kuin lampaita ALBANIA /Vanhat kamelit kuljettavat monesti nuorten kamelien nahkoja HEPR	G8a 16
Nahkurin orsilla tavataan ( Lopulta ketut turkkurin luona kohtaavat ITAL	G8a 17
Ei surma kysy hampaita	G8a 18
Syöminen eleäksensä, eläminen kuollaksensa	G8a 19
Jokaisen on kerran kuoltava	G8a 20
Kuolema kaikki korjaa ( Kuolema ei kulje ohitsesi / Ei hauta jää tyhjäksi /Kuolema ei armahda ketään	G8a 21
Kirves on pantu joka puun juurelle	G8a 22
Ei se pääse kuolematta, joka ei päässyt syntymättä ( Kerran kuolla syntyneen	G8a 23
Kuolema ei katso kauneutta eikä rikkauksien rajoja @ ( kauneutta -- ikää / voimaa /arvoa /henkilöön Kuolema ei säästä paavia eikä kerjäläistä _PORTUG	G8a 24
Jokainen astia, joka on tehty, särkyy aikanaan	G8a 25
Rautainenkin raukenee	G8a 26
Tulessa kivikin halkeaa	G8a 27
Karhu on väkevä, mutta taljalla maataan	G8a 28
Suurenkin joen kunnia päättyy mereen	G8a 28b
Ei ole puuta, jota kovakuoriainen ei lävistäisi	G8a 28c
Tuonelan tiellä ei kukaan ole kuningas	G8a 28d
Kuolevat kuninkaatkin, vaipuvat valtiaatkin @ ( kuningas -- norsu AFR Kuu2 1652 Vaikka keisari on rikas, hän ei voi ostaa 10 000 vuoden ikää KIINA	G8a 29
Kaikki muinaisajan sankarit ovat nyt maan alla	G8a 29b
Vahvinkin sotajoukko lyödään, kirves katkaisee lujimmankin oksan	G8a 29c
Ei ole puuta, joka ei varistaisi hedelmiään ( Ei ole lehteä, joka ei putoaisi puusta FILIPP /Lehdillä on putoamisen aikansa USA	G8a 30
Ei kahta ikää ihmisellä ( Ikä yksi ihmisellä	G8a 31
Ihminen syö maata, kunnes maa syö ihmisen	G8a 31b
Maata me olemme ja maaksi me tulemme @ maa -- tomu	G8a 32
Kenelle kellot soivat?	G8b 10
Ei tuoni torvella soittele	G8b 11
Ei surman jalka jyskä	G8b 12
Sijan tiedän kussa synnyin - kuolinpaikka tietämätön ( Tiedän mistä tulen - en minne menen	G8b 13
Päivän tiedän kulloin synnyin - en sen tuloa kulloin kuoleman pitänen	G8b 14
Nenänpään näkee, ei elinajan päätä	G8b 15
Ei niin vanhaa, joka ei luule vuotta elävänsä, eikä niin nuorta, joka tietää vanhaksi tulevansa	G8b 16
Elämästään ja kuolemastaan ei ennalta tiedä mitään	G8b 17
Elämä on hiuskarvan varassa	G8b 18
Elävä ruumis on kuoleva ruumis	G8b 18b
Kuolema on tiettävä vaan hetki tietämätön	G8b 19
Levolle laskeutuja ei tiedä nouseeko hän huomenna vuoteeltaan	G8b 19b
Joka tänään on terve, voi huomenna olla laudoilla	G8b 20
Tänään kulta, huomenna multa	G8b 21
Paita on liki ruumista, surma likempänä	G8b 22
Päivän elää, toisen kuolee ( Heute rot, morgen tot /Päivä syntyä, toinen kuolla	G8b 23
Ei surma ole vuorten takana vaan olan takana ( Surma on selän takana	G8b 24
Joka kuolee ensin, menee vain edeltä	G8b 25
Kuoleman ovi on aina auki	G8b 26
Ei kuolema saa kylläänsä ( Ei kuolema pidä lomaa Finbert 231	G8b 27
Varmaa ei ole muu kuin kuolema	G8c 10
Pakko ei ole muuhun kuin kuolemaan (ja siihenkin vain kerran)	G8c 11
Kuolemaa vastaan ei voi linnoittautua @ linnoittautua -- haarniskoitua	G8c 12
Ei surmaa suoloilla petetä @ pettää --lahjoa	G8c 13
Ei surmaa jaloilla jätetä ( Ei kiireisyys pelasta kuolemalta	G8c 14
Ei kuoleman lääkäriä missään @ lääkäri -- lääke kuoleman -- kuolinpäivänä	G8c 15
Kaikkeen on lääke, paitsi kuolemaan ( Lääke ei elvytä kuolemaan tuomittua AFR	G8c 16
Kuolema on kuuro ja sokea ( Kuolema ei vastaa rukouksiin	G8c 17
Ei teurastaja säikähdä lampaiden paljoutta ( Ei teurastaja kiinnitä huomiota eläimen rotuun AFR	G8c 17b
Ei itku tuo kuollutta takaisin	G8c 18
Kuolema ei tunne kohtuutta @ kohtuutta -- sääliä LIBANON	G8c 18b
Tulee mies merentakainen, ei tule turpehen alainen	G8c 19
Ei meri anna kuolleitaan takaisin	G8c 20
Ei papin paadelta palaa ( Ei helvetistä palata	G8c 21
Muut ovet voi sulkea, ei kuoleman ovea	G8c 22
Ihmisen elinpäivät ovat luetut	G8c 22b
Ei surma syyttä tule ( Kuolemalla on enteensä	G8d 10
Kun öljy loppuu, niin lamppu sammuu ( Kunkin on kuoltava ajallaan ENGL /Kun saaliin aika koittaa, se lähtee kohtaamaan metsästäjäänsä IRAN	G8d 11
Laiva uppoaa satamaan tullessaan	G8d 12
Kun talo on valmis, tulee kuolema ( Kun hätä on ohi...	G8d 13
Jos kuolee, ei väliä miten kuolee	G8d 14
Parempi kuolla nuoleen kuin neulaan @ ( nuoleen,neulaan -- taistelussa,nälkään FIL P.joutua leijonan kuin hyeenan syömäksi LIB /..suden kuin lampaan	G8d 15
Kuoli milloin kuoli, taivaassa on pojan koti	G8d 16
Taivas on yhtä lähellä, kuoli missä kuoli	G8d 17
Ei kuoleva hirvi etsi varjoisaa paikkaa	G8d 17b
Kaunis kuolema ylevöittää koko elämän ( Kaunis kuolema ei mene hukkaan /Miehen arvo tunnetaan vasta hänen kuoltuaan TURKKI	G8d 18
Yksi henki on Jumalalle velkaa, kuoli koska kuoli ( Jokaisella on vain yksi henki	G8d 19
Ei kahta surmaa yhdellä miehellä	G8d 20
Ei ole surmalle vastaan mennyttä ( Ei ennen aikaa kuolla	G8d 21
Surma ei ole oppinut antipalalle ( Surma ei ota ojennettavata / S. ei lykkäystä AFR	G8d 22
Kuolema tulee kutsumatta @ kutsumatta -- ei kutsuen	G8d 23
Kuolemaansa asti on jokaisen elettävä	G8d 24
Lippu liinaa, lappu lautaa, mene sen kanssa hautaan (	G8d 26
Kun vilja on tuleentunut, se leikataan	G8d 27
Tyhjin käsin täältä lähdetään /Niin kuin maailmaan tullaan, niin täältä lähdetään ( Upporikaskaan vainaja ei voi v. tuonelaan edes vaskirahan puol. /Kaikki on turhuutta /Lippu liinaa, lappu lautaa, mene sen kanssa hautaan SUOMI	G8d 28
Hyödytön elämä vie surkeaan kuolemaan	G8d 29
Tuhannen hopearahan omistaja ei saa kuollessan mukaan edes kuparirahan puolikasta	G8d 30
Lapsi syntyy nyrkit puristettuina, ihminen kuolee kämmenet avoinna ( Syntyessä emme tuo, kuollessa emme vie mitään mukanamme KIINA	G8d 31
Kyllä kuollut kuuntelee, mitä jäänyt huutelee	G8e 10
Kuollut mies on vaarallinen kuin tiikeri; kuollut tiikeri on vaaraton kuin karitsa	G8e 10c
Elävältä voi kätkeä jotain, ei vainajahengiltä ( Vainajahenget liikkuvat vain 3 jalkaa pääsi päällä KIINA	G8e 10d
Kuolleesta puhutaan vain hyvää ( Kunnia puhkeaa kukaan haudalla RANSKA /Ei vainajalle kanneta kaunaa AFR	G8e 11
Tiikeri on kuolleenakin pelottava @ pelottava -- kunnioitettava	G8e 11b
Hyvä on koira kuoltuansa, ehkä paha eläissänsä	G8e 12
Kuollessa kiitetään, naidessa laitetaan	G8e 13
Jos tahdot soimauksia, mene naimisiin; jos tahdot kiitoksia, kuole!	G8e 14
Ei silloin iloin eletä, kun on kuollut lattialla	G8e 15
Nauretaan naineita, itketään kuolleita - viikkokausi kumpiakin	G8e 16
Kuolleelle kuuluu hauta	G8e 17
Antakaa kuolleiden huolehtia kuolleista	G8e 18
Kepeät mullat hänen haudalleen!	G8e 19
Kuollaan sitä vielä meilläkin, sanoi...	G8e 20
Kuollut x ei pure @ ( x -- leijona/koira INTIA tms. Kuollut koira on suuton JAPANI	G8f 10
Kuollut intiaani on paras intiaani @ intiaani -- herra	G8f 11
Pikkulinnut nokkivat kuollutta leijonaa @ ( pikkul. nokkivat -- aasikin potkii UNKARI Jänikset hyppivät kuolleen leijonan yli ITAL/harjaan/HOLL	G8f 12
Ei kuollut pelkää salamaniskua eikä porsaanruho kiehuvaa kalttausvettä ( Ei kuollut vuohi veistä pelkää AFR /Eivät kuolleet siat pelkää kuumaa vettä JAMAICA	G8f 12b
Kun hautajaispäivä on ovellasi, et valikoi haudankaivajiasi	G8f 12c
Ei kuollut vaadi mitään	G8f 13
Vanhan puun juuret pysyvät maassa, mutta vainaja on leikattu irti suvustaan 919	G8f 13b
Kuolleet eivät kerro @ kertoa -- puhua / kuule	G8f 14
Päässyt kuollut vuorostaan @ ( vuoro -- vaiva / verot Vasta kuollut on vailla puutoksia AFR	G8f 15
Se on rumaa kun ruumis luuraa ( Ei kuolleet saa kurkistella	G8f 16
Elävästä jotakin, kuolleesta ei mitään	G8f 17
Monena mies eläessään, koiranpaska kuoltuaan	G8f 17b
Parempi elävä kerjuri kuin kuollut kuningas	G8f 17d
Rikkaus on kuolleelle hyödytön	G8f 17e
Puu pysyy kaadannossansa ( Niin kuin puu kaatuu, niin sen on maattava ENGL	G8f 18
Ei katkaistu pää kasva uudelleen	G8f 18b
Ei ketään elävältä haudata	G8f 19
Multaa kuolleen, riisiä elävän suuhun	G8f 19b
Elävää kuoletettaessa pitää olla pitkä säkki ( Ei elävää haudata	G8f 20
Kuolleen perintöä jaetaan, ei sairaan	G8f 21
Hyvähän kuollutta (leijonaa) on nylkeä @ nylkeä -- nyppiä parrasta	G8f 22
Ruoho peittää jokaisen haudan	G8f 23
Älä nojaa kaatuvaan muuriin	G8f 24
Kun puu kaatuu, se ei enää anna varjoa	G8f 24b
Kun puu kaatuu, se tuo toisia puita mukanaan ( +( ... se nojaa toisiin / Kun hedelmä putoaa, se tuo lehtiä mukanaan	G8f 25
Ellei nisunjyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin (mutta jos se kuolee niin se tuottaa paljon hedelmää) Ellei puunrunko lahoa, ei saada sieniä_Duala/Afrikka	G8g 10
Kun puu kaatuu, niin versot nousevat	G8g 11
Kynttilä valaisee ihmisiä tuhoamalla itsensä	G8g 12
Hevonen kaatuu, riimu jää; isä kuolee, poika jää	G8g 13
Virta voi kuivua, mutta veden uoma säilyttää sen nimen	G8g 14
Kuningas on kuollut, eläköön kuningas	G8g 14b
Toisen sydän on tuntematon valtakunta @ ( sydän -- mieli Toisen sydän on metsä /syvä meri /mahdoton tuntea	H1a 10
Kuka tiesi kunkin mielen, kenkä kenenkään sydämen	H1a 12
Meren syvyyttä ja ihmissydäntä on vaikea luodata	H1a 12b
Mitä tietää pääskynen villihanhen aikeista @ pääskynen,villihanhi -- varpunen,joutsen	H1a 12c
Ei toista ihmistä tunne kuin hampaisiin saakka	H1a 13
Ken tuntee itsensä yhtä hyvin kuin vastustaja on voittamaton	H1a 13b
Hullu huolensa puhuvi huolten tietämättömälle	H1a 14
Ei se tiedä kuorman painoa, joka ei ole itse sitä kantanut ( Ei toisen kuorma ole painava /Kyllä kantava kuormansa tuntee /Ei katselija tiedä taakan painoa/ Ei kannettava...	H1a 15
Ei tiedä talon vuotamisesta ellei ole sen sisällä	H1a 16b
Jos kylä palaa nähdään savua, jos sydämet liekehtivät ei kukaan huomaa	H1a 16c
Ei terve tiedä ramman oloa	H1a 17
Varjossa olija ei tiedä siitä, että toinen on auringonpaahteessa	H1a 17b
Vain sairas tietää miten vatsaan kivistää	H1a 17c
Ei silmä tiedä surusta	H1a 18
Silmät voivat katsella kauheita	H1a 18b
Jos soturi tietäisi mitä toisen puolen soturi ajattelee, niin sotaa ei olisi	H1a 18c
Jos tiedät mikä tuottaa kipua sinulle, tiedät mikä tuottaa kipua muille	H1a 19
Ken on itse kärsinyt, voi eläytyä toisen tuskaan	H1a 19b
Nipistä itseäsi, niin tiedät miten toisiin koskee	H1a 19c
Tunne toisten puolesta kuten itsesi	H1a 19d
Lesken murheen tajuaa vain ken on itse jäänyt leskeksi	H1a 19e
Sairaus kertoo meille, mitä olemme	H1a 19f
Pure sormea: se on kipeä; pure toista, se on vielä kipeämpi	H1a 20
Itse sen parhaiten tietää mistä kenkä puristaa ( Vain kenkä tietää onko sukassa reikiä PUOLA /Se ruumiin tuntee, jonka se on ZULU,SHONA	H1a 21
Itsestään hyvä ihminen (toisen) asiat arvaa	H1a 22
Itsetuntemus on toisen tuntemusta - sydän voi tajuta toisen sydäntä	H1a 22b
Toisa kuuro kuulee, toisa sokea soutao	H1a 23
Otsa vävyn tullessa, takaraivo lähtiessä ( Vaate (vieraan) tullessa, äly lähtiessä	H1a 24
Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin +( ... älä tuomitse toisia	H1b 10
Omaa älyä ja vieraan rikkautta on aina taipumus liioitella	H1b 11
Näkee rikan toisen silmässä, ei malkaa omassaan @ rikka -- raiska	H1b 12
Näkee seitsemän toisten vikaa - ei kymmentä omaa ( Itsellä on kymmenen vikaa, ivaa muita yhden vian takiaKOREA	H1b 12b
Suurempi idiootti ivaa pienempää	H1b 12c
Näet neulansilmän, et kirveen silmää	H1b 12d
Ei kameli näe omaa kyttyräänsä @ ( kameli,kyttyrä -- kyttyräselkä,kyttyrä / uimari,selkä Ei kameli tiedä kaulaansa kieroksi - syyttää siitä käärmettä	H1b 13
Ihmiset eivät tunne omia vikojaan eikä härkä omaa voimaansa	H1b 13b
Haiseva ei tunne omaa löyhkäänsä	H1b 13c
Sivullinen näkee aina selvemmin	H1b 14
Toinen ihminen on ihmisen peili	H1b 14b
Yhteinen vaiva herättää sympatiaa @ vaiva -- suru/hätä	H1b 14c
Joka ei tunne vierasta, ei tunne omaa @ vieras,oma -- etäinen,läheinen	H1b 15
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin @ ( pata,kattila -- varis,varis/porsas kummallakin -- jokaisella kattilalla Varis varista soimaa, yhtä harmaat molemmat /Kelkka pilkkaa tekee talonpojan puureestä	H1b 17
Paskainen koira haukkuu roskaista koiraa	H1b 17b
Kolhittu lautanen nauraa rikkinäiselle lautaselle	H1b 17c
Rupikonnat tahtovat simputtaa sammakoita	H1b 17d
Älä naura toisen mustille pöksyille, ei ole valkeat itselläsikään	H1b 18
Ei siitä itse valkene, että mustaa toista	H1b 18b
Älä puhkaise omaa paperilyhtyäsi sormellasi	H1b 18c
Kahlaava kalastaja säälittelee nuottaveneen kalastajaa	H1b 19b
Merirosvot syyttävät vuoristorosvoja rikoksista	H1b 20
Apinat nauravat toisten apinain pakaroille	H1b 20b
Joka ei tunne itseään, riidelköön naapuriensa kanssa	H1b 21
Vieras vian näkee talon toisen tyttäressä @ vika -- paljon	H1b 22
Noita on vieras talossa, velho on akka veneessä.	H1b 22b
Kaksi silmää vieraalla, yksi talon väellä	H1b 23
Viisas syyttää itseään, tyhmä toveriaan Itseänsä on pahin tuta	H1b 24
Tunne itsesi ja kehrää rohtimesi	H1b 25
Alkuyöstä mieti omia virheitäsi, loppuyöstä toisten virheitä	H1b 25b
Yksin istuessasi mieti omia virheitäsi, seurassa älä käsittele toisten virheitä	H1b 25c
Oikaise itse ensin oma vinoon mennyt lakkisi, opeta sitten vasta muita	H1b 26
Hätistä kärpäset oman pääsi päältä ( Anna jokaisen hätistellä omat ampiaisensa JAPANI	H1b 27
Ota omasta nenästäsi kiinni; siinä on hyvä kädensija	H1b 28
Ei lammas pysty peittämään takapuoltaan pikku saparollaan (mutta huolehtii toisten asioista	H1b 28b
Parantaja, paranna itsesi	H1b 29
Itse lääkärit läsivät = taitavakaan lääkäri ei voi parantaa itseään VKs	H1b 29b
Älä muita opeta ennen kuin olet itse oppinut	H1b 30
Toiselle mieltä annat, itselläsikin on vähän	H1b 31
Syntimme ja velkamme ovat aina suuremmat kuin otaksumme @ aina -- usein	H1b 31b
Paha puolustelee virhettään, hyvä korjaa sen	H1b 32
Hyvä on toista sanoa, paha panna itseään	H1b 33
Ihminen on kaiken mitta	H1c 10
Jokainen luulee omaa ristiään raskaimmaksi	H1c 10b
Jokaisella omat mittapuunsa ( Jokaisella oma mieli	H1c 11
Älä mittaa muita omalla itselläsi	H1c 11b
Hyväntahtoisesta kaikki on hyvää, vikoilijasta hyväkin on pahaa	H1c 12
Puhtaalle kaikki on puhdasta	H1c 13
Aurinko kulkee lian yli likaantumatta	H1c 13b
Joka istuu paskassa, ei tunne hajua	H1c 14
Suruttoman korvissa itkun ääni kuulostaa laululta	H1c 15
Erehtynyt luulee, että kaikki puhuvat hänen erehdyksestään	H1c 16
Se jolla on iso nenä luulee kaikkien puhuvan siitä	H1c 16b
Valehtelija uskoo toistenkin valehtelevan	H1c 17
Varas luulee kaikkia kaltaisikseen ( Huora huoraa hokee	H1c 18
Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu	H1c 19
Sokean mielestä kivi ja timantti ovat samanlaisia	H1c 20
Kuurolle ei ole olemassa ukkosenjyrinää, sokealle ei salamaa	H1c 21
Vihreäin silmälasien lävitse maailma on vihreä	H1c 22
Kesähyönteinen ei tunne jäätä	H1c 22b
Se on nukkunut hyvin, joka ei muista nukkuneensa huonosti	H1c 22c
Hiirestä kissa on pedoista väkevin	H1c 23
Jumala on olemassa sille, joka uskoo häneen ( Uskoo ken tahtoo	H1c 24
Taivas ja helvetti on omassa rinnassamme ( Jokaisella on helvetti/piru omassa rinnassaan	H1c 25
Taivaan ja helvetin voi molemmat kokea jo tässä maailmassa	H1c 25b
Jokainen on niin vanha kuin tuntee olevansa	H1c 26
Se mikä lakastuttaa pavun piilee pavussa itsessään	H1c 27
Omasta tulestaan talo palaa	H1c 28
Jos hullu tietää hulluutensa, ei hän ole iso hullu	H1c 29
Joka tietää ettei tiedä mitään, tietää paljon	H1c 30
Viisas tekee itse ratkaisunsa, tietämätön seuraa yleistä mielipidettä	H1d 09
Ei mieron mieltä myöten voi elää	H1d 10
Silloin on mieli melkeässä kun on miehen toisen päässä	H1d 11
Usko omia silmiäsi, älä toisten puheita ( Se minkä silmä näkee on olemassa	H1d 12
Silmä herra, mieli kuningas ( Silmä näkee kauas, mieli vielä kauemmas /Mitä hyötyä silmist	H1d 12b
Näkö kuuloa varmempi	H1d 12c
Oma silmä kuningas @ silmä -- mieli /käsi	H1d 13
Plato on ystäväni, totuus suurempi ystävä @ Plato -- Varvara	H1d 14
Seura tekee kaltaisekseen ( Seurastaan mies tunnetaan	H1e 10
Viisaan seurassa viisastuu, tyhmän seurassa tyhmenee	H1e 10b
Seuran vuoksi mustalainenkin hirteen meni ( Seuran vuoksi moni joutuu hirteen	H1e 11
Vasikka joka kulkee porsaan kanssa alkaa syödä lantaa	H1e 11b
Ontuvan seurassa oppii ontumaan, juomarin seurassa juomaan	H1e 12
Nuorten seurassa vanhakin nuortuu	H1e 13
Kuivan puun mukana palaa märkäkin @ märkä-- tuore	H1e 14
Kekäle sytyttää toisen kekäleen ( Viinirypäle saa toisen punertumaan	H1e 15
Vaitelias saa lörpönkin vaikenemaan	H1e 16
Joka elää liejussa, haluaa muutkin sinne	H1e 16b
Tiheässä metsässä kasvaa suoria puita	H1e 17
Niin on niinet pitkät puussa kuin on niinipuu itsekin	H1e 18
Joka elää punapuun alla, muuttuu punaiseksi	H1e 19
Mädän kalan lähellä alat haista, ruusun lähellä alat tuoksua	H1e 19b
Millainen talli, sellainen hevonen @ hevonen -- karja	H1e 20
Metsää myöten pedot, aikoja myöten lait	H1e 21
Hyvää seuraten opit hyväksi @ seurata -- olla luona	H1e 21b
Liity hyviin, niin tulet yhdeksi heistä	H1e 21c
Huono esimerkki tarttuu ( Huono seura turmelee	H1e 22
Kun valkoinen vaate kastetaan värjäysammeeseen, sitä ei enää erota mustasta vaattesta @ värjäysamm. -- lieju / sinivärisaavi	H1e 22b
Likaisessa astiassa juoma pilaantuu	H1e 23
Kyllä kulkukoiran korvat likaantuvat	H1e 24
Pian paha opitaan	H1e 25
Varkaan ystävä on varas @ olla varas -- joutua hirtetyksi	H1e 26
Sano minulle kuka on ystäväsi, niin minä sanon kuka olet @ ( kuka -- mikä, kuka olet -- mitkä ovat tapasi Ystävä on ystävän peili	H1e 27
Ruhtinas tunnetaan ministereistään, mies ystävistään, isä pojistaan	H1e 27b
Ihmisen hyvyys tai pahuus selviää, jos tietää hänen lähimmät ystävänsä	H1e 27c
Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi	H1f 10
Missä kasvaa ohraa, siellä ei kasva ruista	H1f 11
Mahonkipuun madot eivät tiedä taatelien makeudesta	H1f 11b
Härät härkien, hevoset hevosten seurassa	H1f 11c
Älä sirottele yhteen vehnää ja hatikkaa	H1f 12
Ei leivoset lennä yhdessä varisten kanssa Ei varis yövy feenix-linnun oksalla _Kiina	H1f 13
Ei vasikka seuraa hevosia	H1f 13c
Heimolaiset liittyvät omaheimoisiin ja vuohet seuraavat omaa lajiaan	H1f 13d
Ei kurjinkaan leijona leiki porsaan kanssa	H1f 13e
Ei susi ole koiran toveri @ susi,koira -- susi,hevonen/hanhi,sika	H1f 14
Ennen susi suostuu ihmiseen, kuin... @ ihminen -- kettu/ lammas	H1f 15
Ei pidä mennä herrojen kanssa marjaan... ( Vaarallista on syödä kirsikoita isoisten kanssa _Englanti,Saksa,Ranska...	H1f 16
Joka eksyy tutuilta poluilta, voi menettää tien	H1f 16b
Naisten on hyvä liittyä naisten seuraan	H1f 16c
Vertaistaan lintukin lähenee	H1f 17
On hyvä seurustella vertaistensa kanssa seurustella -- laskea leikkiä	H1f 17b
Samankarvaiset hakeutuvat samaan koloon	H1f 17c
Roistot pitävät yhtä	H1f 17d
Samanväriset linnut lentävät yhdessä parvessa @ lentää yhdessä -- yöpyä yhdessä	H1f 17e
Kyllä vuohenkili seuraa vuohia	H1f 17f
Vankilassa viholliset ystävystyvät	H1f 18
Verka verkaan sopii, vaikkei uusi vanhan paikaksi ( Ei verkaa nahalla paikata	H1f 19
Nuori varsa ja vanha hevonen eivät yhdessä vedä hyvin	H1f 19b
Hyvä hyvään yhtyy @ yhtyä -- sopia	H1f 20
Mies miehen tuntee	H1f 21
Kyllä koira koiran tuntee	H1f 22
Konna konnan tuntee	H1f 23
Kyllä sika sian tuntee	H1f 23b
Kyllä turilas turilaan tuntee @ turilas -- kovakuoriainen	H1f 23c
Käsi käden tuntee	H1f 23d
Sankarit tuntevat toisensa	H1f 23e
Susi sutehen yhtyy, repo rannan kiertäjään @ susi,repo -- kissa,hiiri	H1f 24
Kyllä varas veljensä valitsee @ valita -- tuntea	H1f 25
Parempi pukille pukki kuin koko pässikarja	H1f 26
Moiset moisiansa ja toiset toisiansa	H1f 27
Pukeudu kokosi mukaan, seurustele vertaistesi kanssa	H1f 27b
Kaltaiset kaltaistensa luo	H1f 27c
Rinnan rikkahat ajavat, käsityksin köyhät käyvät ( Köyhä ja rikas eivät soita (play) yhdessä AFR	H1f 28
Ei sontiainen viihdy hunajassa	H1f 29
Merimies hevosen selässä on Herralle kauhistus @ merimies -- kerjuri	H1f 30
Maalla maan tapa tai maasta pois @ ( maa -- Rooma Maa painaa parrelleen	H1g 10
Maahan tullessasi kysy mikä on kiellettyä, rajan ylittäessäsi kysy tapoja	H1g 10c
Kylään tullessasi tarkkaile sen tapoja	H1g 10d
Mi lintu, se kieli; mi maa, se tapa @ kieli -- laulu /maa,tapa -- talo,usko	H1g 11
Puhu samaa kieltä kuin se jolle puhut ( Puhu paholaiselle paholaisen kieltä /kansalle kansan kieltä	H1g 11b
Missä kuljetkin, puhu paikkakunnan kieltä	H1g 11c
Talossa talon tavalla @ ( talo -- kylä Vierailla ei oma valta	H1g 12
Hyvien seurassa tuoksuu, pahojen seurassa haisee	H1g 12b
Tavallansa talo elää @ talo -- maa	H1g 13
Kotona kodon menot @ meno -- tapa	H1g 14
Toinen tupa, toinen tapa	H1g 15
Uusi tupa, uusi tapa	H1g 16
Jos lyö hautajaistamburiinia häissä, ei edistä perheiden sopua @ lyö hautajaist. -- on surupukuinen	H1g 16b
Ei vieraaseen luostariin pidä mennä omine sääntöineen	H1g 17
Missä oletkin, tee niin kuin näet tehdyn	H1g 17b
Vierailija noudattaa isäntäväen sääntöjä	H1g 17c
Matti nauraa sille, mille talon väkikin.	H1g 17d
Kun sutten joukkoon joutuu, niin ulvoa täytyy @ susi,ulvoa -- tanssija,tanssia	H1g 18
Kierosilmäisten kaupungissa on katsottava kieroon Yksisilmäisten maassa puhkaise toinen silmäsi! /Jos kuljet raajarikkojen seurassa opit pian ontumaan BULG	H1g 18c
Kettujen luona on näyteltävä kettua	H1g 18d
Jos alkuasukkaat syövät rottia, syö rottia!	H1g 18e
Syö mitä haluat, mutta pukeudu kuten muut	H1g 18f
Jos leikkii poikien kanssa, on leikittävä poikien leikkejä	H1g 20
Alastomien maassa vaatetettua pidetään hulluna	H1g 21
Joka makaa koirain kanssa, nousee ylös kirppujen kanssa	H1g 22
Kun pukeutuu suden turkkiin, tulee kohdelluksi sutena	H1g 22b
Hyväkin pahennetaan pahassa anoppilassa, pahakin hyvennetään hyvässä anoppilassa	H1g 23
Yksi Jumala +( ...yksi kuningas, yksi vaimo/laki _Eur.	H2a 10
Parempi yksin kuin huonon kamraatin kanssa	H2a 11
Parempi yksin kuin kiusattuna	H2a 11b
Yksi mies voi vastata tuhatta	H2a 12
Sotilaiden lukumäärä ei ratkaise voittoa	H2a 12b
Yhden kurjen ääni voittaa tuhannen varpusen viserryksen	H2a 13
Missä on paljon koiria talossa, siellä jää ristirahvas haukkumatta	H2a 14
Liian monta kätilöä tappaa lapsen @ tappaa l:n -- vääntää l:n pään/j.napan. leikk	H2a 14b
Seitsemän likan lapsi on silmätön ( Monta lapsenhoitajaa: lapsi silmättä	H2a 15
Kaikkien isää ei itke kukaan	H2a 15b
Yleisön palvelija palvelee ikävää isäntää ikävä -- oikullinen / olematon	H2a 15c
Joka auttaa jokaista ei auta ketään	H2a 15d
Mitä enemmän palvelijoita, sitä kehnompi palvelu	H2a 15e
Yksitoista tallirenkiä ja yksi silmäpuoli hevonen	H2a 16
Liian monta luotsia vie laivan karille @ luotsi -- merimies	H2a 16b
Ei rahvaan vene tervaa saa	H2a 17
Kun on monta miniää, pata jää pesemättä	H2a 17b
Kun on liian monta laivamiestä, he soutavat laivan ylös vuorta	H2a 17c
Jos merimiehiä on liikaa, laiva uppoaa	H2a 17d
Yhteinen hevonen on huonosti kengitetty @ huonosti kengitetty -- aina laiha	H2a 18
Ei yhteinen pata kiehu	H2a 19
Kun kolme perhettä luottaa toisiinsa, niin uuni romahtaa	H2a 19b
Helpompi on hallita kuningaskuntaa kuin perhettä	H2a 19c
Yhteinen eteinen jää lakaisematta	H2a 19d
Kun on yhteiset tavarat, ei ole tavaroita ensinkään	H2a 19e
Jota useampi kokki, sitä vetelämpi velli	H2a 20
Liian monta kokkia pilaa lihaliemen @ pilata l.liemi -- puuro / ruoka /liik. suolaa	H2a 20b
Liian monta muuraria rakentaa talon vinoon	H2a 20c
Elää koira yhden talon, kuolee koira kahden kodon	H2a 21
Jos talossa on kaksi tyttöä, kissat kuolevat janoon	H2a 21b
Kahden ruokkima hevonen on laiha, kahden korjaama vene vuotaa	H2a 21c
Joukko haisee, väistä sitä	H2a 22
Joukolla on monta päätä muttei aivoja	H2a 22b
Mitä enemmän koiria koossa, sen vetelämpi lakkimus	H2a 23
Kottaraiset ovat laihoja, koska ne parveilevat	H2a 23b
Jos kahdella ystävällä on yhteinen kukkaro, toinen laulaa ja toinen itkee	H2a 24
Kaikella on isäntänsä	H2b 10
Ei ole maata miehetöntä, kirveetöntä kylää @ ( kirves -- koira Ei ole maata markatonta, ilmaa isännätöntä	H2b 11
Pellot erikseen, asunnot yhdessä	H2b 11b
Jokaisella kalastajalla on oma apajansa	H2b 11c
Itsekukin on omansa herra	H2b 12
Jokainen säkki seisköön omalla pohjallaan	H2b 12b
Jokainen kurppa on mahtava omalla suollaan	H2b 12c
Hyvä on hylkehen elää: juopi vettä vierestähän @ ( hylje -- ahven Hyvä on rikkaan iloita ...	H2b 13
Jolla sarvi on se soittaa ( Joka istuu ruovikossa, veistää pillejä	H2b 14
Omansa kullekin (niin piru jää ilman)	H2b 15
Ei toisen miehen omat omaa ole	H2b 16
Kun on kolme vuotta viljellyt peltoja, rakastaa niitä kuin omaa äitiään	H2b 16b
Ei vieras hyvä ole hyväksi @ olla hyväksi -- säilyä tulevaisuuteen	H2b 17
Mitä itse tekee, sen itse pitää	H2b 18
Vapaaehtoinen taakka ei ole taakka	H2b 18b
Minkä oma käsi tekee, sen oma olka kantaa	H2b 19
Omansa saa panna uuniin tai laatikkoon	H2b 20
Oma koti - oma oikeudenkäyttö	H2b 20b
Parempi oma olkinenkin kuin vieras villainenkaan @ ( olkinen,villainen/viljainen -- paha,hyvä Parempi omalla maalla juoda vettä tuohisesta kuin on maalla vierahalla juoda tuopista olutta	H2b 21
Parempi oma olkivuode kuin on vieras höyhenvuode	H2b 22
Parempi oma turkkilämmin kuin toisen työn lämmin	H2b 23
Vieraan ruoka kirvelee kurkkua, omakätisesti hankittu ravitsee	H2b 23c
Parempi ostaa kuin lainata @ lainata -- saada lahjaksi JAP	H2b 23d
Parempi oma vähä kuin toisen paljo @ vähä,paljo -- yksi,yhdeksän	H2b 24
Riippuvainen ei ole onnellinen	H2b 24b
Hyvä on ystävä tiessä, parempi reppu reessä -( Ystävä on kalliimpi rahaa /Parempi penni kukkarossa kuin ystävä hovissa /Penni kukkarossa yhtä hyvä kuin ystävä hovissa	H2b 25
Älä laskeudu kaivoon vihollisesi köyden varassa @ vihollinen -- hullu /vieras	H2b 26
Oma osa ensimmäinen, toisen tarve takimmainen	H2c 10
Omaa säkkiään kukin täyttää ( Jokainen vieköön oman säkkinsä myllyyn	H2c 11
Oman kattilansa alle kukin hiiliä kokoo	H2c 12
Kiperä on nokka kullakin kupuun päin ( Kynnet kotiinpäin	H2c 13
Oma suu proximus ( Oma suu lähempänä kuin kontin suu	H2c 14
Jokainen on likin itseään	H2c 15
Oma henki rakas	H2c 16
Oma paita on lähimpänä hipiää @ paita -- takki / viitta / kaapu	H2c 17
Omaa taloa jokaisen lamppu valaisee	H2c 17b
Jokainen puhuu omaan lusikkaansa	H2c 19
Omaa ruokaansa jokainen täysikasvuinen lintu lentää etsimään	H2c 19b
Säkkiinsä päin pappikin saarnaa @ pappi saarnaa -- kerjäläinen laulaa	H2c 20
Jokaisella on omat murheensa	H2c 21
Jokainen jalka tuntee oman nipistyksensä	H2c 21b
Jokainen pitää omaa taakkaansa raskaana	H2c 21c
Kukaan ei tunne toisen taakan painavuutta	H2c 21d
Oma suru on kamelin kokoinen ( Toisen suru on kevyt kantaa	H2c 22
Jolla on oma taakka (murhe), unohtaa toisten taakat	H2c 23
Toisten velat muistaa, ei omiaan	H2c 24
Ei kukaan itselleen tee pahaa ( Jokainen pitää itsestään	H2c 25
Kaikki rakkaus on rakkautta, mutta itserakkaus on vahvin	H2c 25b
Joka ei suo itselleen hyvää, ei suo toisillekaan Vähän siitä on apua, joka ei auta itseään _Englanti	H2c 27
Ota siitä kahdella kädellä, mihin olet yhdellä pannut.	H2c 28
Omaansa kukin kiittää	H2d 10
Omia neulojaan jokainen kulkukauppias kehuu	H2d 10b
Omaa pyhimystään jokainen ylistää @	H2d 10c
Omaansa kukin lempii	H2d 11
Rakkaalla lapsella on monta nimeä	H2d 12
Aasi aasia ihailee	H2d 13
Aasi on miellyttävin toisen aasin mielestä	H2d 13b
Hyvä tyttö on Mari, sitä kiittää maammo ja baabo	H2d 14
Omaa suotaan jokainen kurppa kehuu	H2d 14b
Kenen oma, sen soma	H2d 15
Jokainen varis pitää omia poikasiaan kauneimpina Korpin mielestä sen poikaset ovat valkeita	H2d 15b
Mainiota tai ei, minun maani viiniä!	H2d 15c
Ei kenenkään sydänkäpynen ole ruma	H2d 15e
Kenen oma, sen armas; kenen armas, sen kaunis	H2d 16
Omansa kunkin hyvä, sammakonkin nuijapää	H2d 17
Toisen tavarat ja omat lapset ovat aina paremmat @ ( tavarat -- sato Omien lastensa vikoja eivät vanhemmat näe, eivätkä oman sadon rikkautta	H2d 17b
Naaraskarhu pitää poikasiaan sievinä	H2d 17c
Kovakuoriainen on kaunis äitinsä silmissä	H2d 17d
Oma sylki ei kuvota	H2d 18
Omat kainalot eivät haise, vieraat haisevat	H2d 19
Se jonka henki haisee, ei itse huomaa sitä	H2d 19b
Ei oma paska pahalle haise @ paska -- pieru/hengitys	H2d 20
Omena oma paska, musta muiden valkoinenkin @ paska -- räkä	H2d 21
Ei omien lasten pahantekoa huomata	H2d 21b
Oma laulu miellyttää jokaista lintua ( Oma kiljunta miellyttää aasia	H2d 22
Omaa kaljuaan kukin öljyää @ öljytä -- kiittää	H2d 23
Ohdake sanoo: olen sileä; haiseva lude sanoo: tuoksun hyvältä	H2d 23b
Oma lapsi lapsukainen, toisen lapsi lastukainen	H2d 24
On vain yksi sievä lapsi maailmassa, ja jokaisella äidillä on se	H2d 24c
Ei vieras lapsi niin poveen mahdu, ettei jalat näy	H2d 25
Vierasta lasta on hyödytöntä ruokkia @ hyödytöntä -- vastenmielistä	H2d 26
Vierasta vasikatkin puskevat @ vieras -- köyhä	H2d 27
Lyö kuin vierasta sikaa!	H2d 28
Oma apu paras apu	H2e 10
Joka luottaa toisen apuun, on avuton ( Ei toisen työllä rikastuta	H2e 11
Auta itseäsi, niin Jumala auttaa sinua ( Luota Jlaan, mutta hoida itse asiasi/Tee työtä, niin Jla aut	H2e 12
Kohtalo ja oma apu luovat yhdessä elämänkulkumme	H2e 12b
Jokainen itseänsä holhoo, mutta Jumala kaikkia ( Jokainen omaansa ja Jumala kaikkia. / Jokainen omassaan ja Jumala kaikissa taloissa	H2e 13
Itse on paras palvelija @ palvelija -- sananviejä/lääkäri	H2e 14
Parempi mennä ja tehdä itse kuin lähettää ja teettää muilla	H2e 14b
Hyvää palvelua halutessasi palvele itse itseäsi	H2e 14c
Hyvä perse löytää itsekin penkin	H2e 15
Laita lapsi kylään, mene itse perässä	H2e 16
Ei lasta lähetetä asialle ja katsota onko hän hyvillään vai ei	H2e 16b
Ei lapsesta ole laulajaksi	H2e 17
Jokainen tekee oman työnsä itse parhaiten	H2e 18
Anna puutarhurin nyhtää omat ohdakkeensa	H2e 18b
Talon omistaja kyllä tietää mistä katto vuotaa @ tietää m.k.v. -- tuntee vuoteensa luteet	H2e 18c
Talon omistaja kyllä karkottaa leopardin	H2e 18d
Vain omistaja voi ottaa luun koiransa suusta	H2e 18e
Jokainen tekee oman työnsä luotettavimmin	H2e 18f
Kenpä harakan aidalle nosti muu kuin omat siivet	H2e 19
Jokainen on oman onnensa seppä ( Jokainen on oman kohtalonsa arkkitehti	H2e 20
Pitäköön jokainen leiviskästään huolen	H2e 21
Joka ei viitsi tehdä työtä omaksi hyväkseen, joutuu tekemään työtä toisen hyväksi	H2e 21b
Kenen selkä kupajaa, se kylyn etsii	H2e 22
Jonka lehmä suossa, sen käsi alinna	H2e 23
Liikkuu tuppi linnan työssä, olkapää omassa työssä	H2e 24
Ei härkä väsy sarviensa painoon @ härkä,sarvet -- norsu,kärsä/torah:t /puhveli	H2e 25
Norsu ei rasitu torahampaidensa painosta @ ( norsu,torahampaat -- kilpikonna,kilpi/puhveli,sarvet HINDI/INTIA Älä tyrkytä norsulle apuasi	H2e 25b
Kyllä puu jaksaa kantaa hedelmänsä	H2e 26
Oma taakka ei ole raskas, vieras taakka on raskas @ taakka -- nenä	H2e 27
Parempi tyhjä kukkaro kuin vieras raha ( Parempi nälässä kuin velassa	H2f 10
Velka tuo huolia @ ( tuoda huolia -- masentaa Velka on kynnyksellä	H2f 11
Laina tuo surua	H2f 11b
Kun on velatta, niin on vaaratta	H2f 11c
Velka ei ole kenkki (lahja)	H2f 12
Joka tappaa toisen vaarantaa henkensä, joka ottaa lainan joutuu maksamaan	H2f 12b
Ei lainalla rikastuta ( Laina on köyhyyden esikoinen (Champion: RP)	H2f 13
Ei lainavaate lämmitä @ ( lainavaate -- lainaviitta Ei lainavesi ruoki ?	H2f 14
Lainavaatteet ovat joko liian ahtaat tai väljät	H2f 14b
Ei mikään näytä kalliilta minkä saa luotolla	H2f 14c
Alituinen lainanotto vie pian köyhyyteen	H2f 14d
Raapiminen ja lainaaminen tuntuvat hyvältä, mutta vain vähän aikaa	H2f 14e
Joka usein lainaa, se paljon kerjää	H2f 15
Helpompi on vangita vuorilla tiikeri kuin pyytää rahaa lainaksi	H2f 15b
Koira velatta elää	H2f 16
Parempi velkainen kuin nälkäinen	H2f 16b
Parempi velkainen kuin kuollut	H2f 16c
Parempi nälkäinen kuin velkainen ( Parempi nälkäisenä maata kuin velkaisena nousta	H2f 17
Velaton paimen on parempi kuin rahaton hallitsija	H2f 17b
Uusi velka vanhanakin	H2f 18
Pitkä laina ei ole lahja	H2f 18b
Ei velka mätäne	H2f 19
Synnit itkettävät, velat maksattavat	H2f 19b
Velasta ei pääse maksamatta eikä järvestä kastumatta	H2f 20
Ei velkojaa ovella, ei sairasta kotona = onnellinen olotila	H2f 20b
Maksa velkas, paikkaa pöksys ( Joka velkansa maksaa, vahvistaa varallisuuttaan	H2f 21
Velka on maksannalla kaunis	H2f 22
Unohdettu maksettu velka	H2f 23
Hyvä mies velkaa antaa, perkele pois perii	H2f 24
Veli kulta velkaa tehdessä, koiran poika maksaessa	H2f 25
Lainansaanti kuin hääjuhla, takaisinmaksu murehtimista	H2f 26
Kirkkokirves ja rautalapio, köyhän velat suorittaa.	H2f 27
Jos haluat tietää rahan arvon, yritä lainata	H2g 09
Jos tahdot menettää ystäväsi, lainaa hänelle rahaa ( Jos tahdot säilyttää ystäväsi, älä pane häntä kokeeseen	H2g 10
Lainaaminen ruokkii vihollisuutta	H2g 10b
Jos et muuten saa vihamiestä, niin mene takaamaan (laina) @ ( taata -- lainata rahaa Lainaaminen ruokkii vihollisuutta _Egypti	H2g 11
Joka menee takaukseen, se menee maksuun ( Joka menee takaukseen, se menettää oman talonsa /Älä tee julkisia sitoumuksia äläkä mene takaamaan kenenkään velkoja yksityisesti_Kiina	H2g 12
Lainaa kalus kylälle, sohi sormellas kotona	H2g 13
Pyssyä, naista ja hevosta ei saa lainata @ pyssy -- partaveitsi	H2g 14
Jos lainat olisivat hyödyksi, kyllä vaimojakin lainattaisiin	H2g 14b
Ei kalu lainassa parane @ kalu -- vaate	H2g 15
Parempi 20% selvällä rahalla kuin 30% luotolla	H2g 15b
Lainaaja menettää ( Laikka lainan kyljessä	H2g 16
Lastuvalkea, lainapannu @	H2g 16b
Lainaveitsi ei palaa yksin	H2g 17
Käsin kun annat, niin jaloin noudat	H2g 18
Lainanpyytäjällä haukan silmät, maksajalla ei variksenkaan	H2g 19
Velkojan muisti on pitempi kuin velallisen	H2g 20
Luotto karkoittaa asiakkaat	H2g 20b
Huonolta velalliselta otetaan mitä saadaan	H2g 21
Pantti oman kotia tuo	H2g 21b
Reilu pantti ei lainaajaa häpäise /A good pawn never shamed his master	H2g 21c
Ei lainaaja pane osamaksua pahakseen	H2g 22
Sitä hiittä palvellaan, jonka hiiden helman alla @ ( hiisi -- kuusi Kunnioita puuta, joka suo sinulle varjon / Älä käske kaataa... _Egypti /Jokainen rakastaa puuta, joka suo hänelle varjon _Venäjä	H3a 10
Kaikki olemme samassa veneessä	H3a 11
Kun joki kuivuu, niin kalat kuolevat	H3a 12
Kalastajan ei pidä hyljätä venettään	H3a 12b
Kun puun juuret kuolevat, niin oksatkin kuivuvat	H3a 12c
Ihmiset tarvitsevat toisiaan	H3a 13
Jos tie on epätasainen, tienvarren väki tasoittaa sen = tulevat vääryyttä kärsivän avuksi	H3a 13b
Armeliaisuus alkaa kotipiiristä	H3a 14
Mandariini pitää mandariinin, rahvas rahvaan, papit pappien puolta ( Ei mandariini sure rahvaan köyhyyttä	H3a 14b
Ihmiset tuntevat toisensa, hevoset ratsastajansa	H3a 14c
Suuta vääristä ja omaa puolusta	H3a 15
pitää peukaloa jonkun puolesta	H3a 16
Oikeus on hyvä, mutta kotioven ulkopuolella ( Jokainen ylistää oikeutta, mutta telkeää oven kun se tulee /...mutta ei kotiovellaan	H3a 17
Kukaan ei halua ehdotonta oikeutta omaan tapaukseensa	H3a 17b
Lähimmäistään lempokin nuolee @ lempo -lehmä	H3a 18
Lähin velvollisuus ensiksi	H3a 19
Perheessä puolusta perhettä, maassa maata	H3a 19b
Älä ota leipää lapselta koirille	H3a 20
Joka kirkolla on omat vaivaiset @ vaivainen -- santti /pyhimys	H3a 21
Veli auttaa veljeään	H3a 22
Parturit keritsevät toisensa	H3a 22b
Tuppurainen Tappuraisen takausmies	H3a 23
Omalla torilla jokainen ryysyjänsä myö	H3a 23b
Yhtä luuta vuohen sarvi ( Samaa puuta puun oksat	H3a 24
Koira kirpustaa toistaan	H3a 25
Käsi käden täyttää @ täyttää -- tuntee	H3a 26
Käsi käden pesee, molemmat kädet silmät @ ( silmät -- kasvot, käsi -- sormi pesee -- auttaa INTIA Käden on pestävä toinen, tai molemmat ovat likaisia TANSKA /Oikea käsi p. vasemman,v. oikean INTIA	H3a 27
Käsi ei pese ilmaiseksi toista	H3a 27b
Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta	H3a 28
Ketju ei ole vahvempi kuin sen heikoin rengas	H3a 29
Yksi rengas napsahtaa ja koko ketju putoaa irti	H3a 29b
Siitä lanka katkeaa, missä se on heikoin	H3a 29c
Kaks on aina kaks.	H3b 09
Kaksi yhden herra, kolme yhden kuningas Monta päätä on parempi kuin yksi _Skotti	H3b 10
Kaksi yksimielistä vangitsee leijonan	H3b 10b
Kaksi on sotajoukko yhtä vastaan	H3b 10c
Ei yksi selviydy sadasta	H3b 11
Yksi ei voi auttaa monia, mutta monet voivat auttaa yhtä	H3b 11b
Matkakumppania ei saa hylätä	H3b 12b
Ei yhden voimin kauas päästä	H3b 12c
Missä mehiläisiä, siinä hunajaa	H3b 13
Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän tietoa @ tieto -- harkitut ratkaisut	H3b 14b
Jos kolmella on sama päämäärä, savikin muuttuu kullaksi	H3b 14c
Enemmän kaksi silmää näkee kuin yksi @ kaksi,yksi -- neljä,kaksi	H3b 15
Eri suut mutta sama ääni	H3b 16b
Aina kahdessa kädessä on enemmän voimaa @ kaksi kättä -- kymmenen sormea	H3b 16c
Kolme henkeä tekee sodan @ sota -- tiikeri =uskottava todistus	H3b 17b
Nuoli on helppo katkaista, nuolikimppu ei	H3b 18
Ei kolmisäinen köysi kesken katkea ( Vitsa katkeaa, vitsakimppu kestää / Kaksinkerroin köysikin vahva on	H3b 19
Ei yhdestä säikeestä tule lankaa	H3b 19b
Perheriidat kylvävät köyhyyttä	H3b 19c
Riitapuoliksi jakautunut perhe tuhoutuu yhdessä	H3b 19d
Yksimielisessä perheessä kaikki onnistuu itsestään	H3b 20
Harakkaparvi voittaa tiikerin @ harakkaparvi,tiikeri -- kaksi koiraa,lohikäärme/kameli	H3b 20b
Sata sääskeä tappaa hevosen Muurahaislauma hävittää padon	H3b 20c
Pikkupirut ovat yhdessä vahvoja	H3b 20d
Missä yksi menehtyy, siinä kaksi selviytyy hengissä	H3b 21b
Yksinäisen lampaan susi syö ( Yksimielistä karjaa ei susikaan ota Zhukov s.433 vastakohta	H3b 22
Jos karja on hajalla, tiikeri käy sen kimpuun	H3b 22b
Yksinäinen puu, jota kaikki tuulet repivät, murtuu ( Yksinäistä puuta tuulet taivuttavat miten tahansa	H3b 22c
Kun kaikki puhaltavat samaan suuntaan, tulee myrsky	H3b 23b
Yksimielisyys on voimaa @ ( yksimielisyys -- yhteistyö Yksimielisyys on voimaa ja eripuraisuus heikkoutta AFR	H3b 24
Kyllä kaksi yksimielistä siirtää vaikka vuoren paikaltaan	H3b 24c
Yhteisvoimin ei työ ole raskasta	H3b 25
Kyllä joukko työssä joutuu @ joutua työssä -- salvaa ?	H3b 26
Kauankos viisi miestä virstaa käy	H3b 27
Hyvä seura lyhentää mailit	H3b 27b
Koirien paljous on jäniksen surma	H3b 28
Joukossa ei saa runsaasti ruokaa mutta ei väsy työhön @ väsyä työn -- nääntyä nälkään	H3b 29
Mitä pienempi joukko sitä suurempi osuus	H3b 29b
Missä kolmelle keitetään, siinä neljäskin on kylläinen	H3b 30
Yksin ruualla parempi, kahden työssä kaunihimpi @ ( yksin,kahden -- pienellä joukolla,suurella j. Kaksin työllä kaunihimpi, yksin ruualla parempi	H3b 31
Ei kahden työtä teetetä yhdellä	H3b 31b
Ei kaikki mieli yhden päässä @ ( mieli -- tiedot Kaksi päätä viisaampi k. y / Mieli hyvä, kaksi parempi	H3b 32
Eivät kaikki avaimet riipu yhden vyöllä	H3b 32b
Sillä on hyvä neula, joka ei tarvitse naskalia kenkiä ommellessaan	H3b 32c
Mitä enemmän lankoja, sitä enemmän keihäitä	H3b 33
Kansalla karhukin kaadetaan ( Tuhat muurahaista voittaa leijonan	H3b 35
Muurahaislauma tappaa kamelin	H3b 35b
Eivät herrat vedä vertoja monille	H3b 35c
Kun monta kalastajaa yhdistää voimansa, kaloja saadaan paljon	H3b 35d
Kansan kattilan sakea	H3b 36
Kun jokainen tuo rihman, niin alaston saa paidan	H3b 36b
Kansan ääni on Jumalan ääni @ ääni -- rumpu	H3b 37
Jaettu ilo kaksinkertainen ilo	H3c 10
Yhden häpeä on perheen häpeä @ ( häpeä -- kunnia Mikä tapahtuu lähiomaisille, tapahtuu sinulle	H3c 10b
Yhteinen suru on puoli surua	H3c 11
Onnettomuus yhdistää ( Yhteinen sairaus luo keskinäistä sympatiaa JAPANI,KOREA	H3c 11b
Kun silmä itkee, niin nenäkin kostuu	H3c 12
Kun huulet ovat menneet, niin hampaita palelee	H3c 12b
Kun yhtä sormea puraisee, niin jokaiseen koskee	H3c 12c
Kun on vamma varpahassa, kipu keskellä sydäntä ( Piina pikkusormessa, koko ruumis tuntuu kipeältä FIL /Kun yksi jalka kompastuu, toinenkin on kaatumais. TANS	H3c 12d
Joka nenänsä leikkaa, pilaa koko naamansa	H3c 12e
Jos silmään pistää, niin toisestakin valuvat kyynelet	H3c 13
Vaiva potevalla, suurempi vaiva potevan luona istujalla	H3c 14
Joukossa on surmakin kauniimpi ( Joukossa on hätäkin helpompi kestää /When calamity comes to all; it is pleasant and acceptable _Iran	H3c 15
Kun naapurin nurkka palaa, silloin oma vaarassa on @ nurkka palaa -- katto on tulessa	H3c 16
Karkota lintu syömästä naapurisi viljaa; toiste se tulee syömään sinun viljaasi	H3c 16b
Jos käärme puree naapuriasi, olet sinäkin vaarassa	H3c 16c
Kun tuuli vie mukanaan kiviä, niin korien on syytä pelätä	H3c 17
Jos yksi perhe joutuu oikeuteen, kymmenen muuta on vaarassa	H3c 17b
Jos tuoreet puut palavat, miten sitten kuivat?	H3c 18
Kyllä märkäkin puu lopulta syttyy liekin lähellä	H3c 18b
Kylän kanssa itku, kylän kanssa ilo	H3c 19
Koko kylä on äidittömien äitinä	H3c 19b
Yhteenpäin sudetkin ulvovat @ yhteenpäin -- samalla äänellä	H3c 20
Varo joutumasta yleisen vihan kohteeksi	H3c 20b
Petäjikölleen jokainen petäjä humisee	H3c 21
Asuinkumppanit eivät kätke alastomuuttaan	H3c 22
Yhteisiä uskovaisten tavarat	H3c 23
Pieni seurue, iloinen elämä	H3c 24
Omat koirat purivat ( Oma koira haukkuu x:ää	H3d 10
Omaisen lyönti satuttaa kipeämmin kuin vieraan	H3d 10b
Paha lintu pesänsä likaa	H3d 11
Ei susikaan pesänsä lähellä pahaa tee	H3d 12
Ei hyvä kettu syö naapurinsa lintuja	H3d 12b
Ei pirukaan omaa taloaan hävitä Ei ammattitaitoinen varas varasta siitä korttelista jossa itse asuu EGYPTI	H3d 12d
Ei koirakaan kotiväkeä hauku ( Koira kotoansa haukkuu	H3d 13
Kuka kotovarkaan vahtii?	H3d 14
Likapyykki on pestävä kotona ( Roskia ei viedä talosta	H3d 15
Ei hyvä koira kuljeta luita pois kylästä +( ...pure omaa väkeä	H3d 15b
Hullu omaansa laittaa @ omaansa -- itseään	H3d 16
Opettaja ei arvostele toista opettajaa eikä lääkäri toista lääkäriä	H3d 16b
Ei korppi korpin silmää puhkaise @ korppi,k:n silmä -- haikara,haikaran liha	H3d 17
Ei kettu omaa häntäänsä likaa @ liata -- paskantaa	H3d 18
Ei koira koiran hännälle polje @ koira -- repo/mato	H3d 19
Ei kana omaa munaansa särje	H3d 19b
Kun sudet syövät susia, on kova talvi @ talvi -- nälänhätä	H3d 20
Ei paskaistakaan kättä leikata poikki	H3d 21
Ei veitsi leikkaa omaa varttaan @ veitsi,varsi -- kirves/miekka,tuppi	H3d 22
Ei sapeli omaa huotraansa leikkaa	H3d 22b
Ei susikaan sukuaan syö @ -( suku -- susi Susi syöpi veljensäkin. FIN	H3d 23
Eivät haikarat syö haikaran lihaa	H3d 23b
Ei leijona tapa toista leijonaa	H3d 23c
Veljesviha on helvetillinen viha	H3d 24
Kulkurimunkki ei puhu hyvää luostaristaan	H3d 24b
Terävä veitsi on huotran vihollinen ( Kyllä terä huotran kuluttaa RANSKA	H3d 25
Ei lintua voi ampua omalta päälaelta @ päälaki -- jousenjänne	H3d 26
Ei munkki saa kerityksi omaa päätään	H3d 26b
Kyynärpää on lähellä - et pure sitä @ ( kyynärpää -- oma napa Suu ja kyynärpää eivät kohtaa	H3d 27
Lehmä ei syö ruohoa navetan edestä @ lehmä -- kaniini/jänis navetan edus -- karjapiha	H3d 28
Ei jänis syö ruohoa kolonsa ympäriltä	H3d 28b
Poski on lähellä silmää mutta näkymättömissä poski -- silmäripset	H3d 29
Kylän hyvä, kodon kontio @ kontio -- piru/paha	H3e 10
Muualla pyhimys, kotona piru	H3e 10b
Kylän viisas; kotiin kun tulee tarvis, ei mitään tiedä	H3e 11
Ei se kana kauan elä, joka kotona syö ja muualla munii	H3e 12
Sen koira kylältä saapi: kolauksen korvallensa ( Kulkukoira juoksee kohti keppiä	H3e 13
Joka kyrsän kylällä syö, se lainan kotia tuo	H3e 14
Makaajalle osa, vaan ei kylänkävijälle ( Poissaolijalla ei ole osaa	H3e 15
Makaajalle päänalusta, kylänkävijälle kynnystä	H3e 16
Vaivaisen vara kylähän	H3e 17
Käy harvoin sukulaisissa, usein kasvitarhassa!	H3e 17b
Poissaoleva saa syyn ( Poissaoleva saa tyytyä läsnäolevien päätökseen	H3e 18
Poissaoleva on aina väärässä	H3e 18b
Poissaoleva unohdetaan ( Poissaoleva on kuolleen arvoinen	H3e 19
Harvoin nähty unohtuu pian	H3e 19b
Pitkä poissaolo muuttaa ystäviä	H3e 19c
Kynnyksiin kyläinen ruoka (äsken kohtuhun kotoinen)	H3e 20
Joka panee toivonsa vieraaseen apuun, jää nälkäiseksi	H3e 21
Älä syö vieraalla lusikalla	H3e 22
Älä luota vieraaseen ( Ei vieraasta tule omaa / Älä avaa sydäntäsi/kuuntele vierasta	H3e 23
Älä istu vieraaseen rekeen @ ( reki -- pesä Älä mene vieraalle metsästysmaalle (=naisen luo)	H3e 24
Susi syö sen joka erkanee laumastaan	H3e 24b
Ei savesta tule posliinia eikä vieraasta veljeä	H3e 25
Vierahalla hevolla selässä ajaessa jalat maassa ( Vierahalla h. selässä ajaessa keskel reduo langiet	H3e 26
Älä kynnä toisen vasikoilla @ vasikka -- hevonen	H3e 27
Vieras leipä suun repii ( Vieras leipä käkenä perseessä kukkuu / on karvaista	H3e 28
Vieraan leipä on kovaa syödä	H3e 28b
Älä koreile vierailla höyhenillä @ vieraat höyhenet/lainahöyhenet -- toisen koru	H3e 29
Eivät lainavaatteet istu hyvin	H3e 29b
Takaovi on talon turmio	H3e 30
Liiat portaat ja takaovet tuovat varkaita ja huoria	H3e 30b
Ken auttaa onnetonta, tulee tämän isännäksi	H3e 31
Vieraalla nuotiolla on hyvä lämmitellä	H3f 10
Oma akkakin on vieraassa ladossa naituna parempi	H3f 11
Kielletty hedelmä on makea	H3f 12
Kielletty ruoka on pian syöty	H3f 12b
Kielletyllä tavaralla on paljon kysyntää	H3f 12c
Vieras v-u k-n herkku ( Naapurin nainen on kauniimpi	H3f 13
Vieras nainen vetää puoleensa	H3f 13b
Vieras pelto on kevyt kuokkia	H3f 13c
Ruohokin on vihreämpää aidan toisella puolen	H3f 14
Aidan toisella puolella viikunat ovat makeampia	H3f 14b
Samanlaista on vesi ottipa sitä kummalta puolen venettä hyvänsä.	H3f 14c
Se kala on joka kaukaa tuodaan	H3f 15
Kuha suuri, lahna laaja miehen toisen karpaassa	H3f 16
Naapurin lintu näyttää hanhelta	H3f 16b
Leipä on isompi toisen kädessä @ isompi -- paksummin voideltu/maukkaampi	H3f 17
Vehnäisiä toisen vehkaisetkin	H3f 18
Naapurin oma näyttää aina paremmalta, mutta omat lapset ovat aina parempia	H3f 18b
Kaukaa vesikin parasta @ parasta -- parempaa	H3f 19
Kaukaa haettu liemi jäähtyy matkalla	H3f 20
Ei mennä kiisseliä syömään seitsemän virstan päähän	H3f 21
Kastekortta kaukaa haetaan, apilas aidanjuureen jätetään	H3f 22
Etsei Suomet sorkeinta -- tuli sossa sormiin	H3f 23
Katso omas, älä toisen omaa	H3g 10
Älä katsele leipäpuun hedelmiä muualla, ne eivät ole sinun! Katsele leipäpuun hedelmiä edessäsi!	H3g 10b
Jokainen huolehtikoon omista asioistaan	H3g 11
Jokaisen pään on ajateltava itse puolestaan	H3g 11b
Anna jokaisen porsaan tonkia omasta puolestaan	H3g 11c
Anna jokaisen ketun huolehtia omasta hännästään @ häntä -- nahka	H3g 11d
Melo omaa kanoottiasi	H3g 11e
Jokaisella on tarpeeksi tekemistä oman puutarhan rikkaruohoissa ( Älä kitke vieraan pellon rikkaruohoja niin että lyöt laimin omasi_Kiina	H3g 11f
Ei puunkaataja välitä kimpunkokoajan vaivoista @ puunkaataja,kimpunkokoaja -- seuloja, jauhaja	H3g 12
Eivät jalat siitä välitä, jos kädet palavat	H3g 12b
Kyllä koira haavansa nuolee	H3g 13
Joka ei huolehdi itsestään, ei pysty huolehtimaan muista @ ( itsestä,muista -- omasta,muiden omasta Joka ei arvosta itseään, ei arvosta muita	H3g 14
Nuhtele itseäsi kymmenesti, jos muita kerran	H3g 14b
Älä työnnä nenääsi asioihin, jotka eivät kuulu sinulle	H3g 15
Jotka nuuhkivat toisten asioita, saavat kuulla mitä eivät halua	H3g 15b
Se joka menee riitelijäin väliin joutuu usein pyyhkimään verta nenästään	H3g 15c
Uteliaisuus sai aikaan, että metsäkaurista ammuttiin silmään	H3g 15d
Uteliaisuudella on usein katkerat seuraukset	H3g 15e
Älä pistä lusikkaasi toisen rokkavatiin	H3g 16
Huora mun kiitti, varas mun laittoi, hyvä ihminen antoi ilman olla	H3g 17
Omat koirat tappelevat, vieras älköön menkö väliin	H3g 18
Anna vanhemman rankaista lasta	H3g 18b
Ei pidä polttaa suutaan toisen puurossa @ ( toinen -- herrat Ei pidä syödä puuroa toisen suulla	H3g 19
Älä hämmennä velliä, jota et aio itse syödä	H3g 20
Neula vaatettaa muita, itse on alaston	H3g 21
Ei valkeannäyttäjä ole koskaan kiitosta saanut	H3g 22
Jos kaikkia palvelee jää palkatta @ palkka -- kiitos	H3g 23
Ei pidä suden eikä lampaan puolta	H3g 24
Lakaise ensin oman kuistisi edusta @ lakaista kuisti -- l. lumi oman oven edestä	H3g 25
Vierasta kattoa paikkaa, oma vuotaa	H3g 26
Ei sota yhtä miestä kaipaa	H3h 10
Vaikka yksi tuhatjalkaisen raajoista taittui, se ei vaikuta sen liikuntaan	H3h 10b
Ei juna odota ketään	H3h 10c
Ei yhdeksän yhtä odota @ yhdeksän -- seitsemän	H3h 11
Pappi voi juosta tiehensä, temppeli ei	H3h 11b
Viides pyörä vaunuissa @ viides -- kolmas	H3h 12
Ei hämähäkki kudo verkkoaan yhtä kärpästä varten	H3h 13
Ei markkinoita pidetä yhden ihmisen takia	H3h 14
Ei märällä koiralla ole isäntää =rikollinen, kovaosainen torjutaan	H3i 10
Ei tulla kylläisiksi toisen partaan tarttuneilla murusilla	H3i 10b
Ei kerjäläisellä ole ystävää @ ( ystävä -- kumppani Kaksi kerjäläistä ei suo toisilleen hyvää keittiössä	H3i 11
Ei kerjäläinen yhden portin takia kuole ( Ei kerjäläinen väärälle tielle eksy (Dür I)	H3i 12
Ei kerjäläisen sovi valikoida	H3i 13
Kyllä se kivi märäksi tulee, jonka päälle kaikki sylkee	H3i 14
Ennen maa repee kuin huora häpee	H3i 15
Ei maantie ruohotu ( Vilja ei kasva tien laidassa /R. ei k. maantiellä KREIK,SAKS/markkinator. ENG/taistelutant. PUOL/turkkil. hev.jälj. ENGL	H3i 16
Ennen karhun kesyttää kuin savolaisen	H3i 17
Ei niin pieniä pitoja, ettei kuokkavieraita	H3i 18
Rotat jättävät hukkuvan laivan @ hukkuva laiva -- palava / sortuva talo	H3i 19
Kun paniikki tulee, ravut jättävät kolonsa	H3i 19b
Jos ei räätäli paina prässiraudan kanssa 50 kiloa, ei se ole terve ( Jos ei seitsemän räätäliä paina ... suutaria,...	H3i 20
Kello on suutareita ja räätäleitä varten, vaan ei kunnon ihmisiä	H3i 21
Tunnit on tehty orjia varten	H3i 21b
Pistä pitkään, vedä löyhään, joudu toisehen talohon =räätäli	H3i 22
Suutarit räätälit suuria varkaita @ varas -- valehtelija / suden sukua	H3i 23
Sata räätäliä, sata mylläriä ynnä sata kankuria on yhtä kuin 300 varasta @ räätäli,mylläri,kankuri -- leipuri,myll.,räät	H3i 23b
Kalamies on viisas aamulla, metsämies illalla	H3i 24
Kaita on kalamiehen pöytä	H3i 25
Eivät metsästäjät ikinä rikastu	H3i 26
Peltomies aina rikas, kalamies keväällä, metsämies ei milloinkaan	H3i 27
On pyylläkin pesä, koppelollakin koto ( Sirkkakin tuntee lietensä	H4a 10
Ketuilla on luolansa	H4a 11
Vain käki elää pesättä	H4a 12
Omassa kimpussaan palmunhedelmäkin mätänee ( Kotona paras kuolla	H4a 13
Kotiin päin kaikki polut vievät ( Kotiin päin tie tuntuu lyhyeltä/ hevonenkin kiirehtii	H4a 14
Syntymäsijoilleen jäniskin kaipaa	H4a 15
Vaikka vieras saa vuoteen, hän haluaa kotiin	H4a 15b
Pappi palaa aina temppeliinsä ja kauppias kojuunsa	H4a 15c
Mereen kaikki vedet virtaavat	H4a 16
Vesi voi virrata tuhannen kanavan läpi, mutta kaikki palaa lopulta mereen	H4a 16b
Kaikista puroista on veden yhdyttävä jokeen	H4a 16c
Kyllä koira kotinsa löytää Koira tulee kotiin, pentu mukaan	H4a 17
Rotta tuntee rotan tiet	H4a 17b
Kyllä käärme kolonsa tuntee	H4a 17c
Kotimatkalaista ei pimeä pysäytä	H4a 17d
Viisas matkamies jättää sydämensä kotiin	H4a 18
Oma koti kullan kallis @ koti -- liesi	H4b 10
Omat maat makuisimmat, omat metsät mieluisimmat	H4b 11
Synnyinmaa äiti, vieras maa äitipuoli	H4b 11b
Oma maa mansikka, muu maa mustikka	H4b 12
Sotilaat eivät luovu kasarmistaan, hevoset eivät sivuuta muonavarikkoa, työmiehet eivät jätä isäntänsä hovia	H4b 12b
Kylässä hyvä, kotona paras	H4b 13
Kotona aina viihtyy, kotoa poissa ei milloinkaan	H4b 13b
Oma lavitsa on paras istua	H4b 13c
On itää on länttä, muttei kotia parempaa paikkaa	H4b 13d
Kylä antaa kylmän mielen, rahvas rautaisen sydämen	H4b 14
Poissa hyvä, kotona paras	H4b 15
Pappi palaa luostariinsa ja kauppias puotiinsa	H4b 15b
Oma pesä on kaunis jokaisen linnun mielestä	H4b 16
Koto on koto, vaikka se on pahanenkin @ ( pahanen -- kolmikolkkainen Koto on koto, vaikka s'olis kuuses	H4b 17
Kotoisella kurjuudella ei väliä, kulkurin kurjuus on tappavaa	H4b 17b
Kotoinen aurinko on lämpimämpi kuin vieraan maan	H4b 17c
Kotini on linnani ( Oma tupa, oma lupa	H4b 18
Koettelemuksen aikana perhe on paras	H4b 18b
Missä elät, siellä pääkaupunkisi @ elää -- varttua	H4b 19
Paikka missä asut ohjaa henkeäsi	H4b 19b
Kotona kovan vara	H4b 20
Onnellinen pysyköön kotona	H4b 21
Aloita läheltä, niin pääset kauas	H4b 22
Parempi koti koivuinen kuin kylä kynnäppäinen	H4b 23
Parempi kotoinen savu kuin vieras tuli	H4b 24
Parempi kotoinen kopeekka kuin kylän rupla	H4b 25
Kultaisessa häkissä satakielellä on koti-ikävä	H4b 25b
Parempi tee- ja riisiateria kotona kuin juhla vieraissa	H4b 25c
Parempi osoittaa hyväntahtoisuutta kotipiirissä kuin matkata kauas polttamaan suitsukkeita	H4b 26b
Vieraalla maalla ei päiväkään kohti paista @ päivä paista -- kevät kaunis	H4b 27
Joka juottaa hevostaan kaikissa vesissä ja kulj. tytärtään kaik. juhlissa, saa pian taloonsa konin ja huoran	H4b 28
Ei se puu juurru, jota usein siirretään @ ( juurtua -- kantaa hedelmää / kasvaa ja viihty Ei vanhaa puuta pidä siirtää	H4b 29
Myy maa myyjänsäkin, ostaa maa ostajansakin	H4b 30
Kolme muuttoa vastaa yhtä tulipaloa @ 3 muuttoa,1 tulipalo -- 1 muutto,3 vuotta köyhyyttä	H4b 31
Raskas myllynkivi ei jätä kylänsä tannerta	H4b 32
Kotonansa koirakin kopea, kukko omalla tunkiolla @ ( kopea -- herra / ylpeä / kuningas Koira on urhea omalla ovellaan _Bihar/Indian	H4c 10
Kotona lapsi korea	H4c 11
Kurjakin kotonansa kuningas ( Jokainen on herra talossaan	H4c 12
Hiiri on kolossaan kuningas	H4c 12b
Kotona sankari, kylällä pelkuri	H4c 12c
Kotonaan hullu on viisaampi kuin viisaat vieraissa	H4c 13
Maallaan mies paljon maksaa	H4c 14
Kotokoira voittaa kylän koiran	H4c 15
Kun rotta härnää kissaa, sillä on kolo lähellä ( Jos hiiri nauraa kissalle, sen koko on lähellä AFR	H4c 16
Omassa pesässään variskin pyrkii nokkimaan korppikotkan silmiä	H4c 16b
Vesi on krokotiilin väkevyys	H4c 17
Kaukainen pyhimys tuntuu mahtavammalta	H4d 10
Ei profeetta maksa maallansa mitään ( Ei kukaan ole sankari kamaripalvelijansa silmissä	H4d 11
Loittoiset kellot on kuuluisat @ kello -- käki/lääkäri/kosija ym.	H4d 12
Syntymäpaikastaan kaukana ihminen on huokea, tavara kallis	H4d 13
Kaukana meistä pidetään eniten	H4d 14
Siellä hyvä, missä ei meitä	H4d 15
Hyvä maa ei ole koskaan lähellä	H4d 15b
Kaukaisella pellolla kaalit ovat upeita	H4d 15c
Älä mene joen yli vettä hakemaan	H4d 16
Ei pidä mennä merta edemmäksi kalaan	H4d 17
Kaukainen vesi ei sammuta tulipaloa ( @ vesi -- ase, vesi -- sukulainen Kaukainen tuli ei lämmitä	H4d 18
Kaukainen tuli ei polta	H4d 18b
Aseettoman ei pidä ryhtyä taisteluun	H4d 18c
Kuta kauemmas metsään menee, sitä isompia ovat puut @ isompia -- enemmän	H4d 19
Parempi naapuri lähellä kuin sukulainen kaukana @ naapuri,sukulainen -- ystävä,vihollinen	H4d 20
Ei mieltä meren takaa osteta	H4d 21
Missä on hyvä, siellä on kotimme @ ( koti -- kotimaa Viisaalla on kotimaa kaikkialla	H4e 10
Ihminen elää siirtolaisena, puu joka siirretään kuolee	H4e 10b
Kotiinsa on moni kuollut	H4e 11
Ei lintukaan aina pesässään ole	H4e 12
Täysikasvuisina linnunpojat lentävät pesästään	H4e 12b
Vie, Jumala, mihin viet, kun et kotiin vie!	H4e 13
Vanha talo on paikallaan, sen omistajat hajaantuvat	H4e 14
On maata muuallakin, ilmaa etempänäkin ( Rikkinäisiä patoja on kaikkialla / Maailmaa edessä ja takana	H4e 15
Maa polttaa jalkojen alla	H4e 16
Itsepä hän kipeänsä liikkaa (tuntee) ( Itse sairas kipunsa tuntee	H5a 10
Puulla toinen mies toisen asian ajaa	H5a 11
Omaa peltoa varoo, toisen peltoa polkee ( Vieras omaisuus tuleen	H5a 12
Syö, susi, vieras hevonen, älä koske minun lampaisiini!	H5a 13
Puussa toisen kipu	H5a 14
Ei tuhat lyöntiä toisen selkään tee kipeää @ tuhat -- 25	H5a 14b
Ei toisen takia onnuta @ ontua -- itkeä	H5a 15
Ei ystävän nälkä unta estä	H5a 15b
Ei toisen härkä väsy @ toisen härkä -- vuokrahevonen	H5a 16
Toisen housuilla on hyvä tuleen istua @ ( housut -- takapuoli/istua tuleen --lask.m mäk Kastanjoja tulesta toisen käsillä	H5a 17
Oma piiska, vieras hevonen, tekee virstat lyhyiksi	H5a 17b
Äkämä on soma niin kauan kun se on toisen raajassa	H5a 17c
Toisen nahasta on hyvä leikata @ nahka,leikata -- selkä,nylkeä	H5a 18
Mikä on sinun, on sinun ja minun, mutta mikä on minun, se ei sinuun kuulu	H5a 19
Ei juoksija hukka sairasta lammasta sääli	H5a 20
Ei ruokalanpitäjä huolestu lihavuudestasi	H5a 21b
Liika hyvyys tekee narriksi	H5b 16
Ruoki haukkaa, josta et pidä	H5b 16b
Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää	H5b 17
Näsäviisas näin tekee: muille muonansa jakaa, itse nälkää näkee	H5b 18
Suuri hölmö on se, joka nääntyy nälkään toisia ruokkiakseen	H5b 18b
Syöttäen vorokka saadaan	H5b 19
Pohjaton on papin säkki @ pappi -- kerjäläinen	H5b 19b
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa	H5b 20
Ennen purkoon ruoka omaa vatsaa kuin antipala vieraan suuhun	H5b 20b
Joka toista auttaa, se itsensä hätööttää	H5b 21
Joka ottaa pahan paattiinsa, soutakoon maalle @ ( paatti -- selkä Joka on ottanut karhun veneeseen, hänen täytyy viedä se veden yli_Ruotsi	H5b 22
Jos haluaa pirun kanssa syödä puuroa, on pidettävä pitkä lusikka Sen on oltava ovela isäntä, joka ottaa pirun majataloonsa TANSKA	H5b 23
Tee pahalle hyvää, saat paskan palkaksesi	H5b 24
Pahalla hyvättyöt palkitaan	H5b 25
Nosta koira kaivosta - saat vettä silmilles ( Nosta koira kaivosta - se sääreesi tarttuu	H5b 26
Leiki aasin kanssa, niin se läimäyttää hännällä vettä naamaasi	H5b 26b
Anna koiralle lihaa, saat luun takaisin ( Anna koiralle lihaa, se puree sinua	H5b 27
Ruoki korppia, niin se puhkaisee silmäsi	H5b 28
Älä ruoki toukkia, jotka syövät hirsiä	H5b 28b
Jos miellytät paarmaa, se puree sinua	H5b 29
Kasvata pentua, koirana se puree sinua	H5b 30
kasvattaa käärmettä povellaan @ ( kasvattaa -- lämmittää käärme -- tuli Käärme pistää lämmittäjäänsä /Kyy ei tunne kiitollisuutta INTIA /Skorpioni pistää sitä, joka auttaa sen tulesta TAMILI	H5b 31
Jos perustat metsikön tiikerien kasvattamiseksi, tiikerit käyvät vartuttuaan vitsaukseksi ihmisille	H5b 31b
Kenen hirrestä päästät, se sun hirtehen vetää	H5b 32
Joka antaa vieraalle, palkkaa oman murhaajansa ( Auta heimolaista!	H5b 33
Enemmän on tien neuvojia kuin ruuan antajia	H5c 10
Joka antaa minulle vähänkin, suo minun jäävän eloon	H5c 11
Joka ei anna vähää, ei anna paljoa @ vähä,paljo -- luu,liha	H5c 12
Ken ei anna sinulle luuta, ei anna myöskään lihaa	H5c 12b
Sitä lintu linnullehen, mitä linnulla itsellä ( Ei enempää /parempaa anneta kuin on	H5c 13
Anna viluiselle tulta ja nälkäiselle ruokaa	H5c 13b
Pyytämisen lääke on antaminen	H5c 14
Antajan käsi väsyy, ei vastaanottajan	H5c 15
Ottaja odottelee, antaja ajattelee	H5c 16
Ottajan käsi pitempi kuin antajan	H5c 17
Parempi ottaa kuin antaa.	H5c 17b
Antajan mielestä paljon, ottajan mielestä vähän ?	H5c 18
Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostaankaan	H5c 19
Parempi antaa kuin ottaa	H5c 20
Tosi onni on siinä, että tekee onnelliseksi	H5c 20b
Antajan käsi on parempi kuin ottajan	H5c 21
Ei almu köyhdytä @ köyhdyttää -- saattaa autioksi	H5c 22
Elä itse säästeliäästi, kohtele toisia anteliaasti	H5c 22b
Anteliaisuus on rikkautta	H5c 22c
Antaminen on säästöön panoa	H5c 23
Ei tule kelpo miestä siitä joka ajaa vain omaa mukavuuttaan	H5c 23b
Ei hyvä työ mene koskaan hukkaan @ mennä hukkaan -- unohtua /hukkua vedessäkään	H5c 24
Kun tekee palveluksia muille, tekee palveluksen itselleenkin	H5c 24b
Joka köyhää auttaa, se lainaa Jumalalle	H5c 25
Joka köyhää auttaa kääntyy kohti taivasta	H5c 25b
Jumala antaa antajalle, antaja tasan panee	H5c 26
Joka jatkuvasti antaa, se jatkuvasti saa	H5c 26b
Kun kerjäläinen antaa toiselle kerjäläiselle, niin taivaan enkelit iloitsevat	H5c 27
Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa	H5c 28
Parhaat lahjat ovat ne, jotka eivät edellytä palautetta	H5c 28b
Minkäs annat niin anna, äläkä uhoo!	H5c 28c
Antajalla ei kalu lopu ( Antelias on rikas	H5c 29
Muru kultakin, niin nälkäinen saa piirakan ( Lanka kultakin niin alaston saa paidan	H5c 30
Ei lisä pahaa tee	H5c 31
Ei hyvää liiaksi milloinkaan ( Ei hyvää odota liian kauan/Hyvä ei tule liian varh.eikä myöh	H5c 32
Se joka tuo hyvän, ei ole myöhässä @ hyvän --hyvä lahja /hyvä uutinen	H5c 33
Naura niin maailma nauraa kanssasi, itke niin saat itkeä yksin	H5c 33b
Itkekää itkevien kanssa...	H5c 34
Saata sokea sillan yli	H5c 34b
Kuuntele puhetta, niin opit tuntemaan ihmisen ( Jos haluat tuntea miehen mielen, kuuntele hänen sanojaan KIINA	H5c 35
Missä näet vikaa, sinne tule ja auta	H5c 36
Ihmissydämen saa heltymään, suden sydäntä ei	H5c 37
Ota siitä missä on, pane siihen missä tarvitaan	H5d 09
Palvelus palveluksesta @ palvelus,palvelus -- luumu,persikka KIINA	H5d 09b
Lahja lahjaa anoo, hyvä sana vastinetta	H5d 09c
Sille kakku kannetaan, jolta toista toivotaan	H5d 09d
Ruoki minua tämä vuosi, kyllä minä ruokin sinua toisen vuoden	H5d 09e
Joka toista auttaa, sitä itseään autetaan (	H5d 09f
Rakkaus herättää rakkautta @ rakkaus -- vastarakkaus	H5d 10
Ystävällinen löytää ystävän, menipä minne tahansa	H5d 10b
Tulosyleily on parempi kuin lähtösyleily	H5d 10c
Anna anteeksi, että saisit anteeksi	H5d 11
Joka kunnioittaa, sitä kunnioitetaan ( Jos tahdot kunniaa, kunnioita toisia/ Kunnioitus on molemminpuolista _zulut/Afrikka	H5d 12
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi	H5d 13
Jos koetat pakottaa toista, sinut itsesi pakotetaan	H5d 13b
Millä mitalla mittaat, sillä sinulle mitataan	H5d 14
Sitä minä sinulle, mitä sinä minulle @ sinä -- kylä	H5d 15
Jos saa luumun, on annettava persikka	H5d 15b
Joka toiselle hyvää suo, hän itselleen siunausta tuo	H5d 16
Anna vähän niin saat melkoisesti	H5d 16b
Joka ei vähästä kiitä, ei paljoa saa @ kiittää -- olla tyytyväinen	H5d 17
Herttainen vuona imee kahta emää @ ( vuona -- vasikka Kesyä lammasta kaikki karitsat imevät	H5d 18
Suo se toiselle mikä itsellesikin	H5d 19
Älä tee toisille sitä mitä et halua tehtävän itsellesi	H5d 20
Kun ottaa lahjan, sitoo itsensä	H5d 20b
Ostettu tulee huokeammaksi kuin lahjaksi saatu	H5d 20c
Joka toisen vahingosta iloitsee, sen kanssa onni leikittelee	H5d 21
Älä iloitse, jos naapurisi hevonen putoaa kuoppaan, oma lapsesikin voi pudota siihen	H5d 21b
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankee @ toinen -- veli	H5d 22
Joka toista ansaan pyytää, lankee itse omiin lankoihinsa	H5d 23
Metsästäjäkin joutuu joskus ansaan	H5d 23b
Panettelija ja pettäjä lankee itse omiin lankoihinsa	H5d 24
Toivot äitipuolesi kuolemaa, ja oma äitisi kuolee	H5d 25
Paha neuvo on neuvonantajalle pahin	H5d 26
Kirjeeseen kirjallinen vastaus, sotilaalle sotilaallinen vastaus, nyrkinisku torju nyrkilläsi	H5d 26b
Hyvälle olen hyvä, pahalle paha	H5d 27
Vaikene siitä, mistä haluat toisten vaikenevan	H5d 28
Keskinäisen kehumisen kerho ( Käki kiittää kukkoa, jotta se kiittäisi käkeä	H5d 29
Heitä miestä kakulla, mies heittää sinua kakulla	H5d 30
Kettu pyydetään, kun se tulee pyytämään	H5d 31
Arkioloissa säästäväisesti, vieraan kutsuessasi tuhlaavaisesti	H5e 09
Hyvä vieras on isännän ilo	H5e 10
Hyvän vieraan tulo ja pahan vieraan lähtö on iloksi talonväelle	H5e 10b
Iloinen isäntä, tyytyväinen vieras @ tyytyväinen -- iloinen	H5e 11
Talon isäntä on vieraansa palvelija	H5e 11b
Syötä vierasta sanoilla, kunnes keitto kerkiää	H5e 12
Parempi kohdella vierasta yliolkaisesti kuin pitää hänet nälkäisenä	H5e 12b
Odottamaton vieras tulee ruoka-aikaan	H5e 12c
Ei siinä häviä kun vieraita ruokkii @ ( ruokkia -- tervehtiä Ei ohikulkijan takia kaivo kuivu /vasikka laihdu	H5e 13
Vieraille parasta mitä talossa on	H5e 13b
Anna Jumala vierahia, anna vierasten varaa - siitä sais omakin suuni	H5e 14
Parempi vähän istuttuna kuin paljon seisottuna	H5e 15
Vieraanvaraisuus hillitsee ryövärinkin ( Vieraanvaraisuuden kieltä ymmärtävät kivetkin	H5e 16
Vieras on kuin sade: se tavoittaa sinut ja menee ohitse	H5e 17
Jäljettömästä kulkijasta ei ole harmia	H5e 17b
Ei anneta sianpäätä vaivasen kaaliin	H5e 18
Hunaja ei ole aaseja varten	H5e 18b
Hunaja on liian hyvää karhulle	H5e 18c
Ei se hyvää lihaa ole, jota käypäläiselle paljon annetaan @ käypäläinen -- mustalainen	H5e 19
Kaikki köyhälle kelpaa: sianlihat ja kanan munat.	H5e 19b
Köyhälle antaa, joka itse halpaa	H5e 20
Vieras ja kala alkavat haista kolmantena päivänä alkaa haista -- olla myrkkyä / tulla vanhaksi	H5e 21
Vieras on vieras viipyköön vaikka talven tai kesän	H5e 21b
Vieras ei pidä toisesta vieraasta, ja talonisäntä ei pidä kummastakaan	H5e 21c
Raato ja kutsumaton vieras alkavat muutamassa päivässä haista	H5e 21d
Tervetullutkin vieras muuttuu loiseksi	H5e 21e
Ensimmäisenä päivänä vieras, toisena harmi, kolmantena vitsaus	H5e 21f
Seitsemän päivää on vieraan ikä	H5e 21g
Ei vieras viitsi katolle nousta - sattuu putoomaan ( Ei vieras määrää juhlan aikaa / Vanhus kaatuneena olueeseen	H5e 22
Älä pane vieraanvaraisuutta liian kovalle koetukselle	H5e 23
Vierasta on helppo kohdella hyvin kun hän tulee, vaikeampaa jos hän viipyy liian kauan 1581	H5e 23b
Alituinen vieras ei ole tervetullut @ ei tervetullut -- taakka JIDDISH/ keittiövaras HOLL	H5e 23c
Vieraanvaraisuuden väärinkäyttö katkaisee sillan	H5e 23d
Ei talonväki pääse levolle, jos vieras viipyy	H5e 23e
Harvoin kun käyt, niin hyvin pidetään ( Ei hyvänkään ystävän luo liian usein vierailulle	H5e 24
Jos talossa on ruokaa, ei vieraantulo ole harmi	H5e 24b
Kun harvoin tulee, on tervetullut	H5e 24c
Paljon syö annettava, itse ottava enemmän.	H5e 24d
Hyvä on syönyttä syöttää, työläs kuollut virvoittaa	H5e 25
Kaksi kertaa vieraista iloa: kun tulevat ja kun menevät	H5e 26
Ilo tavata, ilo erota	H5e 26b
Jotka tapaavat, he myös eroavat	H5e 26c
Ei menevää saa pidättää eikä tulevaa torjua @ saada -- voida	H5e 27
Ei tien varrella asuja ruoki jokaista ohikulkijaa	H5e 28
Syö ja maksa, niin tiet pysyvät avoinna	H5e 29
Mustalaisen temppu = lähtö kiittämättä tai hyvästelemättä ( Ranskalaiset hyvästit	H5e 30
Ruoka niin kuin vieras ( Hyvälle vieraalle on aina leipää	H5e 31
Missä suhteessa rikas, sillä rakas =antelias	H5e 32
Parempi täyttää talo kivillä kuin pitää siellä muukalaista	H5f 09
Kutsumaton vieras on pahempi mustalaista @ pahempi mustalaista -- taakka	H5f 10
Kutsumattomalla vieraalla on katsomaton paikka =ovensuu	H5f 11
Kutsumaton vieras pannaan lusikatta ruualle ( Kutsumaton vieras istuu kestitsemättömänä_Skotlanti /Kutsumaton vieras lähtee kiitoksitta_Saksa	H5f 12
Joka kutsumatta tulee, se käskemättä lähtee	H5f 13
Käskemättä työlle, lusikatta ruualle	H5f 14
Pyytämätön apu menee puoleksi hukkaan	H5f 15
Koirat kutsuen tulevat, hyvät vieraat kutsumatta	H5f 16
Korea on kutsuttu vieras, kutsumaton koreampi.	H5f 16b
Joka toivoo toiselle pahaa, joutuu kärsimään itse	H5f 21c
Kohteliaisuus ei maksa mitään ( Kohteliaisuus auttaa pitkälle	H5g 10
Ei kohteliaisuus ole orjuutta	H5g 10b
Ylenpalttinen kohteliaisuus muuttuu imarteluksi	H5g 10c
Silitä aina myötäkarvaan	H5g 11
Ei lahjaa velota takaisin	H5g 12
Ei lahjahevosen suuhun hampaita katsota @ lahjahev. -- lainahevonen	H5g 13
Älä esitä valituksia lahjan suhteen	H5g 13b
Leivä lämpimäisiä ja saunanlöylyä ei pidä kieltää.	H5g 13c
Ei kääröä avata köyhässä talossa	H5g 14
Kääpiöiden seurassa älä puhu pygmeistä	H5g 14b
Lahjaa ei sovi halveksia	H5g 14c
Jos kylässä on sokea, pidä silmäsi peitossa @ peitossa -- kiinni	H5g 14d
Ei saa puhua nuorasta hirtetyn kotona @ nuora,hirtetty -- kurpitsa,kaljupää_Turkki	H5g 15
Mykkä näkee äitinsä, muttei sano sanaakaan = tervehtimätön moukka	H5g 15b
Herrat ja koirat jättää oven auki	H5g 16
Oikea ojentaa, vasen vastaanottaa	H5g 17
Mikä on tarittu, se on annettu	H5g 18
Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan	H5g 19
Pää on hatun naula ( Pää on muutakin kuin hatun naula	H5g 20
Ei vieraan lasta lähetetä asialle antamatta hänelle jotakin	H5g 21
Sitä joka opasti sinua yöllä muista kiittää aamun koittaessa	H5h 10
Älä koskaan kohtele pahoin ketään, joka on osoittanut sinulle ystävyyttä	H5h 10b
Ei suuri kiitos paljon maksa, kost Jumala ei kontissa kestä.	H5h 10c
Kun juot vettä, älä unohda kaivon kaivajaa @ ( kaivon kaivaja -- lähde Kun syöt omenan, älä unohda puun istuttajaa	H5h 11
Riisikulhon ääressä muista vaivaa joka nähtiin sen täyttämiseksi ( Pukiessasi muista puvun kutojaa	H5h 11b
Hedelmää syödessäsi ajattele puun istuttajaa ( Kun syöt bambunversoa, muista sen istuttajaa _Kiina	H5h 11c
Älä likaa kaivoa, josta olet kerran sammuttanut janosi	H5h 12
Älä hävitä siltaa, joka auttoi sinut joen yli	H5h 12b
Saatuaan kalan unohtaa verkon	H5h 12c
Metsää, jolta sait suojan, älä nimitä pensastoksi	H5h 12d
Kiitollisuus on lootus-kukka: sen lehdet kuihtuvat pian ( Hyvät työt unohtuvat pian	H5h 13
Sairaana lupaat vuohen, parannuttuasi pidät kanaa riittävänä ( Sairaana piru tahtoo munkiksi	H5h 14
Hukkuva lupaa kirveen, pelastuttuaan säälii kirvesvarttakin	H5h 15
Kun vaara on ohi, niin Jumala unohtuu ( Veitsi kurkulla mies muistaa Jumalan_pashto/Afg. /Helppona aikana ei polteta suitsukkeita, mutta vaikeuksien tullessa syleillään Buddhan jalkoja_Kiina	H5h 16
Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä ( Juhla on ohi, pyhimystä nälvitään /Kun sitruuna on puristettu kuiviin, se viskataan pois_Puola	H5h 17
Kun kaniinit ovat kuolleet, ajokoira keitetään ruuaksi	H5h 17b
Kiittämättömyys on maailman palkka	H5h 18
Kiittämättömyydestä kehittyy viha	H5h 18b
Kiittämätön on aina väärä ( Väärälle apu hukkaan	H5h 19
Ken ei kiitä ihmisiä, ei kiitä Jumalaa	H5h 19b
Auta sitä joka avun tuntee =kiitollista	H5h 20
Kyllä koira päänsä silittäjän tuntee @ pään silittäjä -- elättäjä	H5h 21
Kirves menee metsään, mistä se sai vartensa	H5h 22
Älä vähäksy pientä lahjaa @ ( pieni lahja -- kuninkaan antama luu ? Pienet /mielellään annetut lahjat ylläpitävät ystävyyttä	H5h 23
Ei käyttäjä tule muistaneeksi hankkijan vaivoja @ hankkija -- helmenpyytäjä	H5h 25
Ei sika luo edes silmäystä siihen, joka ravistelee tammenterhot maahan	H5h 25b
Tee kymmenesti hyvää ja kerran pahaa, niin saat haukkumiset palkaksi	H5h 26
Ystävää vailla ihminen ei ole ihminen ( Eristynyt elämä on onnettomuus /Ystävättä elämä on avutonta /Uusi y. tuo verrattoman ilon, ero y-istä suurimman surun KI	H6a 10
Uuteen ystävään ja vanhaan viholliseen ei pidä luottaa	H6a 10d
Jokaisella on ystävänsä ja vihamiehensä	H6a 11
Hyvä ystävä on vahvempi linnoitusta, hyvä hevonen nopeampi haukkaa	H6a 11b
Ystävä on aarre @ ( -( aarre -- kultaa kalliimpi Ilman ystävää olet köyhä /Ystävyys tulee kalliiksi =costs much _Ganda/Afr.	H6a 12
Korkea muuri ja hyvä koira eivät turvaa yhtä hyvin kuin ystävyyssuhteet joka suuntaan	H6a 12b
Ei ystävää rahalla osteta	H6a 12c
Keltaista kultaa on maailmassa yltäkyllin, valkohapsisia vanhoja ystäviä vähän	H6a 12d
Vanha saapas ja vanha ystävä ovat rakkaimmat. ( Vanha ystävä on parempi kuin kaksi uutta. FIN	H6a 12e
Parempi sata ystävää kuin sata ruplaa ( Ei tarvitse sataa ruplaa, kun on sata ystävää	H6a 13
Rakkaus on suurempi kuin laki @ rakkaus -- ystävyys	H6a 13b
Parempi menettää rahaa kuin ystävä	H6a 13c
Parempi hyvä ystävä kuin huono suku suku -- sukulainen /naapuri /tuttava /veli	H6a 14
Hädässä muista sukulaisia, vaarassa turvaudu vanhoihin ystäviinz	H6a 14b
Onnekas mies kohtaa ystävän, onneton kaunottaren	H6a 14c
Ystävän seurassa X maistuu Y:ltä X,Y esim. vesi,makea Ystävän kädestä saatu kivi on omena _Marokko	H6a 15
Kumppaninsa kanssa koirakin telmii	H6a 16
Jos on paljon ystäviä, niin elää väljästi kuin arolla; jollei ole ystäviä, elää ahtaasti kuin kämmenellä	H6a 16b
Yksi vihollinen on liikaa, sata ystävää liian vähän @ ( sata -- tuhat Tuhat ystävää ei ole liikaa KIINA	H6a 17
Parempi ystävän korvapuusti kuin vihamiehen kiitos	H6a 17b
Parempi päivä ystävän kuin vuosi vihollisen seurassa	H6a 17c
Se on todella kovaosainen, jolla ei ole edes vihollisia	H6a 18
Auta Jumala ystävistä, vihamiehistä selviän itsekin	H6b 10
Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan	H6b 11
Koettelematon ystävä on kuin avaamaton pähkinä	H6b 11b
Myötämäessä on auttajia, vastamäessä ei ketään ( Myötämäessä jokainen pyhimys auttaa	H6b 12
Aita on hyvä ystävienkin välillä ( Etäinen ystävyys kestää kauan, yhdessä ollen pienikin kosketus provosoi vihan trl. Tamil/Indian	H6b 13
Ystäviä on harvassa @ ystävä -- todellinen ystävä	H6b 14
Tuttavuuksia voi olla keisarikunnan täydeltä, tosiystäviä vain vähän	H6b 14b
Paljon sukulaisia, vähän ystäviä @ sukulainen -- tuttava	H6b 15
Ystävälle ole ystävä, vieraalle vieras	H6b 16
Vaikka joudut vihoihin hyvän ihmisen kanssa, älä ystävysty pahan ihmisen kanssa	H6b 16b
Jokaisen ystävä ei ole kenenkään ystävä ( Jokaisen ystävä on jokaisen narri	H6b 17
Ei kaikkia voi miellyttää	H6b 17b
Jos olet ystäväni, olet myös ystäväni ystävä	H6b 18
Ei jokainen joka hymyilee ole ystävä	H6b 19
Eivät kaikki jotka itkevät ruumiin äärellä ole ystäviäsi	H6b 19b
Ystävyys ei ole naurua	H6b 19c
Lusikalla syöttää, varrella silmän kaivaa	H6b 20
Lihottajasi tulee tappamaan sinut	H6b 21
Ei ole ystäväsi se, joka jättää huomauttamatta viastasi ( Tosi ystävä sanoo /väittää vastaan edessäpäin	H6b 22
Ystävä katsoo päin naamaa, vihollinen sääriin	H6b 22b
Ei ole parempaa peiliä kuin vanha ystävä	H6b 22c
Ystävyyden peruskuva on vilpittömyys	H6b 22d
Ihmiset hiotaan ihmisiä vasten, veitsi kiveä vasten	H6b 22e
Ei ystävyys siihen kuole, että minä pidän puoleni ja sinä pidät puolesi	H6b 23
Tosi ystävien kesken ei tarvitse varoa sanojaan	H6b 23b
Tosi ystävä pysyy ystävänä hautaan asti	H6b 23c
Hädässä ystävä tutaan @ hätä -- musta päivä / huono onni /vaikeudet	H6b 24
Hyvälle ystävälle annetaan vaikka viimeinen leipäpala	H6b 24b
Et tiedä, kuka on ystäväsi ja kuka vihollisesi ennen kuin jää pettää	H6b 24c
Ystävät ja muulit ovat poissa kun kova koettelemus tulee @ koettelemus -- hätä	H6b 24d
Tosi ystävyys nojaa hyvyyteen, ei hyötyyn	H6b 25
Ystävää jonka voi ostaa, ei kannata ostaa	H6b 26
Vuoroin vieraissa käydään	H6c 10
Ystävyys edellyttää vierailuja toisen luo @ vierailu -- askel	H6c 11
Ei ystävyyttä ilman tasavertaisuutta	H6c 11b
Ystävyyden perusehto on keskinäinen sopusointu	H6c 11c
Ystävyyden tukipilari on keskinäinen luottamus	H6c 11d
Ei ystävyys yksin puolin pysy @ ystävyys -- rakkaus	H6c 12
Ei kohteliaisuus yksinpuolin jatku pitkään	H6c 12b
Lähiystävienkin kesken on kohtelias käytös paikallaan	H6c 12c
Ei väkisin vävyksi, ylenmielin ystäväksi @ ( vävy -- kaunis / vieras Rakkautta ei voi pakottaa	H6c 13
Riitaan tarvitaan kaksi ( Ei yksin riidellä /Riitaa ei synny ilman toista osallista	H6c 14
Ei pysty kiistelemään, ellei löydy vastustajaa	H6c 14b
Kahden ystävyys riippuu toisen kärsivällisyydestä	H6c 14c
Vastalahjat pidentävät ystävyyden	H6c 15
Unohda antamasi, muista saamasi ystävyydenosoitukset +( ...muista luokkaukset	H6c 15b
Pikkulahjat pitävät ystävyyden elossa	H6c 15c
Kesti kestiä vaatii, pöydänpää pyöräystä	H6c 16
Kun jalka on kipeä, käsi hyväilee sitä, mutta kun käsi on kipeä ...	H6c 17
Ystävyys on kuin lasi: särkyneenä korjaamaton ( Ystävän lyömä haava on parantumaton	H6c 18
Ystävystyminen käy tuskin vuodessakaan, mutta ystävän loukkaaminen hetkessä	H6c 18b
Ystävä on helpompi menettää kuin löytää	H6c 18c
Helpompi on vierailla ystävien luona kuin elää heidän kanssaan	H6c 18d
Rikkoutuneen ystävyyden voi paikata, mutta sitä ei saa ehjäksi	H6c 19
Epäluulo myrkyttää ystävyyden	H6c 19b
Ystävyys on vako hiekassa	H6c 20
Kun näytäntö (huvi) on lopussa, ystävyys häviää	H6c 21
Naapuri on paras vieraista	H6d 10
Hyvät naapurit on puoli leipää @ ( puoli leipää -- nukkua rauhassa Ota selvää naapurista ennen kuin vuokraat talon	H6d 11
Matkalla tarvitaan hyvä kumppani, kotona hyvät naapurit	H6d 11b
Kenellä on hyvät vuokral:t, juo viiniä ja s. kukkasepp; k:llä on pahat v., s.kepiniskuja ja kulk. kaulaies k.	H6d 11c
Yksi perhe rakentaa muurin, kaksi nauttii siitä	H6d 11d
Kun ostat talon, valitse naapurisi!	H6d 12
Kysy naapureilta, kun tahdot tietää kuka kukin todella on	H6d 12b
Naapurin lapsi on meidän lapsi	H6d 13
Paha naapuri on ainainen piina	H6d 14
Rauha loppuu, kun naapuri haluaa	H6d 15
Jos hajotat nuotion, se sammuu; jos häiritset naapuria, hän muuttaa pois	H6d 15b
Naapurissa pitää käydä viisi kertaa päivässä vihassa ollessakin.	H6d 15c
Naapurin savu käy pahemmin silmiin	H6d 16
Naapurin lapset ovat aina pahimmat	H6d 16b
Naapuri naittaa, naapuri laittaa	H6d 17
Naapuri naapurin turva, naapuri naapurin surma	H6d 18
Kun on hyviä naapureita, ei köyhyyttä huomaa; kun on pahat naapurit, ei rikkaudesta ole iloa	H6d 18b
Ovi tuo koiran sisään ( Lukittu ovi pitää yllä naapurirauhan	H6d 19
Älä pidä naapuriasi varkaana, mutta pidä ovesi lukossa	H6d 20
Luotaan tulikin polttaa, taampaa lämmittää	H6d 21
Ei pidä rakentaa rajan lähelle	H6d 22
Hyvät aidat, hyvä naapuruus	H6d 22b
Älä pysähdy sitomaan kenkiäsi melonipellolla, äläkä aseta hattuasi luumupuun alle = varo herättämästä epäluul.	H6d 23
Kahden kauppa, kolmannen ei mitään @ ei mitään -- korvapuusti/päältä katselee	H7a 10
Kolme yhdessä on riidan alku ( Kolme yhdessä tekee maailman katkeraksi JAP	H7a 10b
Kolmas lujittaa kumppanuuden ( Kolme voi olla yhtä mieltä, mutta kaksi ei koskaan USA	H7a 10c
Missä kaksi riitelee (kalkuttaa), siihen ei kolmatta sovi ( Rauhantekijä saa usein haavoja_Afr /Älä mene keihään ja härän väliin_Afr	H7a 11
Ei kahta taistelevaa sonnia pysty erottamaan	H7a 11d
Kun kaksi koiraa luusta riitelee, niin kolmas korjaa ( Kun kurppa ja osteri takertuvat toisiinsa, niin kalastaja saa ne molemmat _Kiina	H7a 12
Kun kokki ja tarjoilija riitaantuvat, niin kuullaan, kuka varasti voin	H7a 12c
Jos kissa ja hiiri sopivat keskenään, maanviljelijä on hukassa @ maanviljelijä -- kaupanpitäjä IRAN	H7a 12d
Silloin on rauha raavahilla, kun sudet susia syövät	H7a 13
Kun varkaat riitelevät, niin talonpoika saa lehmänsä takaisin +( ...totuus tulee julki	H7a 14
Toisten riitelyä on hauska kuunnella sivusta	H7a 14b
Jos veljekset riitelevät, niin sivullinen hyötyy	H7a 14c
Heinäsirkkojen sota ilahduttaa varista	H7a 14d
Jos kaksi ruukkua iskee yhteen, niin toinen särkyy	H7a 14e
Ei kaksi kovaa kiveä hyviä jauhoja tee @ hyvät jauhot -- lämmin	H7a 15
Kaksi hirtettyä mukiloimassa toisiaan =pukareista	H7a 15b
Kahden tulen välissä	H7a 16
Ruoho kärsii tiikerin ja puhvelin taistellessa ( Kärpäset ja moskiitot kuolevat, kun puhvelit ja sonnit taistelevat VIETN	H7a 16b
Kahden rikkaan välissä ei köyhä rikastu	H7a 17
Olla vasaran ja alasimen välissä ( On oltava joko /parempi olla vasara kuin alasin	H7a 20
Älä tunge puun ja kuoren väliin @ ( p,k -- veitsi,tuppi/kynsi,sormi/ovi,kamana/terva,vene/sipuli,kuori Jos tuppautuu sipulin ja kuoren väliin, saa hajun mukaansa EGYPTI	H7a 21
sohaista muurahaispesää	H7b 10
Ei käärme pistä ihmistä ilman syytä	H7b 10b
Varo nuolta joka palaa	H7b 11
Nuoli osuu usein ampujaan	H7b 11b
Kiroukset tulevat kotiin +( Kiroukset tulevat kotiin kuin kanat yöpuulle JAMAICA	H7b 11c
Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu	H7b 12
Jos toivoo rauhaa, on opeteltava passiivisuutta	H7b 12b
Joka kylvää okaita, varokoon kulkemasta avojaloin	H7b 13
Helpompaa on tappaa vuoriston tiikeri kuin avata suunsa syytökseen	H7b 13b
Ärsyttele koiraa, niin se puree sinua	H7b 14
Puskijalla oinaalla on otsa veressä	H7b 15
Paha koira kantaa revityn nahan	H7b 16
Ei paha koira kauan elä @ kauan -- seitsemän vuotta	H7b 17
Joka toiselle vitsaa leikkaa, sillä itsellä selkä syhyy	H7b 18
Joka häiritsee muiden rauhaa, on itse rauhaton	H7b 18b
Joka toisia itkettää, joutuu itse itkemään	H7b 19
Yksi yhähtää, toinen ähähtää ( Kynsi minua, niin minä kynsin sinua	H7b 21
Joka sitoo sinut palmunlehtiköysin, sido sinä hänet jousenjäntein	H7b 21c
Puulla puusti kostetaan, halolla kalikan haava	H7b 22
Ei yhden syytä kun kaksi tappelee ( Kun kaksi riitelee, molemmat ovat väärässä HOLLANTI /oikeassa JIDDISH	H7b 23
Ei yksin kauan riitele @ riidellä -- torua	H7b 24
Kepillä on kaksi päätä	H7b 25
Ei riitelijällä ole ystäviä	H7b 26
Jos lasitalossa asuu, ei pidä viskellä kiviä	H7b 27
Älä naura naurista, on turnusta kodissasi @ nauris,turnus -- herne,papu	H7b 28
Älä haasta riitaa sen kanssa, joka tuntee arat kohtasi	H7b 29
Älä naura toisen naista, moiti toisen morsianta @ nainen -- lapsi	H7b 30
Joka muita pilkkaa, se itse viimein pilkaksi tulee ( Narriksi tulee narrattava, pilkaksi pilantekijä_Suomi /Pilkka tulee omaan nilkkaan /Joka loukkaa toista, loukkaa itseään_Englanti	H7b 32
Joka toisia ryvettää, saa lian päälleen ( Jos heittää kiviä liejuun, ryvettää omat ja toisten vaatteet INTIA	H7b 32b
Ei pidä vastatuuleen sylkeä ( +( Ei pidä heittää kiveä ylöspäin / hakata päänsä päältä /...saa omaan naamaansa ARMENIA	H7b 33
Älä potkaise piikkisikaa ( Älä lyö nyrkillä seinää /naskalia	H7b 34
Ei siitä valkene, että toista mustaa	H7b 35
Joka kylvää nuolia, korjaa murheita	H7b 35b
Hapanta omenaa on purtava	H7b 36
Lehmäkin tapetaan, jos se yrittää tappaa ihmisen	H7b 37
Kateus on kaikkien vaiva	H7c 10
Kateus on kuin märkä luissa @ ( märkä,luu -- ruoste,rauta /kateus -- katkeruus Ruoste syö raudan, kateus syö itsensä_Tanska /Mikään ei turmele rautaa niinkuin sen oma ruoste /Katkerta hapot syövyttävät oman astiansa_Albania	H7c 11
Tasuutta mieli paha, ei vähyyttä ( Ennen lehmätönnä kuin vähemmän lehmiä kuin naapurilla /Tasainen kuorma...	H7c 12
Kateus on kunnian kumppani @ ( kunnia -- onni Kateus ei kohdistu kurjiin	H7c 13
Kateus on menestyksen lantaa ( Yltäkylläisyys ja kateus menevät yhdessä makuulle (Hausa/Afr.)	H7c 13b
Ei kadehtijalta murheet lopu	H7c 14
Kateus on oma rangaistuksensa	H7c 14b
Jos kateus olisi kuume, niin halot olisivat huokeita ( Jos kateus olisi sairaus, niin koko maailma olisi sairas	H7c 15
Ei kateen koto korkene ( Ei katehen kattila rasvoissa kiehu. FIN	H7c 16
Suurella miehellä on paljon vihollisia	H7c 17
Vahingonilo on paras ilo. ( Kun tulee vahinko, tulee naurajia kaupan päälle	H7c 18
Talonväki torailee, naapureita naurattaa	H7c 18b
Kaikki purtua puree, lyötyä lyö ( Särkyneeseen oveen sataa kiviä_Iran	H7c 19
Ei sovi sotoa kahta yksille yötulille eikä kahta nuorta miestä yhtä neittä kosjomahan	H7c 20
Kolme seikkaa ruokkii kateutta: mahtava asema, rikas aarre ja kaunis vaimo	H7c 20b
Kussa kaksi kalamiestä, siinä yksi ystävättä ( Samanuskoiset pitävät toisistaan, saman ammatin harjoittajat katsovat toisiaan kieroon _Kiina /Kerjäl. ei ilahdu kun näkee toisen k:n ovella_Hollanti	H7c 21
Ei nainen sure menetettyään kilpailijaansa	H7c 21d
Kaksi koiraa ei pysy ystävinä yhden luun luona	H7c 22
Peltopyy rakastaa herneitä, mutta ei niitä jotka tulevat ruoka-astialle sen kanssa	H7c 22b
Yhdeksän sutta ja yksi sorsanjalka	H7c 23
Mitä muille, sitä meille ( Mitä muut, sitä mie	H7c 24
Akka piti kolme vuotta vihaa kylälle, eikä kylä edes tiennyt ( Karhu metsälle	H7d 10
Saki tappelee ja saki sopii	H7d 11
Rankkasade menee pian ohi	H7d 12
Perheriitaan ei pidä puuttua	H7d 12b
Koirat sotii, koirat sopii	H7d 13
Koirat tappelevat keskenään, mutta shakaalin huuto yhdistää ne	H7d 13b
Keskenään koirat haavansa nuolevat	H7d 14
Veitsi hioo toista veistä	H7d 14b
Hampaat purevat joskus kieltä @ +( hampaat,kieli -- ylähampaat,alahampaat Hampaat...silti ne pysyvät yhdessä TANSKA	H7d 15
Vieriskelevät munatkin pesässä ( Astiat kolhivat toisiaan / Vadit ja maljatkin ... /Pikarit toinen toisensa reunaan kolkkaavat_Suomi	H7d 16
Kyllä hevonen kestää hevosen potkun	H7d 17
Kyllä ori tamman potkimisen tuntee ( Taputusta tamman potku /Naaras carabaon potku ei urosta haittaa FILIPP	H7d 18
Rakastajalta saatu lyönti on kuin rusinain syöntiä	H7d 18b
Kiistellen kissat poikia tekee	H7d 19
Lyönnit tekevät miehen rakkaaksi	H7d 20
Kenen kanssa leikit, sen kanssa myös tappelet	H7d 21
Mene vasikan kanssa juoksemaan ja ämmäin kanssa torumaan @ ämmä -- hullu /herra	H7d 22
Tekevä toruva vaimo, talon vaimo tappelija	H7d 23
Äreä ämmä leipoessaan, kireä kirnutessaan	H7d 24
Eivät isä ja poika aina voi olla eri mieltä, eivätkä mies ja vaimo samaa mieltä	H7d 24b
Vihainen koira on hyvä haukkumaan @ haukkua -- talon vahti	H7d 25
Ilman veljeäsi et saisi tietää, että hengityksesi haisee	H7d 26
Kyllä on kalikoita jos koiriakin ( Aina löytyy keppi, millä koiraa lyödään ENGL/HOLL	H7e 10
Ei haukkuva koira pure ( Kovimmat haukkujat eivät ole pahimpia purijoita ENGL /Haukkuva koira on heikko JAPANI	H7e 11
Hauku, koira, kunhan et pure	H7e 12
Siinä kukko nokkii kiveä = toivoton riita	H7e 12b
Ei haukku haavaa tee, jos ei koira purra saa	H7e 13
Ei kieli luusta ole.	H7e 13b
Ei pilkka polta (eikä mahti lämmitä) ( Ei pilkka silmää likaa / Päinvastoin: Ilg nro 539	H7e 14
Ei aiheeton kirous läpäise ovea	H7e 14b
Pelko koira paljon haukkuu ( Joka uhkailee, on peloissaan RANSKA	H7e 15
Riisinkorsista lähtee paljon savua, köyhistä kiukkua	H7e 15b
Suussa on särjellä sappi, väki varsan sieraimissa	H7e 16
Suuttunut puhuu yhtä jos toistakin ( Suuttunut tekee helposti syntiä	H7e 17
Haukkuu koira hyvääkin miestä	H7e 18
Ei koiran haukunnasta vuori sorru @ ( vuori /taivas sorru -- meri aalt. /ilma pilaa Karja ei kuole variksen kiroista /Koira haukkuu, mutta muurahaiskeko ei juokse pakoon BURMA	H7e 19
Turhaan koira kuuta haukkuu @ ( kuu -- aurinko Kaiket yöt koira kuuta haukkuu, kuu ei kuule ROMANIA	H7e 20
Kovaääninen puhe ei vie kohti ratkaisua	H7e 20b
Koirat haukkuvat, karavaani jatkaa kulkuaan @ ( karavaani -- norsu /pilvi /kuu Kun jahti käypi, niin piskit haukkuvat_Rautavaara/Suomi /Ei karavaani käänny takaisin, vaikka koira ulvoo_Turkki	H7e 21
Koira ja pappi suullaan itsensä elättää	H7e 22
Siellä koira syö, missä haukkuu	H7e 23
Ei tarvitse koiraa, kun itse haukkuu	H7e 24
Siili pistää, tarttuipa siihen mistä tahansa	H7e 25
Kyllä riitelijä syitä löytää	H7e 26
Kyllä riidassa sanoja: sata suussa, tuhat perseessä	H7e 27
Leipänsä edestä koirakin haukkuu	H7e 28
Ei pureva koira hauku	H7e 29
Ellei eläin aio purra, se ei näytä sinulle hampaitaan	H7e 29b
Silloin rumpu repeää, kun sen ääni on kovimmillaan	H7e 30
Ei se lyö joka uhkaa	H7f 10
Ei uhkaaminen ole tappamista	H7f 11
Joka uhkauksella kuolee, se pierulla haudataan	H7f 12
Maksettu heritetty haava	H7f 13
Kielellä huido, vaan käsillä älä koske	H7f 14
Kun pata kuohuu yli, se jäähtyy ( Kun suihkulähteen vesi nousee korkeimalle, se kääntyy putoamaan _Iran	H7f 15
Parempi tulla haukutuksi kuin hakatuksi	H7f 16
Näe kaikki, pysy vaiti, ole tyytyväinen	H7g 09
Maltti on tarpeen onnessa ja onnettomuudessa ( Maltti on valttia	H7g 10
Anna toiselle tietä, siedä hänen ärjyntäänsä - ei heikkoudesta vaan itsehillinnän voimasta ( Tyyni mieli viilentää ruumiin	H7g 10b
Mies se joka mielensä taitaa @ taitaa -- hillitsee	H7g 11
Vahvin se, joka itsensä voittaa	H7g 12
Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa ( Älä pilaile hullun kanssa	H7g 13
Ei pidä ruveta koiraksi yhden luun takia	H7g 14
Odota kolmatta loukkausta: ensimmäinen oli ehkä sattumaa, toinen erehdys, kolmas luultavasti tahallinen	H7g 15
Pidä loukkaus hyvänäsi, niin voit kohdata kuten ennenkin	H7g 15b
Paras lääke hankaluuksia vastaan on maltti ( Suutumusta seuraa vahinko INTIA	H7g 15c
Kahteen seikkaan ei saa koskaan vihastua: siihen mille voi jotain, ja siihen mille ei voi mitään	H7g 15d
Viisas ei näytä vihaansa ( Viisas ei kiihdy joutavista panetteluista (Sca) /Jos maltat mielesi suuttumuksen hetkellä, vältyty 100 surupäivältä KIIN	H7g 16
Viisas haukka kätkee kyntensä	H7g 17
Viisaat pitävät suunsa kiinni, vahvat käsivarret ristissä	H7g 17b
Saa sitä nyrkkiä puida, kun pui taskussa	H7g 18
Joka leikkiin rupee, se leikin kestää	H7g 19
Väkivalta pilaa leikin	H7g 19b
Ei pidä näyttää hampaita, jollei pysty puremaan	H7g 19c
Joka kissan kanssa leikkii, se naarmut kestäköön	H7g 20
Parempi uikka kuin tuikka =valittaa ja kärsiä kuin kiivastua	H7g 21
Joka herjaa toista alentaa omaa arvoaan, joka käy käsiksi on tyyten väärässä	H7g 21b
Jännitä jousesi, mutta älä ammu nuolta Parempi pelottaa kuin lyödä toista	H7g 21c
Leppoisat tuulet eivät nosta hyökyaaltoja	H7h 09
Sävyisä kulkee turvallisesti ( +( Jos et suututa ketään, ei sinua suututeta /...ja ken kulkee turvallisesti, kulkee kauas ITALIA	H7h 10
Saman pöydän ääressä erimielisyydet haihtuvat @ s.pöyd. ääressä -- kasvotusten	H7h 11
Suutele kättä, jota et tohdi purra tai lyödä @ purra -- katkaista	H7h 12
Jos löydät leopardin talostasi, tee hänestä ystäväsi	H7h 12b
Pehmeä kieli säilyy kovat hampaat putoavat suusta	H7h 12c
Ystävällisyys ei maksa mitään @ ystävällisyys -- ystävällinen sana	H7h 13
Älä suututa sitä, jolta sinun on huomenna pyydettävä anteeksi ( Parempi karttaa riitaa kuin pyytää anteeksiantoa AFR	H7h 14
Tervehdi vastaantulijoita - et tiedä kuka heistä on tuleva appesi	H7h 15
Mihin kaivoon syljet, siitä vielä vettä juot ( Älä viskaa kiveä lähteeseen, josta juot EGYPTI/LIBYA	H7h 16
Älä paiskaa kiinni ovea, josta sinun on vielä mentävä sisälle	H7h 17
Lapsia ja rahaa ei saada väkisin	H7h 17b
Ei keppi kädessä koiraa houkutella luo	H7h 18
Vihollinen opettaa viisaaksi	H7h 18b
Lempeä sana houkuttelee käärmeen kolostaan @ ( käärmeen kolostaan -- jäniksen torille Lempeät keinot ovat parhaat	H7h 19
Ei lintuja pyydetä pelottelemalla	H7h 20
Enempi saa kärpäsiä siirapilla kuin tervalla	H7h 21
Ei jänistä vaunuilla kiinni saada @ vaunut -- rummuilla houkutella	H7h 22
'Köytä tiukempaan' katkaisee nuoran	H7h 23
Taipuisa vastaus kääntää pois vihan ( Ystävällisyys kesyttää taiten vihan JAPANI /Ystävällisyyttä vastaan ei miekka nouse JAP	H7h 24
Jos koira menee, kun kissa tulee, ei synny tappelua	H7h 25
Jätä viimeinen lyönti lyömättä. EST	H7h 26
Aikojen syyttely on vain omaa puolustelua	H7i 09
Jolla on halu syyttää, löytää kyllä syyn	H7i 10
Ellei hän moiti kokkia teestä, hän moittii riisistä	H7i 11
Orava syö banaanin ja syyttää siitä apinoita	H7i 12
Kyllä susi syitä löytää, kun lampaanlihaa mieli tekee	H7i 12b
Kyllä se syyn löytää, joka lasta piestä tahtoo @ lapsi -- koira	H7i 14
Lyö säkkiä kun ei voi lyödä hevosta ( Lyö ruohoa pelottaakseen käärmettä/luumupuu persikkapuun sij	H7i 15
Vihoittelee anopille ja lyö koiraa	H7i 16
Kun kissaa kirotaan, pane miniä mielehesi!	H7i 17
Emällistä neuvottiin, emätön opiksi otti	H7i 18
Harakkata ammuttiin, variksehen vaara sattui	H7i 19
Elämä on taistelua @ taistelu -- kärsimys	H7j 10
Jos taistelu loppuu, niin elämä loppuu	H7j 11
Sotainen alku on parempi rauhaa lopussa	H7j 11b
Kirsikkapuun kukinto ja muut kukat, sotilas ja muut miehet	H7j 11c
Sorea sotahan kuolla	H7j 12
Sankari kuolee, hänen nimensä säilyy	H7j 12b
Taistellen saatu on pyhää	H7j 12c
Vihollisen väistäminen on tosi rohkeutta	H7j 12d
Joko rauha taikka rauta	H7j 13
Ei ole eikä tule oikeudenmukaisempaa tuomaria kuin taistelukenttä	H7j 13b
Kaikki sodat loppuvat rauhaan	H7j 13c
Voitto taikka kuolema	H7j 14
Jos menetät tiikerin se ei varmastikaan menetä sinua	H7j 14b
Uhataksesi norsua tarvitset keihään	H7j 14c
Ellei hyvällä, niin pahalla @ hyvä,paha -- raha,kurikka	H7j 15
Jos tahdot rauhaa, varaudu sotaan ( Rauhan aikana älä unohda sotaa_Japani	H7j 16
Reservit lyövät vihollisen	H7j 16b
Ikuista rauhaa riittää vain seuraavaan taisteluun asti	H7j 16c
Miekka pitää toisen miekan tupessa @ ( miekka -- veitsi Keppi on rauhantekijä RANSKA	H7j 17
Voiton saavuttaminen taistelussa on helppoa, sen turvaaminen vaikeata	H7j 19
Voiton jälkeen ilonpito	H7j 20
Rauhassa hyvä elää on	H7k 10
Parempi rakentaa siltoja kuin muureja	H7k 10b
Rauha on ystävyyden isä	H7k 10c
Ei miekka pääse voitolle järkisyistä	H7k 10d
Parempi pajuinen sauva kuin on miekka kultavästi ( Parempi koirana rauhan oloissa kuin soturina sodassa JIDD/..mies kapina-aikana KIINA/..puuro..suklaajuoma hälyytyst.MEX	H7k 11
Rauha kultaa kalliimpi	H7k 12
Rauha paljon rahaa maksaa	H7k 13
Rikka raha rauhan suhteen	H7k 14
Parempi laiha sovinto kuin lihava riita ( Laiha kompromissi voittaa lihavan käräjäjutun	H7k 15
Parempi mutkikas sovinto kuin mutkaton tuomio ( Parempi huono sopimus kuin hyvä tuomio ENGL	H7k 15b
Parempi pala suussa kuin haava päässä @ haava päässä -- paha sana	H7k 16
Soturin maine on epävarma, mutta vahvan leivänhankkijan maine kestää	H7k 16b
Parempi kyrsä rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa @ rakkaus -- sopu	H7k 17
Rasvainen rauhan kattila, vaikka vettä kiehukoon ( Rauha lihottaa ruokaa paremmin AFR	H7k 18
Ei patakaan keitä tuulessa	H7k 18b
Viha on onnettomuus	H7k 19
Suuri viha on miekkaa tuhoisampi	H7k 19b
Kotirauha pitää sodan muissa maissa	H7k 19c
Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä	H7k 20
Sodassa ei ole voittajia	H7k 20b
Suden repimä lammas, rakeiden hävittämä pelto	H7k 20c
Sota sortaa, rauha rakentaa	H7k 21
Sota kuokki, rauha ruokki	H7k 22
Ei sotaa rahatta käydä	H7k 23
Ei sota siitä hyviä lapsia @ sota -- viha	H7k 24
Riidalla on huono loppu	H7k 24b
Ei riidalla raketa	H7k 25
Usein on neuvottelu taistelua parempi	H7k 25b
Riidasta sodat tulevat ( Pikkuseikoista isot riidat JAPANI	H7k 26
Ei riidoista rahoja ole	H7k 27
Kun kaksi lurjusta tappelee, kumpikin saa vuorollaan korvilleen	H7k 27b
Ei tulta tulella sammuteta ( -( Älä luo lunta luutuneelle, tulta palaneelle ? /Fire drives out fire _English	H7k 28
Palkitkaa paha hyvällä	H7k 29
Ei sota ole leikkiä @ sota -- käräjöinti	H7k 30b
Mikä sodassa saadaan, se sodassa syödään @ sota,sota -- saajaiset,häät	H7k 31
Ei tappelukukko liho	H7k 32
Sopii syönti syönnin päälle, vaan ei lyönti lyönnin päälle	H7k 33
Miekat on taottava auroiksi	H7k 33b
Rauha maassa ja venäläinen Moskovassa	H7k 34
Hyvä peräytyminen on parempi kuin kehno puolustus	H7k 35
Eripuraisuuden lääke on ero	H7k 36
Eivät ne ole hyvät nyrkit, joilla tapellaan, eivätkä hyvät sanat joilla kirotaan	H7l 09
Viha sokaisee mielen ( Viha on huono neuvonantaja /Viha on silmitön INTIA	H7l 10
Viha kulkee edellä, järki perässä ( Raivon ensimmäinen vaihe on mielettömyys, sen loppuna on katumus LIBAN	H7l 11
Kun tuli sota, tulivat kulkupuheet	H7l 11b
Vihassa suorakin vääristyy, rakkaudessa vääräkin suoristuu	H7l 12
Ei sodassa silmiä katsota	H7l 13
Sota on sokea	H7l 13b
Ei tappelussa jaeta makeisia ( Ei tappelussa pidetä leveää hattua JAPANI	H7l 14
Mitä enemmän tappelet, sitä enemmän saat haavoja	H7l 14b
Toinen lautoihin, toinen rautoihin	H7l 15
Jokainen soturi saa kärsiä	H7l 15b
ei jää kiveä kiven päälle	H7l 16
Ruoho ei kasva siellä missä... ( Ei ruoho kivillä kasva KREIK /Kaksi norsua kamppailee, siellä ei ruoho kasva AFR/Missä armeija k. ohi...SERBO-KR.	H7l 17
Yhden vihanpuuskan purkamiseen tarvitaan kaksi auranalaa hävitettyä maata	H7l 17b
Vihalla on hirveä loppu	H7l 18
Ei apinakaan pysy kylässä, joka jakautuu itseään vastaan	H7l 19
Yksi vuosi oikeudenkäyntiä saa aikaan kymmenvuotisen vihanpidon	H7m 09
Viha hautaa elävät ja kaivaa ylös kuolleet	H7m 10
Joka häpäisee nimeäsi, on vihollinen	H7m 10b
Kostaminen ei ole häpeällistä	H7m 10c
Joka ei voi kostaa, on heikko ; joka ei tahdo kostaa on halveksittava	H7m 10d
Ei vihollisen menetystä itketä	H7m 10e
Kun raivo ja kostonhalu yhtyvät, syntyy julmuus	H7m 10f
Loukattu muistaa, loukkaaja unohtaa ( Paha muistetaan, hyvä unohtuu /Kirves unohtaa, mutta hakkuupölkky ei unohda AFR	H7m 11
Jos hyeena tahtoisi rauhaa, niin koira ei hyväksyisi sitä	H7m 11b
Kauas vaivainen lapsi muistaa	H7m 12
Hyvä työ unohtuu pian, paha työ muistetaan	H7m 13
Moittiminen käy nopeasti, moitteen unohtaminen vie paljon aikaa	H7m 13b
Annan anteeksi, mutta en unohda	H7m 14
Kostoa varten on aina aikaa	H7m 15
panna jotakin hampaankoloon	H7m 16
hautoo paistetusta munasta elävän kananpojan	H7m 17
Kyllä kosto kotia tulee @ ( koti -- oma kontti Ei kosto jää kostamatta SAKS	H7m 18
Kosto on suloista ( Kosto on paha (Ocholla-Ayayo)	H7m 19
Silmä silmästä, hammas hampaasta ( Lyönti lyönnistä ja haava haavasta_Irlanti /Veri verestä, kuolema kuolemasta_burjaatit /Sana sanasta, isku iskusta_telugu/Intia	H7m 20
Rauha eläville, lepo kuolleille ( Rauha kuolleille!	H7m 21
Anna vanhojen haavojen olla @ haava -- kolo	H7m 22
Vanha haava on paha parantaa ( Vanhat haavat kipeytyvät/verestyvät helposti JAP/SAKS	H7m 22b
Ei ole lääkettä, jolla viha parannetaan	H7m 22c
Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy @ lahjatta -- ilman oikaisua SKOTTI/syyttä JIDD	H7m 23
Mistä vihastutaan, siitä myös sovitaan	H7m 24
Yhteiset pyrkimykset tekevät vihollisista ystäviä, vastakkaiset pyrkimykset ystävistä vihollisia	H7m 24b
Kun tuuletat tunteitasi, niin vihasi hellittää	H7m 24c
Ei tappelun jälkeen puida nyrkkiä	H7m 25
Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään ( Ei vanhoja olkia pöyhitä	H7m 26
Älä anna auringon laskea vihasi yli	H7m 27
Käännä suuret kiistat pieniksi ja pienet sovinnoksi	H7m 27b
Vihaa syntiä, älä syntistä	H7m 27c
Anteeksianto on jaloin kosto ( Anteeksianto on parempi kuin kosto /Maksa vihamiehellesi suosionosoituksella JAPANI	H7m 28
Ei pidä pahaa pahalla kostaa.	H7m 28b
Ei paha pahalla parane -( Paha paranee pahalla	H7m 29
Ei verta verellä pestä ( -( Veri pestään verellä JAPANI /Ei verta pidä pestä verellä	H7m 30
Pakenevalle viholliselle rakenna kultasilta @ kultas. -- hopeasilta ESP	H7m 31
Älä ripottele suolaa haavaan	H7m 32
valaa öljyä tuleen ( Ei öljyllä tulta sammuteta	H7m 33
Sanassa on taikaa	J1a 10
Sana auttaa, sana painaa ( Sana tappaa, sana pelastaa /Kieli t. ja k. pelastaa INTIA /Mielipide tappaa ja pitää elossa INTIA	J1a 11
Maailman kohtalo on kielenkärjellä ( Mielipide hallitsee maailmaa ENGL	J1a 11b
Kieli on sanojen peräsin @ sanojen -- laivamme ENG	J1a 11c
Kieli sytyttää ja sammuttaa @ s,s -- loukata,sovittaa / haavoittaa,parantaa	J1a 12
Hyvä kyselijä on kuin kellonsoittaja	J1a 12b
Ei keskustelua, ei kansannousua	J1a 12c
Parempi sana etukäteen kuin kaksi perästäpäin	J1a 13
Sana oikeaan aikaan on kullan arvoinen @ sana -- vastaus kullan -- kamelin LIBANON	J1a 14
Kielitaitoinen on kaikkialla kotonaan	J1a 14b
Mikä sydämestä tulee, se sydämeen menee	J1a 15
Ystävälliset sanat keventävät surua	J1a 15b
Kivet huutavat @ huutaa -- itkeä /puhua	J1a 16
Ei hyvä sana haavoita	J1a 17
Karvaat sanat lääkettä, makeat sanat myrkkyä @ myrkkyä -- tekevät sairaaksi KIINA	J1a 18
Ei se loukkaa joka oikaisee	J1a 19
Hyvä sana vihankin hillitsee	J1a 20
Hyvään sanaan leppäkin leppyy ( Lempeä vastaus sammuttaa vihan	J1a 21
Hyvä sana luunkin murtaa, paha sydämen kangottaa @ ( murtaa luun -- avaa rautaportit /siirtää vuor Hyvä sana ylettää mihin miekka ei ylety	J1a 22
Ei hyvän sanan voimaa ole ( Hyvä sana voi paljon eikä maksa mitään /H.s. löytää h. sijan	J1a 23
Hyvä sana lämmittää kolme talvikuukautta	J1a 24
Ken tuntee sananlaskut, sovittaa hankaluudet +( Ken...saa mitä haluaa AFR	J1a 24b
Hyvä sananlasku ei osu kulmaan vaan silmään	J1a 25
Sananlasku kestää sata vuotta ( Sananlaskua ei sanota turhaan /ei valehtele	J1a 26
Hyvä sana muistuu mieleen, paha ei mielestä lähde @ muistua mieleen -- unohtua	J1a 27
Pahaa sanaa et niele simankaan kera	J1a 28
Puhuttu puhe - ammuttu nuoli	J1a 29
Miekka surmaa miehen, kieli tuhannen @ ( kieli -- humala /kynä Älä pelkää veistä, p. kieltä /Miekka haav. ruumista, sana mieltä /kieli sydäntä /Kepiniskut haav. hipiää,s. luun ydintä/ Kieli on miekka INTIA	J1a 31
Veitsen tekemät haavat paranevat, pahan sanan eivät ( Ihmiskieli on myrkyllisempi kuin mehiläisen pistos VIETN	J1a 31b
Paha haava paranee, mutta ei paha nimi	J1a 31c
Kieli on kunnian ja häpeän lähde	J1a 31d
Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan @ ( kaulan -- pään IRL Hyvä sana luunkin murtaa / Kielessä ei luita /Kielen alle ihmiset murskaantuvat KIIN/Luuton kieli panettelijalla INTIA	J1a 32
Tyly sana on iskua tuskallisempi ( Pahat sanat ovat kuin mustelmia FILIPP /Solvaukset kirvelevät enemmän kuin piiskanisku FIL	J1a 32b
Sanoista sodat tulevat @ ( sota -- murhe Vihollisesta juoruilu tuo sodan AFR /Jos suu on tiukasti kiinni, niin riitaa ei tule JAP	J1a 33
Pahat puheet turmelevat hyvät tavat ( Paha seura...	J1a 35
Köyhän sanaa ei uskota ellei kiroo	J1a 36
Joka onnensa kovaksi, se suunsa julkeaksi	J1a 37
Pienestä sanasta suuri mielipaha	J1a 38
Sana panee liikkeelle vihan tai rakkauden	J1a 39
Ellei yksi sana tavoita, 10 000 sanaa ovat hyödyttömiä	J1b 09
Yksi sana niin hyvä kuin yhdeksän +@ yhdeksän kolmijalkaa_Kiina	J1b 10
Sana on kylliksi viisaalle ( Sat sapienti	J1b 10b
Kun sanot asian kolmesti, sinua totellaan; kun toistat vielä 3:sti, kukaan ei huomaa; j. j.v. 3 k.,saat korvil	J1b 10c
Ei oikea mies puhu ennen kuin kysytään.	J1b 10d
Olkoon puheenne kyllä tai ei	J1b 11
Vihje osuu kovemmin kuin totuus ( Vihjaus on joillekuille yhtä hyvä kuin potkaisu USA	J1b 11b
osua naulan kantaan	J1b 12
Totuus on lyhytsanaista @ ( lyhytsanainen -- yksivärinen Valhe on monisanaista /vaihtaa väriä	J1b 13
Totuus ei kaipaa värittämistä	J1b 13b
Mieluummin karkea kuin ikävä	J1b 13c
Lyhyestä virsi kaunis @ virsi -- rukous	J1b 14
Noh -se on talonpojan käsky @ käsky -- uhkaus	J1b 15
Köysi on pitkänä, puhe lyhyenä paras ( Pitkä köysi ja lyhyt puhe ovat parhaat	J1b 16
Tiedä paljon, puhu vähän ( Älä sano kaikkea mitä tiedät, mutta...	J1b 17
Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä kerro kaikkea minkä uskot Mitä ei tiedä, siitä ei pidä puhua AFR	J1b 17b
Jos joki on äänetön, se on joko kuivunut tai tulvii	J1b 17c
Ei puheen paljoudesta ( Mitä niistä pitkistä puheista	J1b 18
Kiitä vähän, moiti vähemmän	J1b 18b
Käytä vähemmän kieltä, enemmän mieltä - ei tule jauhoja ?	J1b 19
Puhu vähän, kuule paljon @ ( kuulla -- kuunnella AFR On osattava sekä puhua että kuunnella /Kuule ensin, puhu sitten ESP	J1b 20
Joka puhuu vähän, se erehtyy vähän @ ( erehtyä -- valehdella / vähän -- paljon Liian puhelias erehtyy usein BURMA	J1b 21
Mieluummin yksi sana vähemmän kuin yksi liikaa	J1b 21b
Ajattele ensin ja puhu sitten @ ajatella,puhua -- kuunnella,tehdä	J1b 22
Syödäkseen on pureskeltava, puhuakseen on ajateltava	J1b 22b
Jokaisella sanalla on paikkansa	J1b 23
Ellei osaa vaieta, ei osaa puhua	J1b 24
Suu kiinni, silmät auki ( Suu kiinni, niin ei lennä kärpäsiä sisään	J1b 25
Aika puhua ja aika vaieta	J1b 26
Ajattele mitä tahdot, mutta älä puhu mitä tahdot	J1b 27
Puolella suulla pitää tyttöjen puhua	J1b 28
Älä kaikkea puhu mitä tiedät, mutta tiedä kaikki mitä puhut	J1b 29
Lyhyt neuvo on hyvä neuvo	J1b 30
Parahainta niukkuutta on sanojen niukkuus	J1b 31
Hullu kaiken tietonsa sanoo ( Ei kaikkea kerrota mitä tiedetään EGYPTI /Salaisuuden joka piti kätkeä muistiin, ilmaisee hullu INTIA	J1c 10
Ei kielen kanta ole kiinni ( Ei kielessä ole luita	J1c 11
Suu puhuu pullottelee, pää käskee pöllöttelee @ ( pää -- sydän Suu puhuu... pää saa maksaa	J1c 12
Joka paljon puhuu, se vähän aattelee @ ( aatella -- tehdä Joka paljon puhuu, se valehtelee paljon	J1c 13
Joka tietää ei puhu, joka puhuu ei tiedä	J1c 13b
Hullu pitkään puhuu, viisas kauan arvelee	J1c 14
Viisaassa päässä on umpinainen suu @ umpin. suu -- hiljainen kieli ENGL	J1c 14b
Tyhmän on sydän suussa, viisaan suu sydämessä	J1c 15
Hullulla on vastaus kielen kärjellä	J1c 15b
Suusta hullun henki haisee ( Oma suu miehestä suurimman hulluuden aina ilmoittaa	J1c 16
Kyllä narri kulkusittakin ilmaisee itsensä	J1c 17
Sanat tyhmän ilmoittavat	J1c 18
Jos hullu taitaisi vaiti olla, niin häntä viisasna pidettäisiin ( Hullu on kaunopuheisin vaietessaan JAP /Vaitiolo on hyväksi viisaallle ja eritoten typerykselle HEPREA	J1c 19
Vähäpuheiselle riittää puolikin älyä	J1c 19b
Tyhjä mylly tuulettakin jauhaa	J1c 20
Tyhjä tynnyri kolajaa, täysi ei virka mitään ( Vesikalebassi kurluttaa, kun se ei ole täynnä HAVAIJI /Täysi teekannu ei ääntele, puolityhjä t. meluaa _Kiina /Äänekkäimmässä rummussa..ilmaa _Filipp.	J1c 22
Huonoin pyörä eniten kirkuu @ ( kirkua -- kitistä Rupisin lammas eniten määkyy	J1c 23
Älä neuvo ennen kuin kysytään	J1c 24
Joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu ( Oppinut keskustelee kirjoista, teurastaja porsaista KIINA	J1d 10
Mitä mielessä, sitä kielessä @ mielessä -- silmissä_komit	J1d 11
Mistä puute, siitä puhe	J1d 12
Ei lehmää sanota Kirjoksi, ellei siinä ole edes täplää	J1d 13
Se suussa kuin sydämessä, se kielessä kuin mielessä	J1d 14
Mikä kutakin kivistää, siitä hän puhuu ( Raskas /katkera sydän puhuu paljon JIDD	J1d 15
Sydämen kyllyydestä suu puhuu ( Mikä on lähinnä sydäntä, on lähinnä suuta /huulia SKOTTI/IRL	J1d 16
Näkemästään ihminen puhuu @ nähdä -- kokea	J1d 17
Kun tilanne tulee, niin sananlasku tulee	J1d 17b
Puhuen asiat selviävät ( Ei päätöstä ilman keskustelua SERBO-KR	J1d 18
Jos pahastut toiseen, kerro hänelle minkä vuoksi	J1d 18b
Ei se panettelua ole, mitä sanotaan toiselle suoraan	J1d 18c
Ei lehmää ruokita, jollei se ammu	J1d 19
Ei mykälle lammasta anneta	J1d 20
Salattu sairaus jää parantamatta	J1d 21
Lääkäriltä, asianajajalta ja papilta ei saa salata mitään @ papilta -- rippi-isältä ITAL	J1d 22
Ei suuttoman sanoja tiedä, kielettömän lausumia	J1d 23
Kuka suuttoman taudin tietää @ tauti -- tarve	J1d 24
Syyhyinen kätkee syyhynsä, sokea salaa sokeutensa	J1d 24b
Kun kilpikonna palaa, se kätkee tuskan sisäänsä	J1d 24c
Mitä tahdot salata, siitä vaikene	J1d 25
Kätke paha, näytä hyvä	J1d 25b
Ole viisas, mutta opi myös näyttämään tietämättömältä	J1d 25c
Joka pierun ilmaisee, se on pierun isä	J1d 26
Ei koira perään hauku	J1d 27
Ei kaikkia tosiakaan haastaa saa @ haastaa -- ilmaista	J1d 28
Jos ilmaiset salaisuutesi toiselle, tulet hänen vangikseen @ ( +( toiselle -- palvelijallesi SKOTTI /tul.vangikseen -- luovutat vapautesi ITAL/PORT Sana on orja kunnes se lent. suustasi, s. j. sinä olet sen o/...vaimolleen, tämä saattaa hänet saatanan tiel AFR	J1d 29
Älä paljasta epäonnistumisiasi (edes ystävälle) @ epäonn. -- heikkouksiasi INTIA	J1d 29b
Suu on sydämen kilpi ( Sanat ovat ajatuksen peite	J1d 30
Sydän on kuin vuohi: lieassa pidettävä @ vuohi -- meri	J1d 31
Mikä ratisee kirnun sisässä tulee aikanaan kirnun suulle @ ( kirnun -- ruukun INTIA Kyllä se kauhaan tulee mikä on padassa / Kyllä kauha tuntee vesiastian salaisuuden _Afr.	J1d 32
Jos yksi virhe salataan, toinen nousee esiin	J1d 34
Ei kaikkea, mitä puhutaan keittiössä ole tarkoitettu kuultavaksi vierashuoneessa	J1d 35
Kyllä sana jalkava on ( Sana on jalaton, mutta kulkee 1000 mailia KOREA	J1e 10
Kyllä sana siivetön lentää	J1e 11
Ei ole muuria joka ei päästä tuulta lävitseen = salaisuudet paljastuvat	J1e 11b
Maalla on korvat, huhulla siivet	J1e 11c
Minkä kaksi tietää, se on salaisuus, minkä kolme, sen koko maailma @ salaisuus -- Jumalan salaisuus Keskustelussa on salaisuuksia vain kahden kesken MAROKKO	J1e 12
Ei naapurin suuta saa napitetuksi	J1e 12b
Yksi sanoo ystävälle, ystävä koko kylälle ( Kun yksi saa tietoonsa salaisuuden, se voi levitä läpi maailman INTIA	J1e 13
Uskoudu tädille, niin koko maailma saa tietää	J1e 13b
Panet poveesi niin putoaa, sanot akallesi niin saa ilmi	J1e 14
Kaikki salaisuudet tulevat ilmi ( Maailmassa ei ole salaisuuksia AFR /Vaikka sal. pysyy kauan pimennossa, se tulee lop. ilmi KREIK /Jos heität salaisuutesi mereen, m. h. sen rann. JIDD	J1e 15
Kuiskaus on äänekkäämpi kuin huuto	J1e 15b
Mitä kammioissa kuiskataan, se vielä toreilla huudetaan	J1e 16
Pajassa ja myllyssä kaikki tiedetään @ paja -- pappila /kupparisaunassa	J1e 17
Joka karttaa ihmisjoukkoa jää tietämättömäksi	J1e 17b
Paha uutinen tulee aina liian varhain ( Paha uutinen ontuu viimeisenä perille /Pahat uutiset aina liian pian/kyllin nopeasti SAKSA	J1e 18
Ei mitään uutisia - hyviä uutisia	J1e 19
Parempi tietämättömyys kuin pahat uutiset	J1e 19b
Hyvä kello kauas kuuluu, paha paljon edemmä ( Hyvä sana makaa pätsillä, paha juoksee tietä pitkin /Hyvä maine istuu hiljaa, paha maine juoksee ympäriinsä VENÄL	J1e 20
Paha maine kulkee nopeasti ja saa paljon lisää matkalla @ ( maine -- sanoma /uutiset USA Pahalla uutisella siivet RANSKA /Pahat uutiset kuullaan pian TURKKI /...kerrotaan pian USA	J1e 22
Kahu kauas kuuluu, tora toiseen kylään	J1e 23
Koira haukkuu, tuuli kantaa	J1e 24
Yksi harhasana saa lukemattomia liikkeelle	J1e 24b
Sanasta sana tulee	J1e 25
Juttu jutusta tulee ( Oikeusjutusta kehittyy monta juttua ENGL/ESP	J1e 26
Huhu syntyy huhusta	J1e 26b
Valhe ja lumipallo kasvavat vieriessään ( Valhe synnyttää valheen ENGL /Yksi valhe vetää kymmenen/monta perässään ITAL/JIDD/ENGL	J1e 27
Yksi kertoo valheen, sata toistaa sen totena ( Yksi koira haukkuu tyhjää /jotakin, tuhat vakuuttaa sen olevan totta JAP /...sata haukkuu ääniä KIINA	J1e 27b
Korva hämmentää suun	J1e 27c
Skandaalijuttu on kuin muna: heti kun se on haudottu sillä on siivet	J1e 27d
Mitä useammin tarina kerrotaan, sitä suuremmaksi käärme kasvaa	J1e 27e
Sana pääsee suusta kuin kärppä mutta tulee isoksi kuin härkä @ kärppä -- varpunen	J1e 28
Kyllä kuului torven ääni, vaikkei soittaja näkynyt @ torvi -- kello	J1e 29
Metsässä hakataan, lastut lentelee @ ( metsässä -- Helsingissä,tänne... Metsässä kaadettiin puu ja lastut lentelevät kylään VENÄL /M:ssä hakattiin puuta ja kaiku toisti äänen AFR	J1e 30
Kuulin kerrottavan ei vastaa itse koettua	J1e 31
Laukausta et voi peruuttaa	J1f 10
Puhuessa vedetään olki katosta - kun se on ulkona, sitä ei enää saa takaisin	J1f 10b
Suu on helpompi avata kuin sulkea	J1f 10c
Sana ei ole harakka, hännästä et ota kiinni @ +( ( harakka -- varpunen /sorsa Kun sana on lähtenyt huulilta nopeinkaan hevonen KIINA /neljä hevosta ei saa kiinni JAP/nelivaljakon vaunuillakaan FIL /	J1f 11
Ei saada sanaa sanottua enää sanomattomaksi	J1f 12
Ei sitä sanaa sanota, jonka ei päähän päästä @ päähän päästä -- kelkassa istuta	J1f 13
Joka sanoo mitä haluaa joutuu kuulemaan mitä ei halua	J1f 14
Tehnyt pääsee työstänsä muttei puhunut puheistansa	J1f 15
Jolla on suuri suu, pitäköön leveän selän @ suuri,leveä s.-- likainen,vahva takapuoli TANSKA	J1f 16
Suu parka pakisee, perse parkaa piiskataan	J1f 17
Kielen luiskahdus on pahempi jalan luiskahdusta ( Parempi kompastua varpaaseen kuin sanaan AFR	J1f 18
Joka kaatuu jaloiltaan, nousee; ken kaatuu suunsa takia, ei nouse	J1f 18b
panna kirppu jonkun korvaan	J1f 19
Ei siitä räähkä, mikä suuhun menee, vaan siitä mikä suusta tulee	J1f 20
Suun kautta synti tulee ( +@ synti -- synti ja onnettomuus Ei syntiä mikä menee suuhun vaan mikä tulee suusta	J1f 21
Rummun ääntä ei voi peittää villaisella	J1f 22
Kaikki harmit tulevat suun liiasta aukaisemisesta	J1f 23
Ollaan hiljaa, saadaan jänis ( Ei jänistä saada kiinni rumpujen kera RANSK/HOLL /Hiljaa olo saa hiiren kiinni SKOTTI	J1g 10
Ei naukuva kissa hiirtä saa ( Naukumaton kissa saa kiinni rotat JAP / Jos tiikeri kulkee kulkusen kera, se jää ilman syötävää _Kiina	J1g 11
Ei haukkuva koira jänistä saa	J1g 12
Määkyvältä lampaalta (tms.) putoaa ruoka suusta	J1g 13
Hiljaisin porsas imee eniten maitoa	J1g 13b
Puhumista kadutaan usein, vaikenemista harvoin	J1g 13d
Oma suu tikanpojan surma @ ( tikanpojan -- sammakon INTIA Kieleni - viholliseni /Oma suu kavaltaa sammakon HAITI	J1g 14
Itsehän harakka pesänsä virkkaa ( Ei kanan/varik. pesää löyd., ellei se kaakottaisi munittuaan /Ellei fasaani olisi rääkynyt, se olisi jäänyt ampumattaJAP	J1g 15
Kiitä vieraille muita maita, itselles omaa maata.	J1g 15b
Jolla on kiire puhua, sillä on kiire kuolla	J1g 16
Puhelias saa ikävyyksiä, syöppö vatsavaivoja	J1g 16b
Puhu miellyttävästi; suorat sanat tuovat harmia	J1g 16c
Leijona avaa suunsa, norsu sulkee - tee sinä samoin!	J1g 16e
Eläimillä on pitkät kielet, mutta ne eivät taida puhua;ihmisillä on lyhyet kielet ja heidän ei tulisi puhua	J1g 16f
Vilpitön neuvo ei miellytä korvaa	J1g 16g
Puhumatta paras	J1g 17
Joka vähän sanoo, sillä on vähän vastattavaa	J1g 17b
Mitä enemmän paskaa liikuttaa, sitä enemmän se haisee	J1g 18
Parempi vaieta kuin pahoin puhua @ ( pahoin -- paljon Parempi on joutua katumaan vaitioloaan kuin puhumistaan MAROKKO	J1g 19
Jos kieli kertoisi kaiken mitä sydän tuntee, ystävyksiä ei lainkaan olisi	J1g 19b
Läsnäolijoista ei puhuta	J1g 20
Vaikene siitä mitä et tiedä	J1g 21
Puhuminen on hopeaa, vaitiolo kultaa ( Hiljaisuus on kultaa ENGL /Vaitiolo voittaa puheen JAP /...kärsivällisyys kultaa AFR	J1g 22
Puhuminen on luontoa, vaikeneminen ymmärtäväisyyttä	J1g 22c
Puhuminen on vaikeaa, vaitiolo mahdotonta	J1g 22d
Yksi suu, kaksi korvaa; sen tähden pitää enemmän kuuleman kuin puhuman @ korva,kuulla -- silmä,nähdä	J1g 23
Mitä suu sanoo, sen korva kuulee	J1g 23b
Hampaille lukko aittaan	J1g 24
Kärpäset eivät lennä suuhun, joka pidetään kiinni	J1g 24b
Pidä kieli keskellä suuta @ keskellä suuta -- hampaiden välissä	J1g 25
Kaikki ruoka kelpaa suuhun, kaikki sanat eivät	J1g 25b
Joka vartioi suunsa, varjelee itsensä @ ( itsensä -- päänsä Onnettomuus tulee suun kautta /Miehen turvallisuus on hänen vaitiolonsa varassa LIBANON	J1g 26
Lyömätön kello ei kajahda, puhumaton sana ei tule tietoon	J1g 26d
Ei jäänyt sana huutele @ huudella -- nuhdella	J1g 27
Viisas vaikenee	J1g 28
Ajatus on hiljaisuutta	J1g 28b
Hullu ei huomaa, viisas ei virka mitään ( Joka puhuu ei ymmärrä, ymmärtäväinen ei puhu	J1g 29
Vaitiolo ei vahingoita @ vahingoittaa -- loukata /tuo harmia AFR	J1g 30
Vaitioleva kaikki voittaa	J1g 31
Vaitiolo kannattaa	J1g 31b
Puheet ovat vain puheita	J1h 07
Ei kaikkia tehdä mitä suu sanoo	J1h 08
Sanat ovat arvottomia, ellei niitä tueta teoilla	J1h 09
Paljon sanoja, vähän työtä ( Vähemmän sanoja, enemmän työtä	J1h 10
Paljon porua, vähän villoja ( Eniten määkyvä lammas antaa vähiten maitoa TANSKA /Hyvä lammas määkyy vähän ja antaa paljon villoja ENGL	J1h 11
Joka valittaa paljon, se tekee vähän	J1h 11b
Sanoilla sinne tänne, teoilla ei minnekään	J1h 12
Mikä kana kaakattaa, se vähän munii	J1h 13
Sepä ovela mies, joka pystyy karkottamaan nälän puhumalla	J1h 13b
Suuri suu ja laaja leuka, kesällä kehno haravamies ja talvella ei tee mitään (	J1h 14
Sanasta tekoon on sata virstaa @ ( sata v. -- pitkä matka TANSKA/ESP /askel RANSKA Sanottu ei ole tehty	J1h 15
Älä kiirehdi kielellä, kiirehdi töillä	J1h 16
Jumala odottaa tekoja, ei sanoja	J1h 16b
Parempi sotia kuin saarnata	J1h 16c
Älä auta sanoilla vaan teoilla @ sana -- raha KIINA	J1h 17
Hyvyyttä on hyvän tekeminen, ei siitä puhuminen @ hyvyyttä -- vaikeampaa	J1h 17b
Sanat ovat köykäisiä, raha raskasta @ raha -- auttaminen	J1h 17c
Sanat vesikuplia, teot kultapisaroita @ kuplia -- vaahtoa	J1h 17d
Teot ovat hedelmällisempiä kuin sanat	J1h 17e
Tee enemmän, puhu vähemmän	J1h 18
Joka osaa, se tekee; joka ei osaa, se opettaa @ opettaa -- puree sormiaan	J1h 19
kiistellä paavin parrasta @ paavi -- keisari	J1h 20
Parempi yksi tekijä kuin kymmenen taitajaa	J1h 21
Helpommin (pikemmin) sanottu kuin tehty @ ( sanoa,tehdä -- kritikoitu,korjattu /neuvoa toisia,tehdä itse Sanotusta on pitkä matka tehtyyn /Tarina on pian kerrottu, mutta työ ei pian tehty VENÄL	J1h 22
Sanottu ja tehty @ sanoa -- ajatella	J1h 23
Ei tuhat pahoittelua maksa yhtä velkaa	J1h 24
Moittiminen on helppoa, vaikea tehdä paremmaksi	J1h 24b
Suu puhukoon, mutta pidä kädet toimeliaina	J1h 25
Ei kuokka kerro valheita	J1h 26
Sanominen ja tekeminen ovat kaksi eri asiaa	J1h 27
Puhe ynnä teko on täydellinen suoritus	J1h 28
Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö	J1i 10
Miehen sana, miehen kunnia +( ...panttia vahvempi	J1i 11
Sanasta miestä, sarvesta härkää @ ( härkää -- lehmää JAMAICA Kala suustaan, mies sanoistaan FILIPP /Hevosta suitsista HOLL	J1i 12
Mies se joka sanansa pitää ( Älä peräydy sanastasi	J1i 14
Miehen sana on kuin norsun torahammas: sitä ei voi vetää takaisin	J1i 14b
Mies kuolee, sana =lupaus jää	J1i 15
Älä lupaa, mitä et voi pitää	J1i 16
Pikku lupaustasi ei unohdeta	J1i 16b
Annettu luvattu lahja	J1i 17
Lupaus hyvä, anto parempi	J1i 18
Lupaus on pahempi velkaa ( Sopimus parempi kuin rahat / Tee vähän lupauksia (Haim)	J1i 19
Parempi hyvä lupaus kuin paha työ @ lupaus -- toivotus	J1i 20
Ei lupaus köyhdytä	J1i 21
Joka paljon lupaa, se vähän antaa @ ( antaa -- pitää /täyttää Joka pian lupaa, se myöhään antaa	J1i 22
Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu ( Joka lupaa paljon, antaa vähän	J1i 23
Syö koira kahleensa, pettää uro valansa	J1i 24
Munat ja velat särkyvät helposti	J1i 24b
Parempi reilu kielto kuin kiero myöntö ( Parempi olla lupaamatta kuin luvata ja olla antamatta	J1i 25
Ei kahta hyvää: luvata ja täyttää +( Kaksi eri asiaa:...	J1i 26
Helppo luvata, vaikea täyttää	J1i 27
Helposti luvattu, pian unohdettu	J1i 28
Päivä pyyhkii pois öisen lupauksen	J1i 29
Vanhat lupaukset jätetään taakse	J1i 30
Jos sanat sairastavat, on korvilla oltava hyvä terveys	J1j 10
Pidä aina totuus totena ja valhe valheena	J1j 10b
Yksi valhe tärvelee tuhat totuutta	J1j 10c
Veteen menet, kuivana nouset =huijari	J1j 11
Kun kettu pitää saarnan, varokaa kanojanne	J1j 12
Imartelija on viholliseni, nuhtelija opettajani	J1j 12b
Jänis kuolee ja kettu suree ( Jos kissa suree rottaa, se on tekosurua	J1j 12c
Ei valheessa ole juovia =tuntomerkkiä	J1j 13
Kun valhe valtaa kadun, totuus kätkeytyy	J1j 14
Sopuisat puheet, muttei ajatukset	J1j 14b
Yksi suu, kaksi kieltä	J1j 14c
Kerro valhe löytääksesi totuuden	J1j 15
Joka paljon haastaa, se valehtelee	J1j 16
Joka paljon kuulee, kuulee monta valhetta	J1j 16b
Sanojen paljous kertoo, että tavaraa on vähän	J1j 16c
Valehtelijalla on oltava hyvä muisti	J1j 17
Kun valehtelee, niin valehtelee niin ettei kukaan usko +( Kun...niin usein että itsekin uskoo JIDD /...ettei tosiakaan uskota JIDD/ENG	J1j 18
Tekosyy voi toteutua	J1j 18b
Puolitotuus on koko valhe	J1j 18c
Kaukaisen vieraan on hyvä valehdella @ ( hyvä -- lupa HOLL Pitkiltä matkoilta pitkät valeet ESP /Yksin matkust. kertoo valheita AFR/Vier. voi kersk., omalle väelle on k. tottaS-KR	J1j 19
Muukalaisesta ei kerrota juoruja	J1j 19b
Asiantuntijan kuullen ei valhetta sanota	J1j 19c
Matkamiesten ja vanhusten etuoikeutena on valehdella uskottavasti	J1j 20
Valheilla pääset kauas, mutta et takaisin	J1j 20b
Huoran itku, varkaan vala, juopuneen jumalankiitos ( Koiran kohtuus	J1j 21
Kaikki totta mitä teeri laulaa ( Ei kaikki totta mikä häissä lauletaan	J1j 22
Suusta röykkö köyhä mies, perseestä ruikamoinen	J1j 23
Pidä iloinen ilme huonossa pelissä @ ilme -- mieli	J1j 24
Ei se niin kuukka ole kuin ontuu eikä niin vaivainen kuin hän valittaa	J1j 25
Syönyt jouten paastosta saarnaa ( Helppo saarnata täydellä v. paastosta SERBO-KR./Helppo paastota, kun on kananjalka ja viinipullo pöydällä JIDD	J1j 26
Tekohurskas on pirua pahempi	J1j 26b
Kauniilla sanoilla myydään huonot tavarat ( Kauniilla sanoilla narrataan hölmöjä	J1j 27
Melonikauppias vakuuttaa meloniensa olevan makeita ( Kukkakauppias kehuu omia kukkiaan	J1j 27b
Ei niin huonoa asiaa, ettei sitä voi puolustaa	J1j 28
Se on huono ampuja, joka ei keksi selitystä (hudilleen) ( Huonolla jousiampujalla on valhe valmiina ESP	J1j 29
Tanssitaidoton syyttää lattiaa @ lattia -- orkesteri /salin pienuutta INTIA Tanssitaidoton syyttää, että sade on kastellut maan MALESIA	J1j 29b
Hevosta mies syyttää, kun aisan katkaisee	J1j 29c
Siksi haikara vettä moittii, kun ei osaa uida	J1j 29d
Taitamaton kätilö soimaa siitä lasta	J1j 29e
Työkalujaan taitamaton tarkastelee	J1j 29f
Tylsä veitsi tyhmän miehen, terävä tekevän ase ( Huono työntekijä syyttää asetta /Tanssitaidoton syyttää lattiaa/..että sade on kastellut maan _Malesia/..orkesteria/..salin pienuutta_Intia	J1j 29g
Tuosta tunnen tuhman miehen: nykä puukko, nyrhi kirves	J1j 29h
Ruosteessa laiskan kirves	J1j 29i
Korpi täynnä konepuita, muttei tunne tuhmat miehet ( Kätevä saa työkalun kaikesta mikä käteen sattuu	J1j 29j
Niinhän se repokin sanoo pihlajanmarjoille: kun en saa, niin en tahdokaan	J1j 31
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista @ pihlajanm. -- silkkiäispuun m. RANSKA	J1j 32
Pieni valhe on puheen kaunistus	J1j 33
Parantava valhe on parempi kuin haavoittava totuus	J1j 34
Totutta löytyy vain rukouskirjasta	J1j 35
Totuus hallitsee	J1k 09
Rehellinen puhe ei ole kaunista, kaunis puhe ei ole rehellistä	J1k 10
Lapsi ja hullu toden puhuu ( Voimamies tai hullu.. INTIA / juopunut, lapsi ja hullu toden puhuu ENG /Herrat ja hullut puhuvat vapaasti SAKSA	J1k 11
Lasten suusta totuus kuullaan ( Hullukin puhuu joskus totta/viisautta /Lapsi kert. kylällä m /Puhelias lapsi ilm. äitinsä salaisuudet AFR/vanh. puh ENG	J1k 12
Ei ole valhetta, mitä kaikki puhuvat @ valhetta -- aiheetonta	J1k 12b
Totuus tulee esille ( +( ...vaikka kylkiluiden raosta /Totuus voittaa ajan mukana /Ei totuutta voi piilottaa VENÄL /Totuus nousee pintaan kuin öljy ESP	J1k 13
Totuus valkenee kuin päivä	J1k 14
Kun pilvet hajoavat, kuu tulee näkyviin @ ( kuu -- kirkas taivas Kun vesi laskee, kivet tulevat esiin KIINA	J1k 14c
Totuus on katkera ( Parempi karvas totuus kuin suloinen valhe /Totuus on katkera ruoka TANSKA /Totuus ja ruusut ovat piikikkäitä ENGL	J1k 15
Loukkaavinta on totuus	J1k 15b
Totuus ei pala tulessakaan ( Totuus on kestävä HAVAIJI /..ei vanhene koskaan ENGL	J1k 16
Totuus puolensa pitää ( Oikeus/T.pääsee voitolle,valhe tappaa INT/ T.nouskoon,v.vaipukoon/Tosiasiat puhuvat puolestaan /sanoja painokkaammin USA	J1k 17
Ei korkeakaan vuori peitä aurinkoa =totuus tulee esiin	J1k 17b
Härän loppu on pihvi, valheen loppu on ilmitulo	J1k 17c
Syö kypsää, puhu totta	J1k 18
Ei totta kieltää saa	J1k 19
Kissaa on sanottava kissaksi	J1k 20
Vaikka istut väärässä, niin puhu suoraan	J1k 21
Totuus on matkasauva johon voi tarttua	J1k 21b
Totuus on ystävyyttä parempi	J1k 21c
Ei todenpuhuja saa yösijaa ( Todenpuhuja menettää ystävänsä HEPR /Totuus erottaa toisinaa parhaat ystävät INTIA	J1k 22
Hyvin sorvattu valhe kannattaa paremmin kuin totuus	J1k 22b
Toden puhe vainon antaa ( Kerro totuus ja koeta päästä karkuun VENÄL /...mutta pidä toinen jalka jalustimella ARMENIA	J1k 23
Huutavan ääni erämaassa	J1k 24
Liika väittely kadottaa totuuden	J1k 25
Totuus on turvallisin valhe	J1k 26
Epätietoisuuden verho poistetaan kysymällä ( Kyseleminen on ovi tietoon IRL	J1l 09
Kysyen kylän löytää ( Kysyen löytää tien Jerusalemiin ARMENIA /Kiinaan IRAN /Intiaan PASHTO(AFGAN.)	J1l 10
Ei kysyvä tieltä eksy ( Kysyvä tien löytää /Neuvon kysyjä harvoin eksyy FILIPP	J1l 11
Ei tie neuvo miestä	J1l 11b
Kaikkitietävä nai äitinsä =se joka ei kysy	J1l 12
Kysymällä oppii paljon ( Kysymällä säästyy erehdyksiltä AFR /Joka häpeää kysyä, se häpeää oppia TANSK	J1l 12b
Parempi kahdesti kysyä kuin kerran eksyä ( Parempi kysyä kuin mennä harhaan ITAL	J1l 13
Älä menetä mitään kysymättömyyden takia	J1l 13b
Suu on maantien sukua	J1l 14
Kieli vie Kiovaan ja tuo sieltä takaisin	J1l 15
Kieli maan leikkaa ( Kieli vie maan rajoille	J1l 16
Ei kysynnän takia otsaan isketä ( Ei kysyminen ole tyhmyyttä /häpeä / Kysymys on ilmainen	J1l 17
Ei se tahdo antaa, joka kysyy	J1l 18
Kun metsästäjä palaa sieniä kantaen, on paras olla kysymättä, miten retki onnistui	J1l 19
Sana vaatii vastausta, hyvä sana kahta ( Sana sanasta, kaksi parhaasta	J1l 20
Sanat ovat hopeaa, mutta vastaukset kultaa	J1l 20b
se pyörii kielen päässä	J1l 21
Ei joka sana vaadi vastausta @ vaatia -- ansaita sana -- kysymys ENGL	J1l 22
Yksi hullu taitaa enemmän kysyä kuin kymmenen viisasta vastata ( Yksi hullu tekee kymmenen hullua	J1l 23
Suu tietää mitä se tahtoo sanoa, ei mitä vastataan	J1l 23b
Kun itse kysyy ja itse vastaa, ei tule jälkipuheita @ kysyä, vastata -- puhua,kuunnella	J1l 24
Vaitiolo on vastaus @ ( vastaus -- huutaa /on kaunopuheinen Vastaamatta jättäminen on myös /hyvä vastaus TANSKA /Vaitiolo on puhuvaa AFR	J1l 25
Vaitiolo on myöntymisen merkki ( Riittävästi suostuu, ken ei sano mitään ENG /Vaitiolo on suostumuksen veli LIBAN /Vaitiolija hyväksyy SAKSA	J1l 26
Ei joka aivastukseen voi sanoa: terveydeksi!	J1l 27
Ei pappikaan sano muuta kuin yhden kerran	J1l 28
Ei kuurolle kahta saarnaa pidetä @ ( saarnaa -- messua VENÄL Ei kuurolle kannata puhua järkeä /soittaa luuttua /kelloa soiteta WELSH	J1l 29
Puhu pukille ( Saarnaa kanoille	J1l 30
Älä kaakota kun et ole muninutkaan	J1l 31
Hyvää päivää! Kirvesvartta	J1l 32
Suustas Jumalan korviin	J1l 33
Ei se tiellä ole, joka kynnyksellä istuu (Pois tieltä!-kysymykseen vastaus)	J1l 34
Ei se kysy, joka tietää.	J1l 35
Kun muutama tietäis, mitä muutama muutamasta puhuu, niin muutama antais muutamalle muutamia mossahduksia	J1m 10
Pikkulinnut ovat laulaneet ( Harakka toi pyrstössään	J1m 11
Sala-ampujan nuolta on vaikea väistää	J1m 11b
Kun linnunpojat kokoontuvat, niin pöllö saa tuomionsa =poissaolija	J1m 12
Panettelija on pahempi noitaa @ ( panettelija,noita -- panettelu,myrkky Panettelu on pahempi myrkkyä /Villipedoista vaarallisin on panettelija, kesyistä imartelija ENGL	J1m 13
Panettelu voi vääristää minkä tahansa asian	J1m 13b
Panettelijalla ja myrkkykäärmeellä on kaksi kieltä	J1m 13c
Panettelijan suu on kuin tuli tuulessa	J1m 13d
Ilmiantajalle ensimmäinen ruoskanisku	J1m 14
Kielittelijän tshesti uksen suuhun	J1m 15
Vaitiolo nujertaa juorukauppiaan	J1m 15b
Ei puhdas pesemistä tarvitse	J1m 16
Ei ruoste kultaan tartu	J1m 17
Ei vieras synti tartu (syyttömään)	J1m 18
Kyllä kuiva rikka hännästä putoo ( Viattomaan liitetty häpeätahra häviää HAVAIJI / Skandaali häviää kuin lika kun se kuivuu_Englanti	J1m 19
Ei panettelu tee hyvää ihmistä pahaksi	J1m 19c
Jos virität juoruista ansan, saat saaliiksi harmin	J1m 20
Joka viskaa kuraa toisen päälle, likaa omat kätensä	J1m 21
Älä heitä kiviä kuraan - räiskyy päällesi @ ( kura,() -- lantavesi,paska Älä heitä kiveä toisen päälle - putoaa otsaasi	J1m 22
Missä juoruillaan, siellä riidellään	J1m 22b
Juoru ja valhe ovat sisaruksia @ ( ovat sis. -- kulkevat käsi kädessä ENGL /yhdessä HEPREA Kuulopuhe on puoli valhetta HOLL	J1m 23
Se on kaikki valetta mitä kutistaan @ kutista -- sipistä	J1m 24
Joka sopottelee, se panettelee; joka hiljaa haastaa, se valehtelee	J1m 25
Joka juoruilee muista, juoruilee sinusta	J1m 26
Minä muita, muut minua, kylän vaimot toisiansa	J1m 27
Jos on kaksi akkaa yhdessä, ei ne muuta kuin panettelee.	J1m 27b
Joka huutoon tulee, se huudossa pysyy	J1m 28
Suuren veräjän suljet, vaan et suurta suuta @ ( veräjä -- astia Joen/lähteen voi täyttää muttei sulkea likaista suuta VIETN /Joen suun voi sulkea, muttei ihmisen suuta /juorua FILIPP	J1m 29
Haukkuvalta koiralta saa välillä rauhan, muttei pahoilta kieliltä ( Kaikenlaisia eläimiä voi kesyttää, mutta ei ihmisen kieltä FILIPP	J1m 29b
Paljon sillä pitää jauhoja oleman, joka jokaisen suun tukkii ( Ei jokaisen suuhun saa liinaa	J1m 30
Ei kuulten kiittää pidä eikä sanoa selän takana	J1m 31
Mitä takana puhutaan, siihen takapäästä vastataan ( Salajuttu haisee	J1m 32
Puhu miestä kaikki päivä, älä nimeä sano	J1m 33
Selän takana keisaristakin puhutaan	J1m 34
Josta paljon puhutaan, siitä paljon pidetään	J1m 35
Kyllä yskän ymmärrän, vaikken taudin tapoja tiedä	J1m 36
Yksi synti varkaalla, yhdeksän luulijalla @ yhdeksän -- sata	J1m 37
Ei rupinen pää paljon tarvitse ennen kuin verelle tulee ( Rupiseen päähän väkevä lipeä	J1m 38
Korva enimmän maita käy	J1n 10
Enemmän korva kuulee kuin silmä näkee	J1n 11
Jolla korvat on, se kuulkoon	J1n 12
Joka kuuntelee, se ymmärtää	J1n 12b
Hyvästä kuuntelijasta tulee hyvä opettaja	J1n 12c
Vaikka puhuja on hullu, olkoon kuulija viisas	J1n 12d
Puhuja kylvää, kuulija korjaa sadon	J1n 12e
Kuuntele, kun torutaan; kääntele, kun lyödään ( Pysy paikallasi kun istut hyvin, muuta paikkaa kun menee huonosti	J1n 13
Puhetta kuunnellessasi tarkkaile sen mieltä, jyviä puhdistaessasi tarkkaile tuulta	J1n 13b
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos	J1n 14
Joka ei halua kuunnella, joutuu kuulemaan mitä ei halua	J1n 15
Kuuntele korvilla, älä perseellä @ perse -- silmät /suu	J1n 16
Ei korvassa ole kuin yksi kolo = kuunnellaan vain yhtä kerrallaan	J1n 17
Kun rummuttaa talon sisässä, niin sivulliset eivät kuule	J1n 17b
Seinillä on korvat ( Älä kerro salaisuuttasi seinälle /pensasaidalle ESP,IRL /Pensasaidoilla on korvat /silmät ENGL/Polulla on korvat AFR	J1n 18
Ei kuuntelijan mieli parane ( Kun korva ei kuuntele, sydän säästyy murheelta KIINA /Kuuntelijat eivät kuule itsestään hyvää ENGL /Joka kurkkii...ENGL	J1n 19
Kuuntelematon ei istu neuvoskunnassa	J1n 20
Suuri puhuja ei vedä vertoja hyvälle kuuntelijalle	J1n 21
Taitavan suun puhuessa taitava korva on kuulolla	J1n 22
Jotakin joukossa puhutaan	J1o 10
Kun tavataan, niin puhutaan	J1o 10b
Ei jokaista sanaa puntariin panna	J1o 11
Ei sanat ole ostannassa	J1o 12
Vapaa puhua ( Puhumisesta ei makseta tullia	J1o 13
Ei sanalaskua voi tuomita	J1o 13b
Ei ketään ajatustensa takia hirtetä	J1o 13c
Ei moite ole myrkkyä	J1o 13d
Ajatukset ovat tullivapaat ( Ajatukset ovat ihmisen kuningaskunta (Junod & J 1132)/ Ei ketään ajattelun takia hirtetä UNKARI	J1o 14
Pienellä pöllöllä on kova ääni	J1o 14b
Äänelläänhän lintukin laulaa ( Joka kukalla oma tuoksunsa	J1o 15
Ihmisiä ei voi estää puhumasta eikä kulkemasta ( Kuka maailman suuta tukkii SUOMI	J1o 15b
Korvakuuloonsa koirakin haukkuu	J1o 16
Mikä nenään tulee, se niistetään; mikä suuhun tulee, se puhutaan	J1o 17
Olkoonpa olleheksi, sika salmen uineheksi	J1o 18
Ei susi niin suuri ole kuin sanotaan @ susi,suuri -- leijona,raivokas ENGL	J1o 19
Ei piru ole niin musta kuin sanotaan	J1o 20
Pitkä on piru metsässä	J1o 21
Se on kumma otus, jolla ei ole päätä eikä häntää	J1o 21b
Suuria ne on kalamiehen karanneet kalat ( Kuollut lehmä lypsi paljon / Kuol. poj. silmät ovat yhä suur /Karannut kala on iso KIINA	J1o 22
Kuollut lehmä paljon lypsää	J1o 23
Vanhat ulosteet eivät haise	J1o 23b
Kadonneessa veitsessä oli kahva kultaa ( Kuollut kana muni kultamunia	J1o 24
Ei karja niin katoo kuin paimenet puhuvat	J1o 25
Kyllä maailma ääntä vetää ( Kyllä markkinoille mahtuu sanoja	J1o 26
Eivät kaikki ole vapaita, jotka pilkkaavat kahleitaan	J1o 27
Silmä, usko ja kunnia eivät siedä leikkiä	J1p 09
Leikki sijansa saa(koon)	J1p 10
Huvinsa kullakin	J1p 11
Ei se ole leikkiä, kun toinen nauraa ja toinen itkee	J1p 12
Ei sille naureta, joka nauraa itse itselleen ensiksi	J1p 12b
Peli ja leikinlasku vie riitaan	J1p 12c
Leikki ei ole kynttilän arvoinen	J1p 13
Pilkka on pahinta jos se on todenperäistä	J1p 14
Totuus voi tulla esiin leikin varjolla	J1p 15
Pirukin raamattua lukee, vaikka paikka paikoin	J1q 10
Ei kirjoja kanneksimalla äly parane	J1q 10b
mustaa valkealla ( kirj. käsky	J1q 11
seitsemällä sinetillä suljettu kirja	J1q 12
Lue kirja, kyllä kirja palkan maksaa ( Joka lukee paljon, tietää paljon	J1q 13
Ei ole kirjaa, jossa ei olis jotain pahaa ja jotain hyvää	J1q 13b
Laatikollinen kirjoja ei vedä vertoja hyvälle opettajalle	J1q 13c
Opettajan ei pidä jättää kirjojaan, eikä köyhän porsastaan	J1q 13d
Ennen miestä korvalle lyödä kuin sana virrestä pois	J1q 14
Ei kirjoitettu häviä ( Kirjoitettu pysyy /Kynällä kirj. ei voi kirveelläkään hävit. /Sanat ovat tyhjiä, mutta kirj. sivellin jättää jäljet KIIN	J1q 15
Ei ole varmempaa todistetta kuin paperille kirjoitettu	J1q 15b
Numerot eivät valehtele	J1q 15c
Painomuste ei punastu @ ( painomuste -- paperi ITALIA Paperi sietää mitä vain RANSKA / Paperi on kärsivällistä SAKSA	J1q 16
Se jolla on kynä vetää vertoja sille, jolla on miekka vyöllä	J1q 16b
Kynätaitoinen ei joudu kerjäämään	J1q 16c
Maalatut kukat eivät tuoksu	J1q 17
Maalauksen riisipiirakkaa ei voi syödä	J1q 17b
Ennen päivän herrana kuin koko ikänsä paskana	K1a 10
Kuninkuus on orjuutta	K1a 11
Keisari on vene, kansa on vesi - se kantaa tai upottaa	K1a 11b
Ihmiset eivät tule toimeen Jumalatta, jumalat ovat hyödyttömiä ihmisittä	K1a 11c
Ei kruunu ole mikään päänsärkylääke	K1a 11d
Tyrannilla on paljon pelättävää ( Tyranni ei kuole luonnollista kuolemaa /Monien pelkäämä saa pelätä monia SAKSA	K1a 12
Hallitsija ei voi nukkua	K1a 12b
Korkealla tuulee ( Iso puu kokoaa paljon tuulta HOLL/Korkeat puut, paljon tuulta JAP	K1a 13
Korkein oksa ei ole turvallisin yöpymispaikka	K1a 13b
Etummaiseen paaluun aallot lyövät ( Etummainen terttu poimitaan	K1a 14
Ei ankara herra kauan hallitse ( Sortajan talo tuhoutuu (vaikka aikojen kuluttuakin) LIBANON /EGYP	K1a 15
Ei Jumala auta sortajaa	K1a 15b
Tyrannin valta on tiikeriä hurjempi	K1a 15c
Ei taloa hallita pahasuisuudella	K1a 15d
Ei vihasta hikoileva mies pysty hallitsemaan maata	K1a 15e
Kansansa ensimmäinen palvelija =hallitsija	K1a 16
Arvoaseman perustana on hyve	K1a 16b
Ylhäältä näkee aina kauemmas	K1a 17
Huomatessasi palmupuun on palmupuu jo huomannut sinut	K1a 17b
Korkea lamppu valaisee kauas (ei sitä mikä on lähellä)	K1a 18
Rummun ääni kuuluu korkealta mäeltä kauas	K1a 18b
Kelle Jumala antaa viran, sille hän antaa myös viisautta	K1a 19
Mandariini voi kulkea kymmentä eri tietä, ja yhdeksää niistä ei tunneta	K1a 19b
Pitkät kädet on esivallalla @ ( esivallalla -- kuninkailla /suurilla herroilla Kuningas näkee kauas /Suurilla herroilla on pitkät kädet, mutta eivät ylety taivaaseen TANSKA	K1a 20
Valta on kuin suola: sitä on käytettävä kohtuullisesti	K1a 21
Miten täynnä vettä virta onkin, se ei kieltäydy nousemasta vielä vuolaammaksi	K1a 21b
Kun pystyttää valtaistuimen valheille, joutuu pystyttämään hirsipuun totuudelle	K1a 21c
Valta on oikeutta @ -@ ( -( on -- ei ole HOLL /on 2/3 oikeutta IRL /ei tunne RANSKA Missä v. on isäntä, o. on palvelija SAKSA /Missä v. on oikeassa o. ei ole valtaa SAK /Missä ei ole v:aa ei ole o:ta PORT	K1a 21d
Kuninkaalla ei ole sukulaisia =nepotismi ei päde	K1a 22
Sen hullukin tietää, että kuningas aatelinen on	K1a 23
Tuttuus tuo halveksunnan	K1a 24
Jos tahdot hyvän palvelijan, älä ota sukulaista äläkä ystävää	K1a 24b
Suosio ei periydy	K1a 25
Kun on valtaa kyllä kannattajia löytyy	K1a 26
Kellä on paljon palvelijoita, sillä on paljon vihollisia	K1a 27
Kuningas ja käärme ovat samanlaiset	K1a 27b
Jos sinun on hyvä istua, älä luovu istuimestasi	K1a 28
Isäntä on viimeinen, joka saa tietää mitä talossa tapahtuu ( Kadulla tiedetään ennen kuin talossa	K1a 29
Kaikki karhun tuntevat - ei karhu ketään tunne @ karhu -- apina RUOTSI	K1a 30
Kameli joka johtaa jonoa ei kiinnitä huomiota jälkijoukkoon	K1a 31
Halveksi omaa elämääsi, niin olet toisten elämän isäntä	K1a 32
Ken ei opi kärsimään, ei opi hallitsemaan	K1a 33
Ilman kuningasta ei maa menesty ( Maa ilman kuningasta, perhe ilman päämiestä INTIA	K1b 10
Kuninkaan hulluudesta koko kansa saa kärsiä @ hulluus, kärsiä -- synnit/virhe, sovittaa huulludesta -- erehdyksestä KIINA	K1b 11
Parempi villien tiikerien viidakko kuin tyrannien hallitsema maa	K1b 11b
Kun sokea kantaa (sota)lippua, voi hänen seuraajiaan	K1b 11c
Isännässä talon pidin ( Isännässä leivän jatko /hevosen juoksu	K1b 12
Isännän askelet pellon sonnittavat	K1b 13
Isännän silmä hevosen lihottaa @ ( hevosen -- lehmän TURKKI isännän,hevosen -- emännän,salvokukon Isännän silmä tekee enemmän kuin hänen kaksi kättään SAKSA /kahden palvelijan kädet VIRO /on paras ruoka hevoselle ESP	K1b 14
Isännän silmä tekee enemmän kuin hänen kätensä ( Isännän silmä näkee enemmän kuin kymmenen palvelijan	K1b 15
Paljon on työtä piikuudessa, emännyydessä sitäkin enemmän.	K1b 15b
Talossa tarvitaan yksi semmoinen kuin komentaa @ komentaa -- pauhata	K1b 16
Isän eläessä käännytään isän puoleen; isän kuoltua käännytään vanhimman puoleen	K1b 16b
Kun puu kaatuu, apinat hajaantuvat	K1b 16c
Tähdet liittoutuvat kuun kanssa ja saavat siltä tuikkeensa	K1b 16d
Kun kissa on poissa, niin hiiret hyppivät pöydällä @ ( poissa -- nukkuu /kuolee AFR Kun kissa on mennyt, rotat tulevat ulos oikomaan jäseniään /...nukkuu, hiiret tanssivat ympärillä JIDDISH	K1b 17
Kun tiikeriä ei ole, jänis on laakson isäntä ( Tyhjässä talossa ampiaiset hallitsevat INTIA	K1b 17b
Isäntäväen matka on kuin hääjuhla palvelijoille	K1b 17c
Isännätön talo on kuin ... @ kuin... -- tyhjä	K1b 18
Isännättömässä talossa veitset ja kirveet ovat tylsät	K1b 19
Laiva ei kulje eteenpäin, jos jokainen soutaa omaa tietään ( Ei laiva ohjaamatta purjehdi INTIA	K1b 19b
Silloin haaksi haltiaton, kun on kippari kipeä	K1b 20
Jos metsästysjoukon johtaja on väsyksissä, niin kaikki ovat väsyksissä	K1b 20b
Kun pää on poikki, jalatkin joutavat jokeen @ ( joutaa jokeen -- lopettaa kirvelyn Kun pää...,unet loppuvat/hattu on tarpeeton/ei hiuksia itketä /...voi jalkoja ROMANIA	K1b 21
Kun päätä särkee, niin koko ruumis voi pahoin @ kok. ruumis -- kaikki jäsenet	K1b 21b
Ei karjasta ole, kun ei paimenta ole ( Ilman koiraa ja paimenta ei ole laumaa TURKKI	K1b 22
Jos paimen eksyy, niin myös lampaat eksyvät	K1b 22b
Kun on saanut kiinni kanaemon, on helppo poimia kananpojat	K1b 22c
Ilman kenraalia armeija on hukassa @ hukassa -- sotii huonosti TANSKA	K1b 22d
Päästään kala ensiksi haisee	K1b 23
Millainen johtaja, sellainen joukko @ ( millainen,sellainen -- kelvoton,tottelematon johtaja,joukko -- hovi/kunigas,kansa ESP Jos johtaja on hyvä... HOLL	K1b 24
Ihmiset noudattavat ylempiensä esimerkkiä	K1b 24b
Rehellisellä virkamiehellä on laihat kirjurit, mahtavalla jumalalla on lihavat papit	K1b 24c
Urhoollisen kenraalin komennossa ei ole arkoja sotilaita @ arkoja -- heikkoja KOREA	K1b 24d
Millainen emäntä, sellainen piika	K1b 25
Millainen isäntä, semmoinen renki @ ( isäntä,renki/koira/oppilaat/miehet/koira ENGL -- herra/paimen,karja Lepsulla isännällä veltto palvelija JAP	K1b 26
Millainen pappi, sellainen seurakunta	K1b 27
Jos apotti pelaa noppaa, mitä tekevät munkit?	K1b 28
Lukkari on papin plakkari =kaiku ( Niinkuin apotti laulaa, niin lukkari vastaa ESP	K1b 29
Ei kirkko niin täynnä ettei pappi mahdu	K1b 30
Isäntä on vieraan väärtti, paikka paikoin parempikin ( Millainen isäntä, sellaiset vieraat	K1b 31
Ei kaksi kuningasta yhteen linnaan sovi @ kuningas,linna -- karhu,pesä kaksi/monta AFR,linna -- kolme,valtio	K1c 10
Itäisten vuorten jumala menettää mahtinsa, kun tullaan läntisille vuorille	K1c 10b
Ei kaksi sankaria voi seistä rinnakkain	K1c 10c
Ei kaksi isoa yhteen säkkiin mahdu ( Ei kahta jalkaa yhteen sukkaan/Ei kahta arbuusia yhteen käte	K1c 11
Ei suuria luita keitetä samassa padassa	K1c 11b
Ei kaksi krokotiilia sovi yhteen koloon @ yhteen -- samaan	K1c 11c
Ei kahta hevosta sidota yhteen paaluun	K1c 11d
Ei laula kahta satakieltä yhdellä oksalla @ laula -- asetu TURKKI	K1c 12
Ei kahta akrobaattia samalla köydellä	K1c 12b
Pappi ei hyväksy toista pappia eikä diakoni toista diakonia	K1c 12c
Kaksi saman alan ammattilaista ei sovi yhteen	K1c 12d
Kaksi kukkoa yhdellä tunkiolla @ tunkiolla -- katolla AFR Kaksi kukkoa, kissa ja hiiri, vanha mies ja nuori vaimo tappelevat aina HOLL	K1c 13
Kun on monta kukkoa talossa, niin aamu tulee aikaisin	K1c 13b
Ei kaksi sonnia sovi samaan aitaukseen @ aitaus -- navetta	K1c 13c
Toinen mäki, toinen vuori - ei kumarra kumpikaan	K1c 14
Minä herra, sinä herra, kuka meistä kontin kantaa	K1c 15
Liian monta kapteenia upottaa laivan @ monta -- kaksi TURKKI	K1c 15b
Jos mies ja nainen kiistelevät, heistä tulee piikojensa narreja	K1c 16
Kylä jolla on kaksi päällikköä, raunioituu	K1c 17
Talo jolla on kaksi emäntää, hautautuu tomuun @ emäntää,haut.t. -- omistajaa,lyödään laimin FILIPP	K1c 18
Kapteeni laivassa, Jumala taivaassa	K1d 09
Kuningasta kuuleminen, herroja kumartaminen ( Älä väitä ylempääsi vastaan	K1d 10
Kuningas on tarpeen kansan takia	K1d 10b
Kuuliaisuus on elämä, tottelemattomuus on kuolema	K1d 10c
Järjestys olla pitää (kananpoikiakin piiskatessa) ( Hyvä järjestys on paras aarre INTIA	K1d 11
Kolmea ei pidä hävetä: sitä että mandariini lyö väkeään, isä poikaansa ja mies vaimoaan	K1d 11b
Pelko hyvä talossa on ( Pelko varjelee viinitarhan	K1d 12
Kussa ei pelkoa, siinä ei häpyä ( Missä pelkoa, siinä kunniaa	K1d 13
Kun yhtä rankaisee, uhkaa sataa	K1d 13b
Kussa pelko lakkaa, siinä vaivaisuus alkaa	K1d 14
Uppiniskaisuus tuo nuoran kaulaan ( Uppiniskainen hevonen vettä vetämään	K1d 15
Jos lempeät keinot pettävät, kovat keinot ovat jäljellä	K1d 15b
Kun ruhtinas tahtoo palvelijan kuolevan, tämä kuolee @ ruhtinas,palvelija -- isä,poika	K1d 15c
Joka ei osaa totella, ei opi käskemään	K1d 16
Talonpoika kieltäytyy, jos häntä pyytää @ ( kieltäytyä -- ylpistyä / talonpoika -- härkä Jos tekee talonpojalle mieliksi, tekee synnin	K1d 17
Ilman koiraa mies ryömii itse koloon ( Ilman koiraa mies ei saa saalista	K1d 18
Sentähden seppä pihdit pitää, ettei sormet pala ( Se jolla on pihdit ei polta sormiaan ALBANIA /Jolla ei ole lusikkaa polttaa sormensa _Marokko [ihmisestä, jolla ei ole sukua eikä ystäviä Wes 231]	K1d 19
Koira muistaa kepin	K1d 20
Ei ole perustelua yhtä tehokasta kuin keppi	K1d 20b
Koira joka ei tottele isäntää, saa nukkua ilman keittoa	K1d 20c
Jos ei ukkonen jyrähdä, musikka ei tee ristinmerkkiä	K1d 21
Kun leijona karjuu, hyeena on hiljaa ( Kun leijona on lakannut karjumasta, sitä sanotaan hyeenaksi	K1d 22
Laihakin leijona on metsän hallitsija @ ( leijona -- norsu /susi Laihakin susi pärjää vuohelle AFR	K1d 23
Mitä kuskiin kuuluu, kun herrat kyydillä ajaa	K1d 24
Jos isännät ovat isäntiä, niin palvelijat ovat palvelijoita	K1d 24b
Helpompi on totella kuin käskeä	K1d 25
Tuhat miestä asioi, yksi valvoo heitä	K1d 25b
Ei heikkoakaan leijonaa koira pure	K1d 26
Siksi on hauki järvessä, ettei särki makaisi	K1d 27
Esivalta ei kanna miekkaa turhaan	K1d 28
Siltä armo, keltä hirmu	K1d 29
Nöyrällä hevolla on hyvä ajaa ( Nöyrällä hevolla on raskain kuorma JAMAICA / eniten lyöntejä /Suitset ja kannukset tekevät hevosesta hyvän ENGL	K1d 30
Hallinto on paras, kun hallitaan vähiten	K1d 31
Sulttaanin hirmuvalta on parempi kuin ainainen anarkia	K1d 32
Kun taputat koiran päätä, se heiluttaa häntäänsä	K1e 09
Ei hyvä hevonen piiskaa tarvitse (vaan kauroja) ( Herkkä hevonen ei tarvitse kannuksia	K1e 10
Ei hyvä rumpu vaadi kovia lyöntejä	K1e 10b
Pahaa käskyläistä ohjatessa ei saa säikkyä meteliä; hyvää hevosta kasvattaessa ei pidä säästellä kauroja	K1e 10c
Viisaalle hyökkäys, hullulle piiskanisku	K1e 10d
Rauhaton lehmä on lypsettävä väkisin, hyväluontoinen lehmä ystävällisesti	K1e 10e
Ei hyvääkään hevosta saa enemmän ajaa kuin aisat antaa @ ajaa -- kannustaa	K1e 11
Hyvä paimen keritsee lampaansa, paha nylkee ne	K1e 12
Parempi lehmä lypsää kuin tappaa ( Parempi lammas keritä kuin nylkeä	K1e 13
Sairasta palvelijaa ruokitaan, ei laiskaa	K1e 13b
Joka säästää miehiä, sillä on aina käytössään miehiä; joka s. heidän vaatteit., sillä on aina v. kulutettavana	K1e 13c
Jos haluat päivällisen, älä loukkaa kokkia	K1e 13d
Ei pidä tappaa kultamunin munivaa kanaa ( Ei munivaa kanaa myydä ilman painavaa syytä AFR	K1e 14
Ei lasta pidä heittää pesuveden mukana	K1e 15
Ei se koira oravaa hauku, joka väkisin metsään viedään ( Ei metsälle pakotettu vinttikoira saa kiinni jänistä SERBO-KR.	K1e 16
Ei kukko käskien laula ( Pakosta ei rakasteta eikä rukoilla	K1e 17
Joka vie härkää juomaan, joutuu ensin kastelemaan omat jalkansa	K1e 17b
Voit vaientaa toisen, mutta et vakuuta häntä	K1e 17c
Jos et maksa palkkaa palvelijalle, hän varastaa sen	K1e 18
Jos epäilet miestä, älä käytä häntä; jos käytät häntä (palveluksessa) älä epäile häntä	K1e 18b
Jalosukuisia ohjataan järjellä, rahvasta rangaistuksilla	K1e 18c
Sotilaita muonitetaan tuhat päivää jotta he ovat tuokion ajan käytettävissä	K1e 18d
Parempi kiistellä aasin kanssa kuin kantaa puita itse	K1e 18e
Jos härkä tietäisi voimansa ja talonpoika oikeutensa, niin ei niitä mikään voittaisi	K1e 19
Ken ratsastaa tiikerillä, niin selästä nouseminen pelottaa	K1e 19b
Älä hemmottele orjaa äläkä narraa lasta	K1e 19c
Jos aikoo talonpojan pettää, on tarpeen toinen talonpoika @ pettää -- kyniä /rangaista	K1e 20
Ennen kuin pidätät virkamiehen, pidätä hänen palvelijansa	K1e 20b
Hajota ja hallitse	K1e 21
Kana pitää osata kyniä ilman, että se kaakottaa ( Meillä on kana kynittävänä keskenämme	K1e 22
Lempein ottein lehmä lypsetään ( Lehmä pidättää maitonsa jos sitä pistellään, mutta antaa paljon, jos hyvitellään AFR	K1e 22b
Syyhytellen (= rapsuttamalla) sikakin kaatuu.	K1e 22c
Hyvälle palvelijalle maksetaan aina liian vähän, huonolle liian paljon	K1e 23
Ottimilla otetaan, kannuksilla ajetaan ( Ensin lehmää taputetaan, sitten se lypsetään	K1e 24
Jos vie toiselta pään, ei tarvitse viedä häneltä hattua	K1e 25
Ihmistä ei sidota riimuköysin vaan paperein	K1e 26
Varallisuus on häpeän lääke	K1e 27
Ei ainoata hevosta pakko-oteta sotaan	K1e 28
Korkea puu varjostaa muttei hedelmöi	K1f 10
Suurten ystävyys on kuin pensaan varjo, pian poissa	K1f 10b
Kynttilän alapuolella on pimeää ( Ei lamppu valaise omaa jalustaansa IRAN	K1f 11
Kuu ei näy kun päivä paistaa @ kuu,päivä -- tähdet,kuu	K1f 12
Ei tähtitaivas vedä vertoja puolikuun valolle	K1f 12b
Kun suuret kellot soivat, niin pienet eivät kuulu +( Kun...ei kukaan kuule pieniä TANSKA	K1f 12c
Ruumis kuuluu keisarille, sielu Jumalalle ja selkänahka tilanherralle	K1f 12d
Kun lehmipaimenet tulevat, ei vuohipaimenia enää kiitellä	K1f 14
Ei tarvitse munkkein edessä ripittää, koska pappejakin löytyy	K1f 15
Ellei norsua olisi, puhveli olisi viidakon suurin ( Karhun lähdettyä susi valtaa sen pesän	K1f 16
Parempi ensimmäinen täällä kuin toinen Roomassa	K1f 17
Parempi olla paras pahimmista kuin pahin parhaista	K1f 17b
Parempi olla hiirten kuningas kuin leijonan häntä @ ( -( hiiri,leijonan häntä -- maakylä,toinen Roomassa /kanan JAP /sisiliskon/hauen/aasinENG /rotan ESP /muurah.ARMEN Parempi olla kukon nokkana kuin härän häntänä JAP /hevon häntänä kuin aasin päänä ENGL	K1f 18
Parempi päätä palvella kuin häntää @ ( pää,häntä/jalka -- J-la,pyhimys Parempi kananpäänä kuin häränhäntänä	K1f 19
Parempi asioida Jumalan kuin hänen pyhimystensä kanssa ( Jos Jumala ei tahdo auttaa, ei pyhimyksistä ole apua SERBO-KR.	K1f 19b
Joka on piian piika, se on paskan paska	K1f 20
Ei pidä ottaa kaunista piikaa palvelukseen	K1f 20b
Hepo suuri, länget suuremmat	K1f 21
Suurmiehen ystävyys on veljeilyä leijonien kanssa	K1f 23
Elämä hovissa on usein oikotie helvettiin	K1f 24
Parempi kuningas kuuluvissa kuin näkyvissä @ kuningas -- sota	K1g 10
Lähellä kuningasta, lähellä kuolemaa @ ( kuolema -- tiikeri Suurten herrojen naapuruus on varottava /Kuninkaan tuntomerk../Keisarin palv. on kuin tiikerin lähellä nukkumista KIINA	K1g 11
Kuninkaan tanssiessa on köyhän paras ihastella ( Isännän soittaessa on kotiväen tanssittava	K1g 12
Petä ylempiäsi, alempien pettäminen ei kannata	K1g 12b
Oikeussaliin tullessa on valehdeltava, temppeliin tullessa heittäydyttävä maahan	K1g 12c
Kaikki liehittelevät kuningasta	K1g 12d
Jos kuningas ontuu, on neuvonantajien onnuttava	K1g 13
Jos ylähirsi on kiero, on alahirrenkin oltava	K1g 13b
Jos syö päärynöitä isäntänsä kanssa, ei pidä valita parasta	K1g 13c
Kaikki totta mitä päällikkö sanoo	K1g 14
Pomo on aina oikeassa	K1g 14b
Kuninkaan antama luu on lihaa	K1g 14c
Kuninkaan hevosia kengitettiin, kirppukin nosti jalkansa	K1g 15
Älä koskaan laske leikkiä kuninkaallisessa seurassa	K1g 15b
Mikä sopii Juppiterille, ei sovi härälle ( Toinen saa varastaa lehmän,toinen ei saa katsoa edes aidan yli	K1g 16
Päällikön punnukset eivät ole samat kuin köyhän miehen punnukset ( Kuninkaan akanat ovat parempia kuin muun kansan jyvät ENGL	K1g 17
Jonka leipää syödään, sen virttä lauletaan @ leipää syödään -- veneessä /pöydässä /vaunuissa istutaan VENÄL lauluja lauletaan -- vettä soudetaan	K1g 18
Parempi olla hevosena kuin kärryinä @ hevosena,kärryinä -- vasarana,alasimena VENÄL	K1g 18b
pillin mukaan tanssiminen @ ( pilli -- rumpu Miten soitto, siten tanssi	K1g 20
Ei koirakaan isäntäänsä hauku @ hauku -- pure AFR	K1g 21
Kyllä koira isäntänsä (mielialan) tuntee @ koira,isäntänsä -- hevonen,omistajansa/ratsastajansa AFR	K1g 21b
Minkäs kissa sille mahtaa, että emäntä on hupsu	K1g 22
Kätke viisautesi hölmön kuoreen: liika viisastelu tuo murheita	K1g 22b
Ei pidä heitellä kiviä päänsä päälle @ pään päälle -- vastatuuleen	K1g 23
Köyhän ei pidä riitaantua rikkaan kanssa, eikä rikkaan virkamiesten kanssa	K1g 23b
Parempi kumartaa kuin lyödä päänsä	K1g 24
Anna keisarille, mikä keisarille kuuluu...	K1g 25
Kolme virkailijan (= palvelijan) sääntöä: ole vilpitön, varovainen ja uuttera	K1g 25b
Jos elät joessa, pysy hyvissä väleissä krokotiilin kanssa ( Kunnes olet päässyt joen yli, varo solvaamasta äiti alligaattoria HAITI	K1g 26
Jos elät leijonan seurassa, käytä krokotiilin nahkaa	K1g 26b
Jos mielii elää Roomassa, ei pidä kiivailla paavia vastaan	K1g 26c
Herroissa on oltava kuin tulen luona: ei liian lähellä eikä liian kaukana	K1g 27
Jos sä herroja hyväilet, ruoki herrain koiriakin	K1g 28
Joka syö kuninkaan lehmän, maksaa sata vuotta sen luita @ ( lehmä,luu -- hanhi,höyhen Kuningas on moukari	K1g 29
Ei kumarrettua kaulaa leikata	K1g 30
Kohteliaisuus tuo ylhäisten luottamuksen	K1g 30b
Parempi kuuliaisuus kuin kohteliaisuus	K1g 30c
Sitä joka lähettää meidät viemään viestiä, on syytä pelätä enemmän kuin viestin saajaa	K1g 30d
Ei kruunu ruualla repäise eikä työllä katkaise	K1g 31
Jolla on palveleva mieli, hän saa työtä missä vain	K1g 31b
Hoviin menijän on hyvä poiketa ensin hovin naapurissa	K1g 32
Ei tyhjin käsin hoviin @ hoviin -- linnustamaan	K1g 33
Ei virkamies piekse lahjojen tuojaa	K1g 33b
mennä leijonan luolaan	K1g 34
Vapaus on kultaa kalliimpi ( Vapaus on kaunis asia SKOTTI	K1h 10
Satakieli ei voi elää häkissä	K1h 10b
Parempi vapaus vieraalla maalla kuin orjuus kotona ( Parempi linnunlaulu kuin kahleet /Parempi köyhän poikana kuin rikkan orjana ROMANIA	K1h 11
Parempi hauta kuin orjuus	K1h 11b
Parempi on olla köyhän orren alla kuin rikkaan orjana	K1h 12
Jalat oman pöydän alla @ oma -- vieras	K1h 13
En ole koskaan sikojasi syöttänyt	K1h 14
Parempi on talonpoika polvillaan kuin herrasmies seisaallaan @ polvillaan,seisaallaan -- jaloillaan,polvilla	K1h 15
Parempi rukiinen muori kuin tähkäinen rouva	K1h 16
Helpompi on tehdä talonpoikaistytöstä lady kuin ladystä talonpoikaistyttö	K1h 16b
Silkkibrokadista ei tule hyvää pesuriepua	K1h 16c
Parempi lusikka taskussa kuin sulka lakissa @ ( lusikka -- leipäpala RUOTSI Parempi puida vilja kuin teroitta keihäs	K1h 17
Papu maistuu vapaalla jalalla paremmalta kuin sokeriherne vankina	K1h 17b
Virsu saapi, saapas syöpi	K1h 18
Jollei olisi virsuväkeä, ei olisi verkaväkeä	K1h 19
Parempi olla rikas köyhä kuin köyhä rikas	K1h 20
Kyntämällä saatu ruoka on maukkaampaa kuin toisia palvelemalla saatu	K1h 20b
Parempi viisas palvelija kuin hullu isäntä @ viisas,hullu -- viisaan,moukan _azerit	K1h 21
Herroille ja narreille ei pidä näyttää keskentekoista työtä @ herroille ja narr. -- hulluille SKOTTI	K1h 22
Ei palkka ole kahle	K1h 23
Ei ihminen ole mikään masiina @	K1h 23b
Sitkeä on talonpoika hävittää ( Sitkeä on kuikka keittää ja talonpoika hävittää	K1h 24
Älä ole helppo paimennettava, ettet tule lapsen kirjoihin	K1h 25
Ei jänis ole norsun orja, metsä toi ne yhteen	K1h 26
Ei hiiri jyväpurnuun kuole	K1i 10
Anna pahalle paljon valtaa, ottaa itse enemmän ( Joka paljon saa, se enemmän tahtoo	K1i 11
Jos leopardi nilkuttaa, jänis rohkenee vaatia siltä saataviaan	K1i 11b
Kun kissa karhuksi pääsee, niin siitä tulee helvetin eläin ( Kun kissa karhuksi pääsee, niin kaiken karjan tappaa /Kun villikissasta tulee leopardi, niin se nielee isot eläimet AFR	K1i 12
Piika on piru, kun se emännäksi pääsee @ ( piika,emäntä -- renki, isäntä Kun piiat emänniksi pääsee, niitä ei palvele pienet pirutkaa	K1i 13
Ei se jalkamiestä haastata, joka on päässyt hyvin hevosen selkään ( Jalkamies ei ole ratsumiehen kaveri VENÄL /Torakka lautasella ei tunne toveriaan seinällä _Meru/Afr.	K1i 14
Papiksi valmistuva ei enää tunne sukulaisiaan	K1i 14b
Jos tahdot lihaa, rupea suden rengiksi =herrojen mielistelijälle	K1i 15
Kerjäläisestä kun herra tulee, niin se on siipiä vailla @ ( herra -- hevosmies Rikastuneen kerjäläisen ylpeys on vailla vertaa RANSKA	K1i 16
Auta kerjäläinen hevosen selkään, niin hän ei enää tule alas +( Auta...niin hän ratsastaa hevosen hengiltä ENGL	K1i 16b
Pikku muurahainen uskaltautuu leijonan korvaan	K1i 16c
Mitä kissa kirkossa tekee - pois sieltä koirakin ajetaan	K1i 17
Mitä koira kirkosta tietää? ( Kun moskeija on auki, koira unohtaa hyvät tavat IRAN	K1i 18
Nosta konna mättäälle, kyllä hän niskaasi hyppää	K1i 19
Istuta sika pöydän ääreen, niin se nostaa sorkkansa pöydälle	K1i 19b
Jos hyväilet koiraa, se nuolee suutasi @ +( suutasi -- kasvojasi VIETN Jos...älä valita, kun se repii vaatteesi AFR	K1i 19c
Istuvat kamelin kyttyrällä ja kuvittelevat olevansa jättiläisiä	K1i 19d
Kun sammakko pääsee mättäälle, niin se kurnuttaa @ kurnuttaa -- on kopea	K1i 20
Kun konna hyppää kynnykselle, se kolhii takapuolensa ja vioittaa päänsä ( Kun varpuset jäljittelevät riikinkukkoja, ne pian katkaisevat koipensa BURMA	K1i 20b
Liian iso häntä heilutettavaksi = liian mahtava vasalli	K1i 20c
Mitä ylemmäksi apina kiipeää, sitä enemmän sen takapuoli näkyy	K1i 20d
Jokainen tirri kutsuu jo itseään silliksi @ tirri,silli -- sokerijuurikas,hedelmä	K1i 21
Koiranhäntä soopeliviitassa	K1i 21b
Koiran puuttuessa sikakin haukkuu @ sika -- kissa	K1i 22
Sika satula selässä	K1i 23
Kaunis kunnia kananpaska päydällä	K1i 24
Korkeallepa on käymälänlauta noussut, kun kuppihyllyksi =nousukas	K1i 24b
Älä luule lukkari, että papiksi pääset	K1i 25
Kylästä karkoitettu pyrkii kylänvanhimmaksi ( Eteisestä karkoitettu pyrkii kamariin	K1i 26
Ei suurestakaan sonnista tule kuningasta	K1i 27
Mies minua taluttaa, sanoi karhu varpusta ( Pikkulintu käskee norsua	K1i 28
Ylpeys viihtyy sarkanutunkin alla	K1i 29
Herroiksi herrain koiratkin	K1i 30
Koira omaksuu isäntänsä vallan	K1i 30b
Varhain herra, kauan koira @ koira -- renki	K1i 31
Häntää vaille koira, virkaa vaille herra	K1i 32
Isoisten palvelijoilla ei ole pienet ajatukset itsestään	K1i 32b
Vesi ei pääse rasvan päälle	K1j 10
Kun vesi nousee, niin venekin nousee	K1j 10b
Portaita lakaistaan alas-, ei ylöspäin	K1j 10c
Ei silmä pääse kulmakarvoja ylemmä @ silmä,kulmak. --hartiat,pää	K1j 11
Eivät korvat kasva ylemmäksi päätä	K1j 12
Koira käski häntäänsä, häntä persekarvojansa, karvat vasta kahisivat	K1j 12b
Ei voi ylemmä päätään hypätä	K1j 13
Ei pää odota häntää	K1j 13b
Ei häntä anna käskyjä päälle ( Häntä seuraa päätä	K1j 14
Ensin sanoo mielipiteensä jokamies, sen jälkeen hovimies (ratkaisee)	K1j 14b
Sudet keskustelevat johtajansa selän takana	K1j 14c
Ei orja valitse isäntäänsä	K1j 14d
Jos palvelija rikastuu ja isäntä köyhtyy, kummastakaan ei ole mihinkään	K1j 14e
Ei hiiri hevosen korvaan pääse ( Se on röyhkeä hiiri, joka pesii kissan korvaan TANSKA	K1j 15
Vaikea on pitää sutta korvista @ ( susi,korvat -- tiikeri,häntä Vaikea on ratsastaa tiikerillä	K1j 15b
Vaikka hiiri olisi lehmän kokoinen, se olisi silti kissan orja	K1j 15c
Takajalka seuraa etujalkaa @ jalka --pyörä	K1j 16
Minne pää menee, sinne häntä seuraa @ häntä -- jalat TURKKI /vartalo HEPREA	K1j 16b
Perse on aina takana	K1j 17
Lanka seuraa neulaa ( Kunne neula, sinne rihma	K1j 18
Kengän on sovittava jalkaan eikä jalan kenkään	K1j 18b
Minne hevonen, sinne reki @ hevonen -- aisat / reki -- vaunut	K1j 19
Reki meni hevosen edelle @ hevonen -- vetäjä	K1j 20
Ei pidä pitää täitä rakkaampana kuin tukkaa	K1j 20b
Isännän parta palvelijan käsissä	K1j 21
Nenä on naamaa isompi	K1j 21b
Kykymiehet joutuvat hullujen palvelukseen	K1j 21c
Ei ole kyllin hyvä hänen kengännauhojaan solmimaan	K1j 22
Ei maalaiskukko kieu kaupungissa	K1j 22b
Pysyköön suutari lestissään ( Pysyköön sirkka lietensä luona /Älä koske keksiin, ellet ole merimies KIINA	K1j 23
On oltava joko alasin tai vasara	K1j 23b
Oppilas ei ole opettajaansa suurempi ( Koululainen opettaa opettajaansa ENGL	K1j 24
Nuoremman veljen vaimo saa kengänmallin vanhemman veljen vaimon kengästä	K1j 24b
Ellei puu ole sinua pitempi, se ei voi antaa varjoa sinulle	K1j 24c
Kun suuri rumpu soi, on pienen oltava hiljaa	K1j 24d
Ei jänis aja koiraa @ ( jänis,koira/härkä -- varpunen,haukka Ei shakaali lävistä härkää AFR	K1j 25
Ei kilpikonna puraise leopardin käpälää	K1j 25b
Yksi rapu on toista rapua huonompi	K1j 26
Ei helvetissä olija tiedä taivaasta	K1j 27
Kulta ostaa hopean, mutta hopea ei osta kultaa	K1j 28
Ei lääkärin sovi juoda potilaansa lääkettä	K1j 29
Kunnioitus ylemmille, hyväntahtoisuus alemmille	K1j 30
Alamaisilla omat alamaisensa	K1j 31
Sortovalta on tiikeriä pelottavampi	K1k 09
Ei kannata pelätä vihollista, pelät. on virkamiehen tulo järjestämään asioitasi @ vihollinen,järj. asioita -- raipat,lahjottavuus	K1k 09b
Sorto tekee viisaasta hullun	K1k 09c
Pois tieltä talonpoika, että herra helvettiin pääsee	K1k 10
Herrat ovat narreja @ herra -- oppinut	K1k 11
Talonpojanhan se pitää kirpusta keisariin asti kaikki elättää ( Jos kyntäjä ei kestä, ei herrakaan kestä	K1k 12
Kuu on torpparin aurinko @ torppari -- päivätyöläinen	K1k 13
Mitä laihempi koira, sitä lihavammat kirput ( Laihaa hevosta kärpäset purevat	K1k 14
Harvoin härkä linnasta palaa	K1k 15
Ei hepo sitä syö mitä vetää	K1k 16
Isot kalat syövät pikkukaloja	K1k 17
Kissan ilo on hiiren itku @ ( ilo,itku -- leikki,surma kissa,hiiri -- toinen,toinen Mahtavien hupi, köyhien kyyneleet ENGL /Toisen leikki on toisen surma INTIA	K1k 18
Kun susi ja hevonen tappelevat, jää vain harja ja häntä jäljelle @ hevonen,harja ja häntä -- vuohi,sarvet ja kaviot	K1k 19
Jos lyö kivellä kakkua taikka kakulla kiveä, niin kakkuun lovi tulee @ kakku -- muna	K1k 20
Herrojen sairaus, talonpoikien terveys @ herra,talonpoika -- nuori vanha ?	K1k 21
Kussa miehet ryytyvatsat (= lihavat), siinä koirat koukkuseljät	K1k 22
Kun on pää kipeä, niin on perseen hyvä olla	K1k 23
Herrat harrastavat petosta ja vihaavat petturia	K1k 24
Lääkärit ja tuomarit murhaavat rankaisematta	K1k 24b
Tässä maailmassa alhaiset ovat ylhäisten uhriteuraita	K1k 24c
Köyhän pitää olla rikkaan likoluutana ja paskalapiona.	K1k 24d
Heikoimmille raskain kuorma @ heikoimmille -- pikku aasille	K1k 25
Missä haukka pesii, sieltä kanalinnut kaikkoavat ( Kun kynsi kasvaa, niin kynä katoo	K1k 26
Huhtikuun sää ja herrain suosio ei kestä kauan ( In the King's house some are going in and some are going out _Maltese	K1k 27
Jos köyhä rupeaa rikkaan kumppaniksi, hänellä ei ole kohta varaa ostaa edes housuparia	K1k 27b
Jotta yksi kenraali onnistuisi 10 000 soturin luut viruvat kuivumassa	K1k 27c
Ei vanki valitse töitään	K1k 27d
Sairas tervettä kantaa = ketun laulu	K1k 28
Renki on niinkuin eläin ja piika puoli perkelettä ( Talonpoika ja 3 aasia=4 elukkaa /5 piikoo ja 6 renkii=7 henk	K1k 29
Rengin ruumis ja hevosen nahka, ne jos ei kestä niin revetköön ( Renkimiestä ja härkäjuhtaa ei tule surku	K1k 30
Ei ilma niin sakea, ettei renki ja ruuna sinne sovi @ ruuna -- kuollut	K1k 31
Kyllä on vaivaisen väkeä, onnettoman olkapäätä	K1k 32
Paha ilma herrojen ilma	K1k 33
Avoin portti herroissa tullessa vaan kiinni lähtiessä ( Älä tuumi hauki, miten pääset sisään, tuumi miten pääset ulos	K1k 34
Renki ei ole isännän toveri	K1k 35
Hitaat on herrojen kiireet	K1k 36
Rengin tuuma on jalka isännän silmissä	K1k 37
Kun tuuli käy, niin ruoho taipuu @ ruoho -- puu	K1l 10
Kun pilvissä tuulee, niin joella aaltoilee	K1l 10b
Kun valaat taistelevat, katkaravun pyrstö murskaantuu ( Kun riitelevät norsut nojaavat toisiinsa, hiiripeura musertuu väliin MALESIA	K1l 10c
Koska sankarit sotivat, silloin turkan tukka tuoksuu	K1l 11
Vahvempansa tieltä väistyminen ei ole häpeä @ väistyä -- paeta	K1l 12
Kuningas lupaa, mutta panee merkille vain mitä haluaa	K1l 12b
Rikkaan kanssa älä riitele, väkevän kanssa älä tappele	K1l 13
Lihaa voi leikata pölkyllä niin kuin mieli tekee	K1l 13b
Hiiri on kissan orja ( Hiiri ei tappele kissan kanssa	K1l 14
Ei kissa käy hiirten kanssa kauppaa	K1l 15
Ei kaste pidä puoliaan aurinkoa vastaan	K1l 15b
Munien ei pidä kiistellä kivien kanssa	K1l 15c
Nupopää ei ole sarvipään kanssa puskusilla	K1l 16
Voimaton viha on hulluutta @ hulluutta -- valmis onnettomuus EGYPTI	K1l 16b
Kenen voima, sen valta @ valta -- voitto	K1l 17
Ei tiikeri syö pilaantunutta lihaa	K1l 17b
Jolla on ase, se omistaa puhvelin	K1l 18
Voittajia ei tuomita @ tuomita -- vetää oikeuteen	K1l 19
Voittajat kuninkaita, voitetut varkaita	K1l 19b
Lyhyt on laki lampahalla suden päälle suuttuessa	K1l 20
Gordionin solmu: leikkaa sotkuisen vyyhden veitsellä	K1l 20b
Susi suorassa, lammas väärässä	K1l 21
Hävinnyt on aina väärässä @ ( hävinnyt -- heikko AZERB. Voittaja on aina oikeassa	K1l 22
Väkevämmän oikeus ( Väkivalta sivuuttaa oikeuden /Oikeus on väkevimmän puolella SAKSA/ Jumala auttaa väkevintä HOLL	K1l 23
Oikeus on mitä vallanpitäjät tekevät siitä ( Oikeus on valtaa SLOVAKIA	K1l 23b
Pienet kalat ovat suurten saalista ( P.k. tekevät hauesta ison SAKSA/Isot k.syövät pieniä k.;pienet k. hyöteisiä; hyönteiset kasveja ja mutaa KIINA	K1l 23c
Voima käy lain yli ( Missä valta isännöi, siellä oikeus on renkinä SAKSA	K1l 23d
Sutta ei kiinnosta lampaan hinta	K1l 23e
olla sampi sakissa	K1l 24
Ei käskijä väsy	K1l 25
Ei suurta kiveä viskellä	K1l 25b
Hyökkäys on paras puolustus @ paras puolustus -- puoli voittoa	K1l 26
Hyvää hyvälle pitääkin (pohjatuulta persiille) ( Sylkäise sylkäisijääsi /Jos joku sylkäisee kämmeneesi, sylkäise hänen partaansa _arabit (Aqu)	K1l 26b
Kun on kaksi jussia, saa tulla viisi muuta miestä @ viisi muuta m -- vasikkahaallinen ryssiä	K1l 27
Kova kovaa vastaan +( Kova...ei tiedä hyvää SAKSA	K1l 28
Naskalin kärki hedelmän kiveä vastaan, kärki kärkeä vastaan	K1l 28b
Lika poistaa lian, soimaus voittaa soimauksen	K1l 28c
Kova naama vastaa pientä omaisuutta	K1l 29
Nosta keppiä, niin koira tottelee ( Nosta keppiä, niin syyllinen kissa lähtee pakoon	K1l 30
Jos ei sana auta, kyllä nyrkki toden tekee @ nyrkki -- keppi	K1l 31
Keppi tuo ystävyyden @ keppi -- tappelu	K1l 32
Kuningas ilman alamaisia ei ole kuningas	K1m 08
Kuningas ilman hyvää neuvonantajaa on kuin sokea matkamies	K1m 09
Jos jänis tanssii koiran multakasalla, sillä on varmasti leopardi selässään	K1m 10
Älä lyö koiraa, sen isäntä voi olla lähellä ( +( Kohtele koiraa kuten sen isäntää /...ennen kuin tiedät kuka on sen isäntä KIINA	K1m 11
Visko miestä, älä hänen koiraansa @ koira -- hattu	K1m 12
Koiraa on pidettävä kunniassa sen isännän takia @ kunniassa -- rakastaa	K1m 13
Kissallasiko potkitat?	K1m 15
Kun paimen suuttuu laumalleen, hän määrää sokean lampaan johtajaksi	K1m 15b
Laiha koira on isännän häpeä	K1m 16
Rikkaan talossa ei ole laihaa koiraa	K1m 16b
Jollei metsästäjä osaa ampua, ajokoirakin jää suupalatta	K1m 16c
Kussa kotka lounahtaa, siinä saavat pienetkin linnut	K1m 17
Suuren miehen siivellä pääsee eteenpäin	K1m 17b
Hyvä on pitkän pinon vieressä lastuja poimia @ pitkä pino,lastu -- suuri puu,polttopuu	K1m 18
Hyvä herroissa elää, vaara päätä varjellessa	K1m 19
Mandariinin lähellä saa kunniaa, keittiön lähellä ruokaa	K1m 19b
Ei herrojen kerjäläiset nälkään kuole.	K1m 19c
Sudet kylläiset, lampaat tervehet @ kylläinen -- kuollut (Dur II	K1m 20
Mikäs on hätänä kun on Isoo-Antti setänä @ Isoo-Antti -- piispa	K1m 21
Kykymiehellä iso pää, rahvaanmiehellä vahvat jalat	K1m 21b
Ei silloin hätää uidessa, kun päätä kannatetaan ( Se voi uida rohkeasti, jota kannatetaan leuasta RANSKA	K1m 22
Suuri puu suojaa sekä auringolta että sateelta ( Suuri puu antaa miellyttävän varjon / ... suojaa ruohon kuuralta	K1m 23
Hyvä puu majoittaa 10 000 lintua	K1m 23b
Talon katto taistelee sateessa, katon alla ei tiedetä mitään	K1m 23c
Kun papin päälle sataa, niin lukkarikin kastuu	K1m 24
Kyllä hyttynen hevosen kaataa, kun susi auttaa	K1m 25
Kun susi avaa oven, niin koirakin pääsee sisään @ oven -- portin	K1m 26
Kun ratsastaa jättiläisen olkapäillä näkee kauemmaksi kuin jättiläinen	K1m 27
Maailma on rahan varassa	K2a 07
Raha hallitsee maailmaa	K2a 08
Iso raha panee jumalat liikkeelle ( Rahalla voi ostaa vaikka pirun myllynkiven pyörittäjäksi_Kiina	K2a 09
Jolla on raha, sillä on kukkaro ( Jolla ei ole rahaa, se ei tarvitse kukkaroakaan ?	K2a 10
Ei majatalon isäntä paheksu ruokahaluasi	K2a 10b
Raha kaikki tekee @ tehdä -- rakentaa	K2a 11
Suola ja raha kelpaavat kaikkialla maailmassa	K2a 11b
Rahalla kaikkia saadaan	K2a 12
Rahalla saa ja hevosella pääsee	K2a 13
Raha on miekkaa terävämpi	K2a 13b
Rahasta se tanssii vaikka ryssän pappi @ ryssän pappi -- rampa /kissan FILIPP /koirat RANSKA	K2a 14
Raha panee rattaat käymään	K2a 15
Rahalla saa vaikka sarvet päähän ( Rahalla saa vaikka raudusta voita	K2a 16
Kyllä rahalla rihmoja saa	K2a 17
Raha on ihana balsami	K2a 17b
Rikkaalla on joka päivä laskiainen	K2a 18
Mitä rikas huolii: panee voita kaaliinsakin	K2a 19
Raha on hyvä tavara: auttaa sekä kesällä että talvella	K2a 20
Raha se on joka komitieraa @ komitierata -- ratkaista	K2a 21
Rikkaus on maailman pylväs	K2a 21b
Kun raha puhuu, niin muut vaikenevat @ muut -- totuus	K2a 22
Raha on valtaa ( Kun on rikkautta, on valtaa INTIA	K2a 22b
Hopea on lyijyn isä, kulta on pronssin isä	K2a 22c
Raha tekee vaikka kiveen reiän ( Raha saa vaikka raudan uimaan	K2a 23
Ennen kuollaan kuin käännetään selkä omaisuudelle	K2a 23b
Kajoa omaisuuteeni, kajoat elämääni	K2a 23c
Kultainen avain aukaisee kaikki portit @ ( avain --juhta/kengät/hopealuoti Hopeinen avain voi aukaista rautaisen lukon ENG / Kultainen/hopeinen vasara murtaa rautaisen portin/oven SAKSA/RANSKA	K2a 24
Tie on avoinna rahamiehelle	K2a 24b
Raha avaa sokean silmät ja saa papin myymään rukouskirjansa	K2a 24c
Kullalla lastattu muuli on tervetullut jokaiseen linnoitukseen	K2a 24d
Raha auttaa taivaan portille asti ( Jumalatkin lahjotaan /Kulta avaa kaikki ovet paitsi taivaaseen INTIA	K2a 25
Raha auttaa aina helvetin portille asti	K2a 26
Ei se pettua syö, jolla leipää on	K2a 27
Kaikkea muuta saa paitsi linnunpiimää =hunajaa @ saada -- olla linnunpiimää -- kärpäsen suitsia ja torakan kenkiä Es	K2a 28
Ei iso laitojaan itke ( Ei iso sisältänsä kaada / Ei isosta putoa	K2a 30
Rikkaalla on paljon auttajia @ auttaja -- ystävä / surija	K2b 10
Koska tippui tynnyrini,ystäviä yltäkyllä - tynnyrini tyhj... Rikkaana ja kuuluisana kerääntyvät vieraatkin ymp.; köyhänä ja alennustilassa eivät sukulaisetkaan JAP /Viinin lopp. seuranpito l, rahan...yst SERBOKR	K2b 11
Ei enää elätti-ruokaa, ei enää ystävää	K2b 11b
Jolla on raunio rahoja, sill on suova ystäviä @ ( -( raunio rahoja -- täysi kukkaro ystäviä -- helliä lapsia Rikkaalla on monta ystävää / (päin vastoin Kok, Dalj	K2b 12
Jos on olutta, kyllä on veljiä @ ( veli -- ystävä olutta -- viikunoita/teetä ja viiniä KIINA Kenellä on viikunoita selkärepussa, sen ystäväksi kaikki pyrkivät ALBANIA	K2b 13
Kyllä rahalla ruokaa saa, oluella ystäviä	K2b 14
Vaikka on lauma ystäviä, niin rahatta jää ruuatta	K2b 14b
Ei köyhän kanssa ole kukaan tuttava @ tuttava -- ystävä AFR	K2b 15
Kuka vaivaisia vieraakseen kutsuu?	K2b 16
Avoin ovi rikkahille, kiinni vaivaisten veräjä	K2b 17
Rikastunut talonpoika ei tunne sukulaisiaan ( sukulaisiaan -- ystävää RANSKA Rikastunut kerjäläinen ei anna almua	K2b 18
Rikas sisko on rakas	K2b 19
Rikkaat rinnan ajaa, köyhä yksin köykyttelee	K2b 20
Raha tyttären naittaa, vaikka olis silmä keskellä otsaa	K2c 10
Kultakehdossa kasvanut tyttö ei viivy kauan isänsä kotona	K2c 10b
Maa naittaa pahatkin piiat, isän pelto ilkeätkin	K2c 11
Rikkaan tyttäret ja köyhän vasikat viedään pian kotoa	K2c 12
Isoiset lahjoittavat tyt. miehelään; keskiluokka vain kasvattaa ja naitt. h.; pieneläjät rikastuvat naittamall	K2c 12b
Kyllä rikas aina naidaan, muttei köyhää koskaan ( Naidaan ne rikkaan pesinpytytkin	K2c 13
Mitä karvaisempi koira, sitä lämpimämpi, mitä rikkaampi mies, sitä parempi	K2c 14
Rakkaus voi paljon, raha voi kaiken	K2c 15
Kun puute tulee ovesta, niin rakkaus lentää ikkunasta	K2c 16
Kun kaukalo on tyhjä, niin siat purevat toisiaan @ kaukalo,siat -- seimi,hevoset	K2c 17
Nälkä toran perheeseen saattaa	K2c 18
Hyvä on rikasta riistää, rahakasta rakastaa	K2c 19
Raha kaupan tekee ( Sanat eivät maksa mitään	K2d 10
Joka kolikon on palveltava kahta tarkoitusperää	K2d 10b
Ostaisi koirakin leipää, vaan ei ole rahaa	K2d 11
Ei rahattoman ole markkinoista eikä jyvättömän myllystä @ rahattoman -- tyhjäkukkaroisten VENÄL	K2d 12
Kieltty kaupalta rahaton	K2d 13
Ei köyhän velka kauaksi jouda	K2d 14
Kirkon kirves ja rautalapio köyhän velan maksaa	K2d 15
Rahapulassa oppii arvostamaan rahaa	K2d 16
Raha ei haise (sille millä se saadaan)	K2e 10
Ei silloin sielua säälitä kun on rahaa tarvis @ sääliä,raha -- säästää,ruoka	K2e 11
Ei rahalla sielua ole	K2e 12
Ei rahalla silmiä ole	K2e 13
Rahalla sonnat peitetään @ ( sonta -- virhe Raha kätkee monta rikosta	K2e 14
Joka ei voi maksaa rahalla, maksakoon selkänahalla	K2e 15
Rikas pääsee rahallaan, köyhä selkänahallaan	K2e 16
Rahamiehellä on konnankoukut, lihavalla hevosella temput	K2e 16b
Köyhä on aina väärässä @ ( olla väärässä -- rikollinen Rikas on aina oikeassa	K2e 17
Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä	K2e 18
Koirat ja herrat eivät tee pahaa sille joka antaa heille jotakin	K2e 18b
Samean veden kalastaja ei pysty erottamaan suurta pienestä	K2e 18c
Ei rikkailla ole lakia	K2e 19
Sinne laki kaatuu, minne kukkaron kaula kaatuu ( Laki on lippu ja kulta tuuli, joka sitä liehuttaa VENÄL /Laki kääntyy kultaisilla pyörillä ROMANIA	K2e 20
Mustalla rahalla ostetaan heittiön moraali	K2e 20b
Kuiva sormi ei nouki suolaa maasta	K2e 20c
Lahjat lain lumoovat ( Lahjat ovat kahleita / L:t sokaisevat tuomarin AFR /Lahjus on o:n vihollinen AFR /Suosionos. ja l:t turmelevat o:n TANSK	K2e 21
Yksi kourallinen rahaa on vahvempi kuin kaksi kourallista totuutta	K2e 21b
Raha mielen muuttaa, halut älyn pettää.	K2e 21c
Ei rehellinen ihminen ole koskaan rikastunut ( Ei valehtelematta myydä	K2e 22
Lahjat särkevät kivenkin @ särkevät -- pehmittävät IRL lahja,kivi -- raha,rauta EST	K2e 23
Paremmin rattaat juoksee, kun voidellaan ( Ellei ratt. voidella, ne eivät liiku TUR/Ellei voitele akselia, ei matkasta tule mitäänVEN/Voideltu ei konsaan vongu	K2e 24
Kuiva lusikka suun repii @ s. repii -- ärsyttää s:ta VENÄL	K2e 25
Raha tulee rahan ääreen	K2f 10
Raha rahan raataa @ raataa -- synnyttää	K2f 11
Äyri äyrin takaa saattaa	K2f 12
Elo elon luokse pyrkii	K2f 13
Jolla on, sille annetaan	K2f 14
Rikkaalle kukotkin munivat ( Rikkaalle härkä vasikoi	K2f 15
Yltäkylläisyys ei leviä, nälkä leviää	K2f 15b
Ei köyhän varallisuus kasva	K2f 15c
Rikas rikastuu, köyhä köyhtyy	K2f 16
Kylmä uuni on savuton, köyhä kansa on rahaton	K2f 16b
Rahan puute on puutteista pahin ( Rahan puutteessa on moni köyhtynyt	K2f 17
Rahaton kokoaa rikkautta kuin vettä seulaan	K2f 18
Raha on pyöreä siksi että sen pitää kiertää @ raha -- markka	K2g 10
Raha tulee ja raha menee eikä tee pesää	K2g 11
Raha ontuen tulee ja tanssien menee	K2g 12
Rahalla on siivet, et huomaakaan kun se on lentänyt pois	K2g 13
Rikkaus on kuin savu ( Rikkaus on lyhytikäistä AFR	K2g 13b
Tulee rikkaastakin köyhä, kerjäläisestä kenraali ( Rikkaus tulee ja menee	K2g 14
Kullan hohteessa hullukin näyttää viisaalta	K2h 10
Ei raha tee onnelliseksi, mutta se niin rauhoittaa	K2h 11
Omaisuus on elämän pönkkä	K2h 12
Velaton perhe on turvassa vaaroilta @ velaton -- varakas	K2h 12b
Ei syvästä kaivosta vesi lopu ( Leijonanpesästä - luut	K2h 13
Pitää sen verran rahaa taskussa olla, ettei koirat kintuille kuse	K2h 14
Kyllä raha rintaa antaa ( Riisi tekee miehestä vahvan, raha rohkean VIETNAM	K2h 15
Sini iloa kuni eloa = rikkautta	K2h 16
Kun on rikas, niin on vahva ja hyvä @ vahva -- valta	K2h 17
Köyhää pidetään hulluna, rikasta viisaana	K2h 18
Köyhyys on häpeä ( Köyhyys vie arvonannon AFR	K2h 18b
Kaikki köyhät hulluja, kaikki rikkaat kopeita	K2h 19
Öljytön lamppu ei valaise, rahaton mies on vaivoin olemassa	K2h 19b
Rikkaan sana kuuluu kuin kello, köyhän kuin puuvilla	K2h 20
Rahamies on lohikäärme, rahaton itikka @ itikka -- mato KIINA	K2h 20b
Rikkautta arvostetaan, ei ihmisiä	K2h 20c
Rikkaan valhettakin uskotaan, ei köyhän tottakaan	K2h 21
Köyhällä on vähän sanomista @ ( sanomista -- oikeuksia KIINA Köyhän sanoja ei kukaan kuuntele KIINA	K2h 21b
Nirin narin köyhän lapsi, ei oo Margetta ei Pirgetta	K2h 22
Ei laihan koiran haukku taivaaseen kuulu @ ( -( taivas -- kauas koiran haukku -- aasin ääni ROMANIA/kiljunta ITALIA Ei köyhän ääni taivaaseen kuulu /Muurahaisenkin rukous kuuluu taivaaseen_Japani	K2h 23
Köyhän sana saa vähemmän huomiota ( Köyhän sana ei tavoita neuvoskuntaa INTIA	K2h 23b
Köyhän oikeus on ovensuussa, ja rikkaan pöydän päässä.	K2h 23c
Rahaton ihminen, päätön ruumis @ ( +( ihminen -- mies Ei rahattomalla ole järkeä/..nuoleton jousi SKOT/ei mikään mies ENG/siivetön lintu FIL/purjeeton laiva HOLL	K2h 24
Ilman omaisuutta mies on vain puoli miestä	K2h 24b
Kukkaro kevyt, elinvoima poissa ( Kellä ei ole mitään, ei ole mikään ITALIA	K2h 24c
Ei köyhää koirakaan hauku ( Koirakin haukkuu köyhän surkeutta	K2h 25
Ylen köyhä katsotaan, laihan päälle astutaan	K2h 26
Köyhän koreus on pirun perseen pyyhe @ koreus -- ylpeys	K2h 27
Ei ole oljessa hiiltä eikä köyhässä ylpeyttä	K2h 28
Ken on köyhä, pitää olla nöyrä @ ( köyhä -- vieraan räystään alla KIINA Rikkaus tekee röyhkeäksi, köyhyys nöyräksi SAKSA	K2h 29
Ei velallinen saa vihastua Köyhyys ja viha eivät sovi yhteen EGYPTI	K2h 29b
Ruhtinallinen sydän ja kerjäläisen kukkaro eivät sovi yhteen @ ruhtinaallinen -- pöyhkeä	K2h 29c
Kolme iljettävää: ylpeä köyhä, valehteleva rikas ja irstas vanhus	K2h 30
Milläs täi rykii kun ei ole rintaluita	K2h 31
Laulaisi kalakin, muttei ole ääntä	K2h 32
Ei kultaa puukolla vuolla	K2h 33
Ei köyhyys ole mikään ilo @ -@ ( ilo -- rikos VENÄL /häpeä JIDD /synti ENGL /vika Köyhyys on raskas taakka (pahin sairaus) /Köyhyys ei ole häpeä, vaan jotain vielä pahempaa VENÄL	K2i 10
Tyhjä kukkaro on taakoista raskain	K2i 10b
Ei onni köyhän kontissa majaile	K2i 11
Mitä köyhempi, sitä useampi piru tulee vastaan	K2i 11b
Nälkä ei ole sukulainen @ sukulainen -- täti	K2i 12
Ei kurjuutta pääse pakoon	K2i 13
Ei ole tietä taivaaseen eikä ovea manalaan	K2i 13b
Kyllä kitua räkkää	K2i 14
Köyhyyden tauti on pahempi kuin 204 muuta sairautta	K2i 14b
Rampaa jalkaa kenkä puristaa	K2i 14c
Kaikki köyhän halmeessa itää	K2i 15
Itkuksi köyhän yritykset	K2i 15b
Köyhyys herpaannuttaa älyn @ h. älyn -- tylsistää JAPANI	K2i 15c
Köyhyys orjuuttaa	K2i 15d
Kun puuroa sataa, niin köyhällä ei ole lusikkaa ( Kun taivaasta sataa ruplia, ei ole säkkiä; kun on säkki, ei s. rup./...maitoa, vain rikkaalla o. maitokannu valm.VENÄJÄ	K2i 16
Kun on hevonen, ei ole länkiä; kun on länget ei ole hevosta @ länget -- pelto	K2i 17
Mitä toukat jättivät, sen heinäsirkat söivät	K2i 18
Laihan hevosen luo kärpäset menevät	K2i 18b
Kun nokka irtoo, niin pyrstö tarttuu; kun pyrstö irtoo, niin nokka tarttuu	K2i 19
Köyhän naidessa on yö lyhyt	K2i 20
Niin köyhä elää kuin märkä palaa	K2i 21
Köyhillä ei ole joutoaikaa ( Lepo ei ole köyhää varten AFR	K2i 21b
Sillon köyhä keittää, kun kattilan saa.	K2i 21c
Kaksi tyhjää kättä ja kolmannessa ei mitään	K2i 22
Jano mutta ei juotavaa, nälkä mutta ei syötävää	K2i 22b
Toinen tasku on tyhjä, toisessa ei ole mitään	K2i 23
Niin paljon täitä ettei kannata raapia, niin paljon velkoja ettei kannata huolestua	K2i 23b
hampaat naulaan	K2i 24
Leipäkori on korkealla @ leipäkori -- leipävarras	K2i 25
Mi vaatetta, se päällä, mi leipää, se vatsassa	K2i 26
Mitä päivällä päällä, sitä yöllä ympärillä	K2i 27
Yö kussa yötyy, päivä kussa päätyy	K2i 28
Korpi kaapu köyhän miehen	K2i 29
Korpi kurjalla kotina	K2i 30
Luotu lintu lentämähän, ihminen tekemään työtä +( ..., huolellinen laulamahan /vaivainen vaeltamaan	K2i 31
Luotu köyhä kärsimään, vaivainen valittamaan ( Jos olet köyhä, ole kärsivällinen	K2i 32
Aina köyhä kulkemassa, vaivainen vaeltamassa	K2i 33
Kerjuusauva on raskas	K2i 34
Kädestä kärsään köyhän saalis	K2i 35
Malttaa köyhä keittää muttei jäähdyttää	K2i 36
Mistä otti leivän korvessa?	K2i 37
Rahamiehet eivät hoppuile, hoppuilijat eivät rikastu @ hoppuilla -- ponnistella	K2j 09
Rikas kuluttaa rahaa, köyhä voimiaan ( Rikas murehtii rahaansa, köyhä leipäänsä VIETNAM	K2j 09b
Köyhä toivoo rikastuvansa, rikas pelkää köyhtyvänsä	K2j 10
Köyhällä on puute leivästä, rikkaalla kaikesta	K2j 11
Köyhän vaiva on rikkaan yltäkylläisyys @ vaiva,yltäk. -- kyyneleet,onni FILIPP	K2j 11b
Köyhän omaisuus on rikkaan saalis	K2j 12
Tuhat unssia voitetaan helposti, sata unssia hankalasti =jos alkupääomaa ei ole	K2j 12b
Vaivaisella vaimo kaunis, köyhällä hyvä hevonen - sitä kaikki kaulaelee, se kauas ajettanehen	K2j 13
Ennen köyhä kuolee kuin rikas häviää ( Ennen laiha kuolee kuin lihava laihtuu	K2j 14
Köyhän ilona on rikkaan armo, rikkaan ilona taivaan armo	K2j 14b
Toinen kuolee nälkään toinen ylensyömiseen	K2j 15
Keittiöissä ruuantähteitä, tienvarsilla nälkäisiä	K2j 15b
Jolla on rahaa, syö paistia; jolla ei ole, saa tyytyä katselemaan @ katsella -- haistella	K2j 16
Rikkaalla parta voissa, köyhällä ei voita kattilassakaan	K2j 17
Rikas syö läskiä, köyhä kasviksia	K2j 17b
Köyhä syö milloin saa, rikas koska lystää	K2j 18
Ei pekoni ole koiria varten	K2j 18b
Rikkaalla rahaa, köyhällä lapsia	K2j 19
Rikkaat lisäävät rahaa rahoihin, köyhät vuosia vuosiin	K2j 19b
Rikkaan kuolee lapset ja köyhän vasikat ( Rikkaalla vasikoita (rahaa), köyhällä lapsia	K2j 20
Kuuluisa rikkaan tauti, ei köyhän kuolemakaan	K2j 21
Rikkaan tauti ja köyhän pryki ne kauas kuuluvat	K2j 22
Rikkaus mahtuu peittoon, köyhyys astuu pöydän päähän ( Rikkauden voi piilottaa, köyhyyttä ei	K2j 23
Rikkautta kutsutaan, köyhyys tulee kutsumatta	K2j 23b
Köyhä antaa saaliistansa ennen kuin rikas laaristansa	K2j 24
Köyhästä tulee helposti imartelija, rikkaasta ylpeä	K2j 25b
Köyhän ei pidä purnata eikä rikkaan kerskua	K2j 25c
Mitä rikkaampi sitä sitkaampi ( Mitä köyhempi, sitä anteliaampi_Armenia /Kylläinen sika mutta syö kaiken, rikas ihminen, mutta kaikkea säästää_Venäjä	K2j 26
Raha rikkahan jumala, uni köyhän kestapito	K2j 27
Ei rikas sitä ajattele, mitä köyhä vaitelee ( Ei rikas ole köyhän veli	K2j 28
Auta Jumala köyhää miestä, rikas riidoinkin elää +( -( Auta J. rikasta, köyhä voi kerjätä SKOTTI /...köyhää, rikas voi auttaa itseään SKOTTI	K2j 29
Ei syöttiläs tiedä, mitä elätti vinkuu @ ( syöttiläs,elätti -- kylläinen,nälkäinen /lihava emakko,laiha ENGL Ei kylläinen tiedä miltä nälkäisestä tuntuu AFR/Täysi vatsa ei usko tyhjää ITAL/..ymmärrä tyhjää IRL	K2j 30
Nälkäinen ja täysi vatsa eivät kulje samaa tietä	K2j 30b
Ei se toista auta, joka ei itse hätää nähnyt ( Ei se toisen hätää tiedä, kun ei itse hätää nähnyt	K2j 31
Ei ratsumies tiedä jalkamiehen vaivoista	K2j 32
Työmies on aina auringonpaahteessa, maanomistaja varjossa	K2j 33
Ei siihen kirkkoa tehdä mihin koira kuolee. koira -- köyhä EST	K2j 34
Äijä huolta rikkahalla	K2k 10
Hymistään hyvissäkin vaatteissa ( Itketään kullankin keskellä	K2k 11
Rahakas voi syödä mitä tahtoo, rahaton voi sanoa mitä tahtoo	K2k 11b
Ei köyhyys karkota vapautta	K2k 11c
Kultaiset kahleet ovat rautakahleita vahvemmat	K2k 11d
Paljon rahaa, paljon huolta (;liikaa ruokaa, pahoinvointia)	K2k 12
Kun on paljon rahaa, ei kerkiä istumaan	K2k 12b
Rahaa kuin roskaa, mutta kyttyrä selässä	K2k 13
Ei rikkauskaan aina auta	K2k 14
Rahamieskään ei voi ostaa sitä, mikä ei ole myytävänä	K2k 14b
Ei rahalla aikaa osteta	K2k 15
Paahtavassa helteessä ylimyksellisyys lakkaa	K2k 15b
Hampaallisella ei ole leipää, leivällisellä ei ole hampaita ( Kun ei ole hampaita, tulee paljon pähkinöitä	K2k 16
Ei ole niin rikasta joka ei apua tarvitse eikä niin köyhää joka ei auta	K2k 17
Jos kantotuolissa istuja itkee, ei kantaja tiedä mitä tehdä	K2k 17b
Kellä rikkautta, sillä riitoja	K2k 18
Rikas maita riitelee, köyhä unta kiittelee	K2k 19
Jolla on omaisuutta, sillä on itkun syitä; jolla ei, se nukkuu rauhallisesti	K2k 19b
Rikkaalta varastetaan, vanhalle valehdellaan	K2k 20
Alastomalla on vähemmän huolia kuin rikkaalla mahtimiehellä	K2k 20b
Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä ( @ raha -- tuli Rahaa pitää käskeä eikä totella	K2k 21
Joka juopuu oluesta, selviää ; joka omaisuudesta, ei selviä	K2k 22
Köyhien ilonpito lähtee sydämestä	K2k 22b
Rikkaus on ihmisen vihollinen @ rikkaus -- raha JAPANI ihmisen -- terveyden	K2k 23
Yltäkylläisyys koettelee ihmistä	K2k 23b
Kulta on petollista	K2k 24
Kulta on multaa	K2k 25
Ei köyhyys tapa	K2k 26
Ei rahanhukka tapa	K2k 27
On tarpeeksi nuori, jos on terve; on tarpeeksi rikas, jos on velaton	K2k 27b
Köyhyys ei ole häpeä kenellekään @ ( köyhyys--synti,köyhyys--vika,köyhyys--koiruus Ei kunnia ole kaupan FILIPP	K2k 28
Ei köyhällä muuta ole kuin rahaa	K2k 29
Ennen koiralta kusi loppuu kuin köyhältä raha @ köyhä, raha -- nainen, itku	K2k 30
Ei se ole vielä köyhyyttä, jos leivän päällä ei ole voita	K2k 30b
Silloin köyhällä juhla, kun valkea paita annetaan	K2k 31
Ei ole huolta lihavuudesta, hyvä kun yrittää pysyä hengissä	K2k 31b
Silloin on köyhä rikas, kun on maha täynnä	K2k 32
Rikkaisiin verraten olen köyhä, köyhiin verraten olen rikas	K2k 32b
Kaikki tiet avoinna, kerjää missä tahtoo	K2k 33
Tie käydä, hako levätä...	K2k 34
Köyhällä on aina kevyt kantamus matkalla	K2k 34b
Kyllä koira ontuu konsa tahtoo @ ontua -- liikata	K2k 35
Kyllä maailmassa on lankaa köyhän paidaksi	K2k 36
Paljosta on paha valita	K2k 37
Ei autuaankaan aitta aina mukana ole	K2k 38
Ei sen vuohet ole aina kotona	K2k 39
Turkkinsa tähden kettuja tapetaan @ häntä,kettu -- torahampaat,norsu KIINA	K2k 40
Petäjä toivoisi olevansa pensas, kun kirves on sen juurella	K2k 41
Pikkukalat lipsahtavat verkkojen läpi, isot kalat tarttuvat	K2k 42
Laki on laki	L1a 10
Ylimystä ohjaa säädyllisyys, rahvasta laki	L1a 10b
Oikeus on suora, mutta tuomari kiero	L1a 10c
Esipuhe lain täyttää	L1a 11
Lakien nojalla maata pitää rakennettaman	L1a 12
Vanha tapa on lain veroinen ( laki -- kunnia Tapa ja laki ovat sisaruksia SLOVAKIA /Tavasta tulee laki ESP	L1a 14
Tapa on lakia vahvempi	L1a 14b
Sopimus ratsastaa tavan yli	L1a 14c
Mikä on oikein yhden kohdalla, on kohtuullista toisenkin kohdalla	L1a 14d
Laki on kuin väliaisa: kääntyipä minne tahansa, aina vastassa	L1a 15
Oikeus kova on, ei mies hyväkään @ oikeus -- laki	L1a 16
Joka pelkää lakeja, ei riko niitä; joka pelkää rangaistusta, pääsee karkuun	L1a 16b
Ei lakituvasta saada iloa eikä kunniaa	L1a 17
Rakentaminen ja käräjöinti tyhjentää kukkaron	L1a 17b
Kymmenestä asiasta virkamies ratkaisee yhdeksän harkinnanvaraisesti	L1a 17c
Mitä parempi asianajaja, sitä huonompi kristitty @ kristitty -- naapuri ENGL	L1a 17d
Asianajajat ja maalarit tekevät pian valkeasta mustan	L1a 17e
Oikeuskynnys on matala mennessä, korkea tullessa ( Vankilan ovi on leveä mennessä, kapea tullessa	L1a 18
Lait ovat kuin hämähäkinverkot: ne päästävät herhiläisen läpi mutta pyydystävät kärpäset ( Lait pyydystävät pikkukaloja MALTA	L1a 19
Mitä enemmän lakeja, sitä vähemmän oikeudenmukaisuutta +( Mitä...sitä enemmän rikollisia ENGL	L1a 20
Ankara laki luo syyllisyyttä	L1a 21
Parempi armo kuin kova tuomio	L1b 10
Ihmiset otetaan huomioon asian hoitamiseksi, asioita ei alisteta ihmisten hoitamiselle =oikeusasioissa?	L1b 10b
Ei siinä tuomaria, jossa ei kantajaa	L1b 11
Ei kettu sovi tuomariksi hanhen oikeusjuttuun	L1b 11b
Jos olis korppi tuomarina, niin ken se hevosella ajaisi.	L1b 11c
Ei kukaan voi olla tuomari omassa asiassaan	L1b 12
Joka on liian lähellä muuria ei voi nousta korokkeelle	L1b 12b
Rankaisetpa tai palkitset, älä katso ystävyyteen tai vihollisuuteen	L1b 12c
Ei laki katso henkilöön ( Laki ei kunnioita sukulaisuutta VIETN	L1b 13
Jos hallitsija rikkoo lakia, hän on yhtä syyllinen kuin kuka hyvänsä kansalainen	L1b 13b
Jokainen vastaa omista synneistään @ ( synneistään -- teoistaan INTIA Älä vieritä toisille omaa syytäsi	L1b 14
Ensin kiinniotto, sitten selkäsauna @ selkäs. -- hirttäminen USA	L1b 14b
Ensin asia tutkitaan, sitten miestä hutkitaan	L1b 15
Toistakin osapuolta on kuultava /Joka kuuntelee vain toista puolta ei kuule mitään ENG ( Asioilla on kaksi puolta /Ensin kantaja, sitten syytetty /Tarina on ker. vasta puoleksi, kun toinen osap. kertoo sen ISL	L1b 16
Vuoronsa kullakin ( Ei ole miestä vuorotonta	L1b 17
Siitä siasta kiinni pidetään, joka aidanraosta löydetään ( Se on varas joka kiinni saadaan	L1b 18
Säkin pitelijä on varas siinä missä täyttäjäkin	L1b 19
Aikomusta pidetään tekona	L1b 20
Se mitä tekee tietämättään = tapaturmaisesti, ei ole syntiä	L1b 20b
Ei sokeata sakkoon tuomita @ sokea -- tietämätön	L1b 21
Vaikka olisi toiselle velkaa kuinka paljon, vaatetusta ja ruokaa ei velalliselta voi riistää	L1b 21b
Sopimus on eräänlainen velka ( Sopimus on rahaa vahvempi VENÄL	L1b 21c
Ei päätä oteta päättömältä ( Hullu saa tehdä mitä lystää	L1b 22
Ei yhtä päätä kahdesti leikata	L1b 23
Ei kahta päätä tuomitulla	L1b 24
Parempi yksi näkijä kuin kymmenen kuulijaa ( Mitä kuullaan on epäiltävää, omin silmin nähty on varmaa KIINA /Parempi kerran nähty kuin sadasti kuultu JAP	L1b 25
Vastaajan tunnustus on sadan todistajalausunnon veroinen	L1b 25c
Ei ole perätöntä, mitä kaikki sanovat ( Jos jokainen sanoo niin, asiassa on jotain perää JIDD	L1b 26
Pakkovala ei päde Jumalan edessä	L1b 27
Mitään oikeutta ei ole menetetty, jossa on noudatettu lain vaatimuksia	L1b 27b
Tuska saa syyttömän tunnustamaan	L1b 28
Annettu vala niin hyvä kuin tehty	L1b 29
Joka rikkoo saa laittaa @ ( laittaa -- maksaa Joka erehtyi, korjatkoon erehdyksensä / Joka pahan keittää, se pahan syö EGYP /Joka sai aasin katolle, tuok. sen alasLIB	L1b 30
Se ensin jauhattaa, joka ensin myllyyn tulee	L1c 10
Luu jakajan käteen	L1c 11
Kyllä kokki aina saa sormensa nuolaista ( Ei kokki nälkään kuole / Ei saiturikaan kiellä kokiltaan osuutta siitä, mitä tämä on paistanut AFR	L1c 12
Paha hunajanhankkija, jolla ei ole mitään nuoltavaa sormistaan	L1c 12b
Emäntä on kylläinen kynsistään	L1c 13
Se joka pitelee paistinpannun vartta, kääntää sen kun haluaa	L1c 13b
Jos kokki kuolee nälkään, hänet haudataan liesilevyn alle @ liesilevyn alle -- koskeen	L1c 14
Ei kaivon luona kuolla janoon	L1c 15
Ei tappi janoon kuole eikä kokki näe nälkää	L1c 16
Riihtä tappavan härän suuta ei pidä sitoa @ riih. härän -- kyntöhärän EGYPTI	L1c 17
Härkien vuokra ja työläisten palkka kuuluu maksaa, vaikka heinäsirkat söivätkin sadon	L1c 17b
Vähän omistavalla on etuoikeus omaisuuteensa	L1c 17c
Joka vedessä kulkee, se vettä juo	L1c 18
Kyllä kanavassa on tilaa monelle veneelle ja tiellä monelle ajoneuvolle	L1c 18b
Kenen ranta, sen kala	L1c 19
Pää pyytäjälle, kaula kantajalle, keuhkot keittäjälle.	L1c 19b
Sillä ohjat, kenen tamma	L1c 20
Sen vasikka, kenen lehmä	L1c 21
Oma sika, oma papu ( Vieras sika, vieras pelto	L1c 22
Oma löytty, vieras varastettu	L1c 23
Oma löytty löytö on, vieras löytty varastanta	L1c 24
Yöt ja pyhät on orjankin omat	L1c 25
Kuulopuheen uskojalta puuttuu arvostelukyky	L1c 25b
Antaa matokin makaavan rauhan	L1c 26
Ei lähettilään päähän isketä haavaa	L1c 27
Rikkaruoho pellolta pois (juurineen)	L1d 10
Siinä on koira haudattuna ( Käärme ruohikossa	L1d 11
Koiraa lyödään kirkossakin @ ( koira -- hullu X:ää on aina lyötävä	L1d 12
Melonivarkaus ei ole iso rikos, mutta jos jää kiinni, leikataan palasiksi	L1d 12b
Huora huoneeseen otetaan, ei varasta vainiollekaan	L1d 13
Varas voi näyttää kunnon ihmiseltä, mutta sydän on erilainen	L1d 13d
Varas vihaa varasta, isäntä molempia	L1d 14
Ei varasta ole, jollei varkaan pesää ( Ei varasta ellei tavaran vastaanottajaa ESP	L1d 15
Varastetun kätkijä on varkaan veroinen @ ( kätkijä -- varkaan avustaja PORTUG Varastetun kätkijä yhtä paha kuin varas ENGL	L1d 16
Ei varastamisen taito riitä, pitää osata myös kätkeä	L1d 16b
Ei ole rikos, jos varastaa varkaalta	L1d 16c
Mitään ei saa varastaa, muuta kuin asianajajan kukkaron	L1d 16d
Varas vie varkaalta - sitä Jumala nauraa Ei se ole varas joka varastaa, vaan se joka varkaan v. / Se mies, joka varkaan varastaa/Kissa var. riisin,koira..syö KII	L1d 17
Helppo on saada varas kiinni, vaikea päästä hänestä eroon =rikoksen toteennäyttö	L1d 19b
Vala varkaan miekka	L1d 20
Varas pitää varkaan puolta	L1d 21
Yllyttäjä on pahempi murhamiestä	L1d 22
Hännästään koirakin vieraanmiehen ottaa	L1d 23
Joka sutta säästää, tekee vääryyttä lampaille @ susi,lammas -- paha,hyvä	L1d 24
Joka näkee käärmeen eikä tapa, tekee yhdeksän syntiä; joka tappaa--9 syntiä anteeksi	L1d 25
Kolme syntiä kulkee yhdessä: huoruus, vale ja varkaus	L1d 26
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa	L1e 10
Siinä näkijä kussa tekijä	L1e 11
Murha ei pysy salassa	L1e 12
Hämärissä tehty paha tulee päivänvaloon	L1e 12b
Ei maailman silmiä suljeta	L1e 13
Kyllä paska lumen alta löytyy @ ( paska -- haudattu lapsi Aurinko tuo ilmi mitä on lumen alla SAKSA	L1e 14
Pahaa työtä ja savua on vaikea kätkeä	L1e 14b
Ei naskali säkkiin peity	L1e 15
Kun vesi laskee, niin kari tulee näkyviin @ kari -- krokotiili Ei sammakkoa, joka ei tulisi näkyviin lammikostaan AFR	L1e 15b
Ei löyhkää voi piilottaa	L1e 15c
Aina pirulta kaviot näkyviin tulee @ kavio -- sarvi	L1e 16
Jonakin päivänä paise puhkaistaan	L1e 16b
Kyllä varas kolmessa vuodessa paljastaa itsensä	L1e 16c
Ei ole hyötyä synnin salaamisesta	L1e 16d
Syyllinen paljastaa itsensä (puheilla,silmillään) ( Syyllisellä on paljon sanottavaa AFR	L1e 17
Rikos huutaa rangaistusta ( rikos,rangaistus -- synti,hyvitys FIL	L1e 17b
Syyllinen änkyttää	L1e 18
Naamasta sen näkee, kenessä vika on	L1e 19
Se joka on tehnyt kuolemansynnin, pitää keihästä mukanaan	L1e 19b
Kyllä kissa tietää, kenen lihaa se söi	L1e 20
Koira syö oksennuksensa ( Koira palaa oksennukselleen	L1e 22
Rikollinen palaa rikospaikalle	L1e 23
Varas päivää pelkää, pahantekijä pakenee	L1e 24
Varas pelkää omaa varjoaankin @ varjo -- seinä /hiiri varas -- syyllinen	L1e 25
Varkaalla on hattukin tulessa, vaikkei liekki leimahtele	L1e 26
Ei se ole varas, joka ei kiinni jää ( Ei varkaudesta rangaista vaan kiinnijäännistä_Venäjä	L1e 27
Joka pitää pitkät sormet, pitäköön pitemmän selän @ selkä -- jalat	L1e 28
Varas hirtetään, korvat karsitaan ( Varas hirtetään, huora poltetaan	L1e 29
Hyvä virka varkahalla, mutt on kaulalle kamala	L1e 30
Kauppa tekee harjoittajastaan kuninkaan, mutta ryöstää häneltä vapaa-ajan	L2a 09
Kauppa se on joka elättää	L2a 10
Kauppa on rahan äiti	L2a 10b
Huonoa kauppaa jossa molemmat häviävät +( Huonoa kauppaa jossa kukaan ei voita SKOTTI	L2a 10c
Mainonta on kaupanteon äiti	L2a 10d
Kauppa on arpajaispeli	L2a 10e
Ei työnteolla rikastuta (kauppa se on joka elättää)	L2a 11
Rahattomalla on oltava kultaa kielellä @ kultaa -- silkkiä SKOTTI	L2a 12
Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu	L2a 13
Helppo on avata myymälä, vaikea pitää se avoinna @ myymälä -- liikeyritys KOREA	L2a 13b
Ei munaa munaan vaihdeta, kanaa kanaan	L2a 14
Parempi myydä pienellä voitolla kuin myynnin pysähdys ( Parempi myydä halvalla kuin luotolla AFR	L2a 14b
Ei vaihto ole ryöstöä	L2a 15
Kauppa on kauppaa @ ( kauppa -- liikeasia Lanko on lanko,... _Suomi /Älä koskaan ryhdy liikeasioihin sukulaisen kanssa _Turkki /Veljesi k. syö ja juo, mutta älä r.l._Albania	L2a 16
Ei pankeilla ole sydäntä	L2a 16b
Jos tuttuudella olisi käyttöä, niin vesi ei keittäisi kalaa	L2a 17
Ei kauppa ole keskinäistä apua	L2a 17b
Rahat eivät tunne sukulaisia ( Veljienkin kesken huolelliset tilit KIINA	L2a 18
Ostohinnan alle ei hullukaan myy edes toista auttaakseen	L2a 18b
Rahat pitävät siitä että ne lasketaan	L2a 19
Maanviljelyksessä on kyse varhain nousemisesta, kauppiaan uralla on kyse laskutaidosta	L2a 19b
Selvät tilit eivät haittaa ystävyyttä @ ( ystävyys -- veljesten kesken Lyhyet laskut tekevät pitkäaikaisia ystäviä /hyvä tilinpito takaa hyvän ystävyyden KREIKKA	L2a 20
Sydän on markkinapaikka	L2a 21
Lähiystävien koti ei ole markkinointipaikka	L2a 21b
Luku rahalla, arvio kalulla, määrä suoloilla	L2a 22
Kaikella on hintansa ( +( Jokaisella on hintansa /...mutta seurustelu on ilmaista INTIA	L2a 23
Ei ole veljeä pelissä (raha-asioissa) @ veli -- isä ja poika raha-asiat -- työasiat	L2a 24
Suunnittele myynti ennen ostosuunnitelmaa	L2a 24b
Laske menetyksesi ennen kuin lasket voiton määrän	L2a 24c
Myy mitä sinulla on, osta vain todella hyvää	L2a 24d
Osta halvalla, myy kalliilla ( Joka ostaa kalliilla ja myy halvalla... /Kun hinta laskee, osta; kun hinta nousee, myy MALTA	L2a 25
Ei halkoja myydä metsässä eikä kaloja järvellä	L2a 25b
Ei kala tartu koukkuun vaan syöttiin ( Ei kaloja saada ilman syöttiä /Silli syötiksi, kun pyydetään valasta ENG /Ellei varusta koukkua täyllä, on turha kal.SAK	L2a 26
Ilman riisinjyviä ei pyydystetä lintuja ( On uhrattava perho, jotta saisi taimenen ENG/Ei hevosta saada k., jos säkki on tyh.TURK/Ei tyhjin käsin saa haukk. k.HOL	L2a 26b
Ellei pikkurahaa mene, ei isoa rahaa tule	L2a 26c
Kenkki on kuollut ja ilmanannosta sakotetaan	L2a 27
Parasta lehmää ei viedä markkinoille @ -@ ( lehmä,markkinoille v. -- hevonen,teurasteta parasta lehm.-- pahantapaista härkää Paras hevonen myydään tallissa ?	L2a 28
Tasahintaisista valitse paras	L2a 29
Kaupan on säädeltävä itseään	L2a 30
Puijatut asiakkaat ja tyytyväiset asiakkaat tasapainottavat toisensa	L2a 31
Ei se ole liikemies, joka ei ota rahaa, kun tarjotaan	L2a 32
Rajakengät suutarilla, puulukku sepän emännällä ( Suutari on aina kehnoimmissa kengissä RANSKA /ruukuntekijä juo vettä rikkinäisestä ruukusta IRAN	L2a 33
Lupa kysyä (vaikkei vara ostaa)	L2b 10
Lupa tarjota muttei tyrkyttää @ tyrkyttää -- pakottaa	L2b 11
Ei laskua tehdä ilman isäntää	L2b 12
Ei kauppaa ilman palautuksia	L2b 12b
Joka maksaa, se tilaa ( Joka maksaa soittajan, määrää sävelmän	L2b 13
Se nimen sanoo, kenen lapsi on (=myyjä hinnan) ( Kenen laiva on, se antaa sille nimen NORJA	L2b 14
Vanhat laskut tuovat uusia riitoja	L2b 14b
Oikea lasku, kestävä ystävyys Lasku ei riko ystävyyttä VENÄL	L2b 15
Oikeat punnukset, täydet mitat eivät tee vääryyttä kenellekään	L2b 15b
Kiistele hinnasta, älä painosta	L2b 15c
Tingi kuin mustalainen ja maksa kuin gentlemanni	L2b 15d
Parempi mitata kuin luottaa	L2b 16
Nahkoineen härkä myydään @ härkä -- karhu	L2b 17
Hyvä, paha pitäminen, tehdyt kaupat kiittämiset	L2b 18
Ei räätäli valitse kangasta	L2b 19
Kallis kauppa on paras kauppa	L2c 10
Joka ostaa kalliilla, sen on myytävä kalliilla	L2c 10b
Maksoi mitä maksoi	L2c 11
Huono tavara ei koskaan tule huokeaksi ( Huokein on kallein JIDDISH	L2c 12
Huokea kauppa hävittää rahan	L2c 12b
Tulli on suurempi kuin tavara @ suurempi -- enemmän ENG	L2c 12c
Kolmen markan räätäli tekee kuuden markan vahingon @ räätäli -- suutari /mies	L2c 13
Kun on kala huokea, niin on liemi huokeampi	L2c 13b
Liha kun on halpa, niin liemellä ei tee mitään	L2c 13c
Liemi on parempaa kuin liha @ liemi,liha -- lastut,puu	L2c 13d
Joka kalliin antaa, se kauniin kantaa	L2c 13e
Ei se kaunista kanna, joka ei kallista anna	L2c 13f
Joka ostaa huokeaa, menettää rahansa @ ( +( menettää rah. -- katua Huokea käy kalleimmaksi / Älä osta..., säästyt... /...maksaa kahdesti SLOVENIA	L2c 14
Jos ostat huonoja polttopuita, poltat pohjan kupariastiastasi	L2c 14b
Mikä on halpaa on harvoin hyvää ja hyvä harvoin halpaa ( Kallis on hyvää, huokea on huonoa /Huokea tavara on arvotonta, arvokas tavara ei ole huokeaa KIINA	L2c 15
Ei hyvä ole koskaan huokeaa ( Hyvän ostaminen on aina huokeinta	L2c 16
Hyvä ei ole kallista ( Hyvä tavara on huokeaa JAP /Paras tavara on huokeinta HOLL	L2c 17
Hyvä hevonen hintansa tienaa ( Hyvä hevonen on aina hyvässä hinnassa	L2c 18
Kyllä hyvä koira hintansa haukkuu	L2c 19
Hyvä tavara myy itse itsensä @ ( myy -- kehuu Hyvä tavara moittien menee	L2c 20
Tavaran mukaan hinta	L2c 21
Kyllä maistuu, jos maksaakin	L2c 22
Ilmainen etikka on mettä makeampaa @ mesi -- sokeri	L2c 23
Ei hinta hevosta korota ( Ei hopeinen satula hevosta korota ?	L2c 24
Joka myy huokealla, myy nopeasti	L2c 24b
Ylen kallis jää myymättä	L2c 25
Kokeat hinnat vetävät kaukaisia myyjiä	L2c 25b
Ennen kaupantekoa ota selvää kolmen talon hinnoista	L2c 25c
Ellet tahdo tulla puijatuksi, kysy hintaa kolmesta kaupasta	L2c 25d
Kallis on muna pääsiäisenä	L2c 26
Moskovassa lehmä kopeikan maksaa, tänne tuodessa sata ruplaa	L2c 27
Ruumisarkulla ja valakkahevosella on hinta vain kun niitä tarvitaan	L2c 27b
Tarjotessa on tavara huois (kysyessä kallis)	L2c 28
Ken haluaa vaihtaa, hyljeksii omaansa	L2c 28b
Ellei halua juoda, viinin hinta on yhdentekevä	L2c 28c
Kalleinta on pyytämällä ostettu	L2c 29
Tinkimisvaran puutteessa menetettiin huokea ostos	L2c 30b
Suolan ja riisin kalleus tuntuu joka keittiössä	L2c 31b
Tyyristä kärpäsen mesi ( Tyyristä okaista nuoltava mesi	L2c 32
Tukussa halvemmalla	L2c 33
Kaikki on halpaa, mitä on paljon (paitsi äly)	L2c 34
Ilmaista on vain romu ( Ei maksua" haisee pahalta HAVAIJI	L2c 35
Hymyttömän miehen ei pidä ruveta myyjäksi @ hymytön,myyjä -- epäkohtelias,liikemies	L2d 09
Taitava ostaja ei säikäytä myyjää, taitava myyjä ei säikäytä ostajaa	L2d 09b
Parasta jos sekä ostaja että myyjä näkevät voittaneensa	L2d 09c
Myyjä ja ostaja ovat eri puolta myyjä,ostaja -- velkoja,velallinen	L2d 10
Enemmän on hulluja ostajia kuin hulluja myyjiä	L2d 10b
Jos ostaja on, kyllä myyjä löytyy	L2d 11
Kyllä myyjä ostajan tuntee	L2d 12
Joka moittii tavaraa, aikoo ostaa sen ( Tinkijä ostaa, ei tavaran kehuja SLOVENIA	L2d 12b
Hätä kauppaa tekee, mies päältä katselee	L2d 12c
Ei pidä näytellä hopeitaan, kun menee kaupantekoon	L2d 12d
Ostaja saa, myyjä menettää ( Ostaminen ja myyminen on vain voittamista ja häviämistä ENGL	L2d 13
Ei ostaminen opeta vaan myyminen	L2d 13b
Ostajan markkinat	L2d 14
Ostaja tarvitsee sata silmää, myyjä vain yhden vain yhden -- ei yhtään	L2d 15
Joka ostaa mitä ei tarvitse, se vielä myy mitä tarvitsee ( +( Joka ostaa kaiken mitä näkee, se vielä myy mitä omistaa /... se varastaa itseltään RUOTSI	L2d 16
Älä kuluta mitä voit säästää, älä säästä mitä täytyy kuluttaa	L2d 16b
Älä osta mitä tarvitset, vaan mitä välttämättä tarvitset	L2d 17
Millä ostin, sillä myyn	L2d 18
Ostovilja on lyhkäistä ( Ostettu, tylsistetty	L2d 19
Varovaisuus on turvallisuuden äiti ( Parempi vähän varovaisuutta kuin paljon rohkeutta	M1a 10
Tarkka varovaisuus ei vahingoita	M1a 10b
Vähässä vahinko tulee	M1a 12
Yksi väärä liike, ja menetät pelin = saaliin	M1a 12b
Varovaisuus ei ole pelkuruutta; muurahaisillakin on aseet @ ( muurahaisellakin -- kirpullakin VENÄL Vaaran väistäminen ei ole pelkuruutta FIL	M1a 13
Varovaista Jumalakin varjelee	M1a 14
Varomattomuus tappoi seepran ( Varovaista ei susi syö	M1a 15
Kissa vie huolettoman rotan	M1a 15b
Huolettomuus ei ole turvallisuutta ( Huolettomuus on onnettomuuden pääsyy SAKSA	M1a 15c
Varuillaan oleva välttää tuhon	M1a 15d
Varoitettu on aseistettu	M1a 16
Tilaisuus tekee varkaan = hyväuskoisuus	M1a 17
Parempi lukita ovi kuin epäillä naapuriaan	M1a 17b
Avoin ovi viettelee pyhimyksen @ ( ovi -- lipas Avoin kirstu koettelee rehellistä miestä PORTUG /Aukinainen ruokakaappi viettelee piispankin SLOVENIA	M1a 18
Pahalla katsojalla on monta varasta ( Varomaton omaisuus opettaa ihmiset varkaiksi LIBANON /katoaa INTIA	M1a 19
Joka ei kiipeä, ei putoa	M1a 20
Hiljaa mäkilöissä	M1a 21
Eteneminen vaatii varovaisuutta	M1a 21b
Älä tuupi täysinäistä, ei se tee tyhjällekään hyvää	M1a 22
Varo naista edestä, hevosta takaa, munkkia kaikin puolin @ nainen -- vuohi JIDD munkki -- paha ihminen /hullu JIDD	M1a 23
Aseita, naisia ja kirjoja on silmättävä joka päivä	M1a 24
Ei vara venettä kaada	M1b 10
Parempi vara kuin vahinko	M1b 11
Ennaltaharkinta on helppoa, katuminen vaikeaa	M1b 11b
Ankkuroi laiva tuulen varalta	M1b 11c
Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa	M1b 12
Älä astu alas, ellet tiedä askelman syvyyttä ( Älä astu laholle lankulle TURKKI	M1b 12b
Hyvä on uida lähellä rantaa	M1b 13
Kun nostat purjeen, pidä silmällä tuulta	M1b 14
Nouse hevosen selästä kun tulet sillalle, älä ryhdy riitaan lautalla	M1b 14b
Parempi ovensuussa kuin peräseinällä	M1b 15
Pidä silmällä ulospääsyä ennen kuin menet sisään	M1b 16
Jos pensas on saarrettu, sen eläimet on helppo tappaa	M1b 16b
Laivamatkalla ole valmiina sukeltamaan	M1b 16c
Jos ihminen aina tietäisi mihin lankeaa, niin panisi olkikuvon alakseen	M1b 17
Kaukaa viisas puuhun nousee @ puu, nousta -- maa, soutaa	M1b 18
Viisas kana munii nokkospehkoon	M1b 19
Parempi palata kuin eksyä @ eksyä -- pahoin loikata	M1b 20
Parempi palata kahlaamon keskipaikkeilta kuin hukkua virtaan	M1b 20b
Pelkurin keihäs on pitempi @ keihäs -- keppi	M1b 21
Syvässä vedessä kahlataan seipään kanssa ( Kengät jalassa voi mennä okaiden keskelle AFR	M1b 22
Särkyneeseen astiaan ei vettä, särkyneeseen ruokoon älä nojaa ( Ei revenneeseen säkkiin viljaa ENG /R. säkkiä ei voi täyttää JIDD	M1b 23
Kun malja on täynnä, pitele sitä varovasti	M1b 23b
Ei paljain käsin haukan pesälle @ ( haukan pesä -- ruusu Ei paljain jaloin Pietariin /Ei kengät jalassa puuhun/veteen	M1b 24
Jos leikkii leijonan kanssa, on varottava sen käpälää +( Jos...on varottava panemasta kättä sen suuhun AFR	M1b 25
Älä puhu sarvikuonosta, ellei lähellä ole puuta	M1b 26
Yöllä varkaat vaeltavat @ varas -- susi ja varas	M1b 27
Varas ja pimeys ovat ystävyksiä	M1b 27b
Pimeä yö on valoisa pahaa aikoville ( Jos aurinko paistaisi yöllä, monta varasta huomattaisiin LIBYA	M1b 27c
Jos seisoo, katsokoon ettei lankea	M1c 10
Avaa silmäsi, tai muut avaavat ne	M1c 11
Jos korva kuulee pahat uutiset, niska säästyy katkaisulta	M1c 11b
Hyvä onni sulkee silmät, huono onni avaa ne	M1c 11c
Älä avaa suutasi, avaa silmäsi	M1c 11d
Katso silmillä, älä korvilla @ korva -- reikä	M1c 12
Ulos mennessä katsele säätä, sisään astuessa katsele ihmisten ilmeitä	M1c 12b
Silmät varovat, jalat kulkevat	M1c 13
Jalka on sokea	M1c 13b
Parempi katsoa kuin katua	M1c 14
Joka ei katso eteensä, katsokoon takansa @ +( taakse -- kukkaroon Joka...löytää itsensä toisten takaa ENG	M1c 15
Joka ei katso kaupassaan, katsokoon kukkarossaan ( Joka ei avaa silmiään, avatkoon kukkaronsa	M1c 16
Viisaalla on silmät edessä ja takana	M1c 17
Merellä silmät, metsällä korvat ( Tiellä puhuessasi muista, että ruohikossa voi olla ihmisiä KIINA	M1c 18
Päivällä silmät, yöllä korvat	M1c 18b
Kun kuulet melua, suojaudu	M1c 19
Tuulen yltyessä reivataan purjeet	M1c 19b
Villisika kuulostelee, kun se kaivaa	M1c 20
Pakenija unohtaa, ajaja ei unohda @ ajaja -- pyytäjä / varas	M1c 21
Huolimattomuus edessä, onnettomuus takana	M1c 22
Ei selässä ole silmiä	M1c 23
Ei sitä =varista siltä oksalta ammuta, millä hän istuu	M1c 24
Kun huomaat apinan puussa, se on jo huomannut sinut	M1c 24b
nukkua hauen unta	M1c 25
Vaate makaa, vaan ei nuku vaatteen alla makaaja. EST	M1c 25b
Kyllä täällä haistetaan, mitä naapurissa paistetaan	M1c 26
Tarkkanäköisin löytää isoimman luumun	M1c 27b
Joka vaaraan menee, se vaaraan hukkuu @ joka,siihen --mihin,siihen	M1d 10
Älä mene kukkuloille, joilla tiedät olevan tiikereitä	M1d 10b
Ei pidä mennä sohimaan ampiaispesää ( Kun pistää kätensä mehiläispesään, saa pistoksia AFR	M1d 11
Jos perhonen lentää orjantappuroihin, se särkee siipensä	M1d 11b
Älä astu (nukkuvan) käärmeen hännälle	M1d 12
Tiikerin häntä ja kevätjää -älä astu niille!	M1d 12b
Ei se hiiri kauan elä, joka kissan hännällä leikkii @ ( hännällä leikkii - pesii korvaan hiiri,leikkii -- rotta,jyrsii KIINA Jo on urhea lintu, kun pesii kissan korvaan INTIA	M1d 13
Leiki vain sonnin kanssa, kunnes saat sarven silmääsi	M1d 13b
Kuuma vesi on huono leikkipaikka sammakolle	M1d 13c
Kärpänen lähestyy kynttilää ja polttaa siipensä @ ( kärpänen,kynttilä -- koiperhonen,tuli KIINA Kärpäset eivät lähesty kiehuvaa kattilaa RANSKA	M1d 14
Jyrkänteellä kaivava myyrä syö kunnes suistuu alas	M1d 14b
Älä mene sammuttamaan tulta, joka ei polta sinua @ sammuttaa -- puhaltaa	M1d 16
Joka tuleen puhaltaa, saa kipinät silmilleen	M1d 17
Ei tulen kanssa ole leikkimistä	M1d 18
Kantaa palavaa soihtua halkokasan alla	M1d 18b
Viisas varoo teräasetta ( Ei pidä leikkiä teräaseilla	M1d 19
Pyssyä ei saa pidellä huolimattomasti	M1d 19b
Kun juoksee muurin harjalla, ei pidä kääntyä katsomaan taakseen	M1d 20
Kun kuljetat hopeaa, älä päästä sen hohtoa näkösälle	M1d 21b
Älä nuku levottomassa paikassa, ettet näkisi levottomia unia	M1d 22
Kuuma tuhka syttyy helposti uudelleen	M1d 23
Ole varuillasi kuin taisteluun tai sillalle menijä	M1e 09
Älä hyppää papumaahan, pavunvarsi menee perseeseesi	M1e 10
Joka työntää kätensä joka koloon, sitä käärme pistää	M1e 11
Joka kaikki lävet hakee, se viimein perseläven löytää	M1e 12
Älä pane kättäsi ovenrakoon	M1e 13
Ei pidä mennä syhymättä saunaan ( Ei pidä raapia sitä, mikä ei syhy	M1e 14
Älä heitä keihästä makuumajaan ( Älä heitä kiveä arvoesineiden suuntaan	M1e 15
Älä mene veteen, ellet osaa uida	M1e 16
Jos et tunne kahlaamoa, älä mene veteen	M1e 17
Älä mene peliin, ellet tunne kortteja	M1e 18
Pidäty epäilyttävästä	M1e 19
Tyyni vesi syö rannan ( Hiljaiset madot rei'ittävät seiniä JAP	M1e 20
Kyllä tyynessä vedessä niin paljon matoja on kuin juoksevassa ( Seisovassa vedessä on enemmän matoja kuin juoksevassa	M1e 21
Matala on kynnys sisään mennessä, korkea ulos tullessa =miehelään/herrojen luo/käräjätupaan	M1e 22
Tyynessä lahdessa suuret kalat kutevat @ suuri kala -- piru /käärmeet sikiävät ENG	M1e 23
Jumala varjele tyynestä vedestä, aallokosta kyllä selviän itse	M1e 23b
Älä herätä nukkuvaa karhua @ ( karhu -- onnettomuus / tiikeri /leijona TURKKI /koiraa kivillä TANSKA Kun huono onni nukkuu, älä herätä sitä VENÄL /Älä häiritse rauhallista käärmettä KREIKKA	M1e 24
Varaa tiilenpala käteen, kun ohitat tiellä nukkuvan koiran	M1e 24b
Turvallisella polulla peto yllättää sinut	M1e 25
Ei se käärme pure, jonka näet	M1e 26
Käärme on käärme, oli suuri taikka pieni	M1e 26b
Vaikka vihollinen näyttäisi hiireltä, varo häntä kuin leijonaa @ hiiri,leijona -- kaislaköysi,käärme	M1e 27
Nauraen koirat purevat	M1e 28
Pilli pienesti pirisee, pyyn pienen pettääpi pivoonsa	M1e 29
Ei kirvestä yhdeltä puolelta hiota ( Yhtä puolta veistäen pilaa puun	M1f 10
Näkee vain yhden leopardin täplistä	M1f 10b
Yksipuinen silta on hankala ylittää	M1f 10c
Jos aitaa pönkitetään aina vain toiselta puolen, se kaatuu	M1f 11
Ei puu yhdeltä puolen kaadu	M1f 12
Ei pidä panna kaikkea yhden kortin varaan @ kortti -- laiva	M1f 13
Ei kaikkia munia yhteen koriin ( Älä lastaa kaikkea yhteen laivaan_Saksa	M1f 14
On hiirellä useampiakin reikiä @ ( hiiri -- jänis Vaivainen hiiri, jolla on vain yksi kolo	M1f 15
Parempi menettää ankkuri kuin koko laiva	M1f 16
Kaksi ankkuria pitää laivan varmemmin kuin yksi ( Kaksi jännettä jousessa...	M1f 17
Yksi tie kaksi asiaa	M1f 18
Ei kangas ole yhden langan varassa	M1f 19
Surkea parturi, jolla on vain yksi kampa	M1f 20
Kaikessa on kaksi kahvaa	M1f 21
Jokaisella perustelulla on vastaperustelunsa	M1f 22
Löydän tien tai teen sen	M2a 10
apostolin kyydillä	M2a 11
Lyhin tie paras	M2a 11b
Parempi tien mutka kuin ummen oikea ( Parempi jalkapolku kuin umpimetsä	M2a 12
Pitkä tie lyhenee jaloin, ei kirveellä	M2a 12b
Ei vankkurien kuormitus, vaan tien huonous tappaa matkalaiset Tie vetää kuorman, ei hevonen (EST) / Keli kuorman kuljettaa, ei hevonen hyväkään.(FIN)	M2a 12c
Joki väärä soutaminen, noroniemi noutaminen	M2a 13
Vuoret eivät haittaa matkantekoa niin kuin joet ( Jos voit mennä maitse, älä mene vesitse /Veneessä ja hevosen selässä matkatessa on aina syytä huoleen	M2a 13b
Missäs koira vanhenee, jos ei mutkia juostessansa	M2a 14
Tolppatiestä ja vanhoista ystävistä ei pidä erota @ vanha ystävä -- Jumalan sana Jumalansanasta ja maantientolpasta ei pidä koskaan mennä kauas SUOMI?/ Pysy yleisellä tiellä, niin olet turvassa THAI	M2a 15
Kyllä tietä piisaa ( Jos on vartta virsulla, kyll on tielläkin tilaa	M2a 17
Kyllä mäki velkansa maksaa	M2a 18
Monta tiellä tenkkelmystä @ tenkkelmys -- vahinko	M2a 19
Aina kulkevalta kuluu	M2a 20
Joka liian liikkuu, se liian näkee	M2a 21
Liikkuvan sääreen sänki pistää ( sänki -- oas AFR Liikkuva eläin joutuu saaliiksi /Tiellä kulkevan jalkaa oas pistää AFR	M2a 22
Liika surma liikkujalla	M2a 23
Varis suoraan lentää, mutta metsässä yöpyy @ varis,lentää -- susi,juosta	M2a 24
Jokainen merimies istuu arkkunsa päällä ( Jokainen merimies on neljän tuuman päässä kuolemastaan ?	M2a 25
Muukalainen syö varovaisesti	M2a 26
Se mies, joka edellä menee	M2b 10
Älä mene edelle muista, älä jää jäljelle muista	M2b 11
Edellä kulkija syödään, jäljessä kulkija joutuu pulaan ( Pysy joukon keskellä	M2b 12
Edelläkävijän kompastus on jäljessätulijan opiksi	M2b 13
Joka edellä ravaa, se portit avaa; joka perässä kulkee, se veräjät sulkee	M2b 14
Kyllä takaa-ajavalla matkaa on @ matka -- monta tietä	M2b 15
Pakenijalla yksi tie, ajajalla yhdeksän @ sata -- yhdeksän VENÄL	M2b 16
Varkaalla yksi tie, etsijällä yhdeksän	M2b 17
Jälkimmäinen nauta saa sontaisen ruohon	M2b 18
Ahtaalla kujalla ei ole veljeä eikä ystävää	M2b 19
Ennen matkaan lähtöä valitse matkakumppanisi	M2c 09
Kolme miestä pienessäkin paatissa tarvitaan: yksi syö, toinen soutaa, kolmas peräpuikkoa pitää	M2c 10
Matkasauvan kera et lankea, neuvoa kuunnellen et eksy	M2c 10b
Päivän matka, kahden eväs	M2c 11
Päivän reisu, viikon eväs	M2c 12
Tasan matkoissa eväät	M2c 13
Miestä päiväksi, koiraa viikoksi, hevosta kylän väliksi	M2c 14
Kyllä matka kuormaa lisää ( Pitkällä matkalla olkikin painaa ENG	M2c 15
Ei eväskontti paina maahan ( Ei eväättä matkalle /Ei leipä ole matkalla taakkana VENÄL	M2c 16
Matkaa ei hidasta, jos pysähtyy syöttämään hevosta ja rasvaamaan @ rasvaamaan -- rukoilemaan ESP	M2c 16b
Säätä myöten vaate	M2c 17
Ei ihminen suoloina sula eikä paperina kastu.	M2c 17b
Kylläinen vatsa on ansa: lähdet matkaan ja joudut pulaan	M2c 18
Hevoselle heinätukko, miehelle mitä kutakin @ miehelle.. -- talonpojalle puuroa/nauriita	M2c 19
Myötä köytetty menee, tielle jääpi köyttämätön	M2c 20
Raskas kuorma hidastaa perille tuloa ( Raskaasti kuormattu karavaani ei pääse kauas	M2c 21
Ei saa kuljetetuksi, mitä ei saa nostetuksi Ei kuorma tapa, vaan liikakuormitus ESP	M2c 22
Ensin mietitään, sitten suunnitellaan, kolmantena tulee viisaus	M3a 09
Viisautta opitaan iltanuotiolla @ ( iltanuotiolla -- teiden risteyksessä istuen Esi-isiäin tarut/sanat ovat viisauden lähde /...elämällä tietäjän lähellä AFR	M3a 10
Syö vähän, tiedä paljon ( Juo vähän viinaa, tiedä paljon KIINA	M3a 10b
Tieto on valoa, tietämättömyys pimeyttä @ pimeyttä -- pilvi FILIPP	M3a 11
Parempi nähdä maailma kuin sulkea siltä silmänsä	M3a 11b
Tietämättömyys on pimeämpi yötä	M3a 12
Köyhiä ei olisi, jos ei olisi ajattelemattomia	M3a 12b
Ei syöminen eikä juominen köyhdytä vaan ajattelemattomuus ( Tietämättömyys aiheuttaa enemmän harmia kuin köyhyys BURMA	M3a 12c
Tietämättömyys on tauti, johon ei ole lääkettä	M3a 12d
Parempi tietämättömyys kuin vajavainen tieto	M3a 12e
Terä veitsen, järki miehen kunnia	M3a 13
Tieto on valtaa @ ( valta -- rikkaus /onni /valo Tieto /viisaus on parempi kuin rikkaus ?	M3a 14
Mielellään mies elää, taidollaan taistelee ( Mieltä mies tarvitsee, taitoa talo kysyy	M3a 15
Ei ruoka lihota, ideat lihottavat	M3a 16
Älä jätä pojallesi rikkautta vaan viisautta	M3a 17
Mieli markkoja parempi @ ( markka -- kulta Tieto on rikkauksia parempi AFR	M3a 18
Viisautta ei voi ostaa rahalla ( Oppi on parempi kuin kulta /Ostettu äly on paras	M3a 19
Missä neroa, siinä eloa	M3a 20
Paljon se on vailla joka on mieltä vailla	M3a 21
Asiassa mieltä tarvitaan, hakkaa hullukin halkoja	M3a 22
Äly on tilanteen oivaltamista	M3a 22b
Se matkaan pannaan, joka aikaan tulee	M3a 23
Ei viisas kun ei viekas.	M3a 23b
Viisaus voittaa väkevyyden @ ( viisaus -- ovela AFR Parempi viisaus kuin väkevyys	M3a 24
Tiikeri on saatava jättämään vuorensa	M3a 24b
Viisas karhuakin tanssittaa	M3a 25
Jos voima loppuu, niin viekkaus auttaa ( Leijona - kettu /Ei voimalla vaan taidolla VENÄL	M3a 26
Parempi älykäs lurjus kuin tyhmä tosikko ( Parempi viisaan kanssa helvetissä kuin tyhmän kanssa paratii	M3a 27
Typeryys on pahempi kuin varastaminen	M3a 28
Parempi viisas valhe kuin tyhmä totuus @ viisas,tyhmä -- suloinen,karvas	M3a 29
Parempi viisaan kanssa menettää kuin hullun kanssa löytää	M3a 30
Parempi järkevä vihollinen kuin hullu ystävä @ ( järkevä -- viisas INTIA Yksi kiero ystävä on pahempi kuin tuhat vihollista	M3a 32
Hulluna on hyvä olla, kun ei vain järki puutu	M3a 33
Kuningas on kuningas vain omassa maassaan, oppinut on oppinut kaikkialla	M3a 34
Joka paljon tietää, siltä paljon kysytään @ paljon -- vähän / kysyä -- vaatia	M3a 35
Viisas tekee sen ensiksi, mitä tyhmä tekee viimeiseksi	M3a 36
Viisauteen ohjaa tieto, hyvään käytökseen rakkaus	M3a 37
Luota kaikkiin ja epäile jokaista ( Ei pidä luottaa keneenkään	M3b 10
Ota vastaan apu monilta, neuvo harvoilta	M3b 10b
Ei pidä luottaa jokaiseen ( Katso keneen luotat / Ei pidä luottaa edes aurinkoon	M3b 11
Joka uskoo kaiken, menee harhaan; joka ei usko mitään, ei osu oikeaan	M3b 11b
Luottavaisuus on petoksen äiti	M3b 11c
Luota, mutta älä liikaa ( Liika luottavaisuus vie tuhoon FILIPP / Liika luottamus vie pettymyksiin FILIPP	M3b 11d
Tietämätön ei epäile mitään	M3b 12
Epäily on tiedon alku @ ( tieto -- totuus Silminnähty ja korvinkuultu ei ole totta; vain tutkittu on totta	M3b 13
Yleinen mielipide ristiinnaulitsi Kristuksen	M3b 13b
Ei ole ostamista sikaa säkissä @ sika -- kissa AFR/SAKS Ei kissaa myydä säkissä AFR	M3b 14
Uusi pilli saa huulen rohtumaan	M3b 14b
Älä usko ennen kuin näet	M3b 15
Joka kääntyy katsomaan toisen kerran ei menetä mitään	M3b 15b
Helpompi on uskoa kuin ottaa selvä	M3b 15c
Suomalainen ei usko ennen kuin näkee @ suomalainen,nähdä -- hullu,koettaa	M3b 16
Joka helposti uskoo, se petetään @ ( helposti -- pian SERBO-KR.,SAKSA Usko-pois vei hevosen mukanaan /Älä usko kaikkea mitä kuulet	M3b 17
Älä narraa lasta kakkaralla	M3b 18
Hyväuskoisuutaan sammakko jäi hännättä	M3b 19
Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi	M3b 20
Ei luulo ole tiedon väärtti	M3b 21
Asenteet eivät näytä mitään toteen	M3b 21b
Väite ei ole todiste	M3b 21c
Ei se ole narri joka narraa mutta joka antaa itsensä narrata	M3b 22
Petkuttaminen on kunniallisempaa kuin varastaminen	M3b 22b
Pian houkka houkuteltu ( Makeat sanat viehättävät hulluja JAP	M3b 23
Hullun eväät ensin syyään, viisaan ei viimeksikään ( Hullun omaisuus on kaikkien saalista INTIA	M3b 23b
Kun hullu markkinoille menee, niin kauppamies rahaa saa ( Hullu on aarre viisaalle	M3b 24
Lähti villan hakuun, palasi kerittynä	M3b 25
jäi sormi suuhun	M3b 26
Kenet Jumala tahtoo tuhota, häneltä sekoaa järki ( Kenet Jumala tahtoo tuhota, sille hän antaa siivet	M3c 10
Ei hulluja kylvetä eikä kynnetä, itsestään...	M3c 11
Jokaisella kaupungilla on omat hullunsa	M3c 11b
Jos kaikki hullut pitäisivät nuijaa, niin polttopuu olisi kallista	M3c 12
Yksi ruuvi höllässä @ höllässä -- puuttuu	M3c 13
Tynnyrissä kasvanut, pruntista ruokittu ( Sammakko kaivon pohjassa	M3c 14
Ei se paljon näe, joka istuu kaivossa taivasta katsellen	M3c 14b
Ajattele päällä, älä perseellä	M3c 15
Ei ole sokeampaa kuin se joka ei tahdo nähdä	M3c 16
panna pää pensaaseen @ pensas -- hiekka	M3c 17
Ei ymmärrä enempää kuin sokea maalista @ maali -- peili	M3c 18
Ei ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta @ sika,hopealusikka -- aasi,säkkipilli	M3c 19
Ei hullu hyvää tunne, sika suolaista kalaa	M3c 20
Ei näe nenäänsä pitemmälle @ nähdä -- ajatella	M3c 21
Heinäsirkalla on isot kirkkaat silmät, mutta niillä ei näe selvästi	M3c 21b
Pää ei tiedä, mitä niskan takana tapahtuu	M3c 21c
Ei näe metsää puilta	M3c 22
Kun on tyhmä, niin eksyy kahden talon välillä	M3c 23
Ei löydä vettä merestä @ meri -- joki	M3c 24
Ei hullu häpeätä tunne @ häpeä -- laki	M3c 25
Joka ei puolesta sanasta ymmärrä, ei se koko sanasta viisaaksi tule ( Yksi sana, niin älykäs mies jo ymmärtää KIINA	M3c 26
Tyhmät tyhmiä puhuvat	M3c 27
Käyttämätön tieto on kuin soihtu sokean kädessä	M3c 28
Kävi Roomassa, ei nähnyt paavia	M3d 10
Möi voin ja hukkasi rahat	M3d 11
Opetti papukaijan puhumaan ja antoi sen kissalle	M3d 12
Hullu tekee suuren piirasvakan, vaikkei ole mitä siihen panna	M3d 13
Merkitsee veneen laitaan, mihin kohti miekka putosi	M3d 13b
Ottaa munkilta antaakseen papille	M3d 14
Lihottaa muulia, pitää hevosta nälässä	M3d 14b
Helmasta leikkaa ja hihaa paikkaa	M3d 15
Ottaa kukan puusta ja kiinnittää toiseen	M3d 15b
Vaihtoi saappaat virsuihin	M3d 16
Voitti kissan, menetti lehmän	M3d 16b
Revitään kirkko, katetaan kappeli	M3d 17
Tyhmä joutuu tekemään työn toistamiseen	M3d 17b
Tahtoi oikoa kulmakarvoja ja puhkaisi silmän	M3d 18
Polttaisi talonsa, jotta lämmittelisi käsiään	M3d 18b
Ottaa taskustaan ja panee toiseen	M3d 19
Purkaa itäisen muurin korjatakseen länsimuurin	M3d 19b
Vettä seulassa ( Pyydystää tuulta verkkoon	M3d 20
sahata oksaa jolla istuu ( Kaivaa omaa hautaansa/ katkaista omat juurensa / Syödä nahka, jolla makaa /Älä katkaise oksaa, jolle olet kiivennyt AFR	M3d 21
Seppä tekee kaulaikeen ja pistää päänsä siihen	M3d 21b
Salatakseen jälkensä kävelee lumessa	M3d 21c
lyödä päänsä seinään	M3d 22
Hakkaa päätäs nurkkaan, tee muille kiusaa	M3d 23
Ei otsalla seinää puhkaista @ puhkaista -- särkeä	M3d 24
Ei kiveen sukelleta	M3d 24b
Perseelleen porsas kiusaa tekee kun purtilonsa kaataa	M3d 25
Porsas kaukalonsa kaataa, kun on kylläinen	M3d 26
Likaat lähteen ja odotat joelta puhtautta	M3d 26b
Jos purat sillan, varmistu siitä että pystyt uimaan	M3d 26c
Huonosta päästä kärsii koko ruumis @ ( huono -- tyhmä Huono pää se ruumista reutoo /Kellä on hullu pää, niin sen kintut on ihmeessä /Huono muisti tarv. hyvät jalat/ Aivojen puute rasittaa lihaksia JIDD /	M3d 29
Itsepäisyyden tautiin ei ole lääkettä	M3d 29b
Pane tuhma Jumalaa molimaan, niin otsansa särkee	M3d 30
Tuhman pään tautta tulee monta vahinkoa	M3d 31
Sokeat syövät monta kärpästä	M3d 31b
Älä opeta karhua heittämään kiveä	M3d 32
tehdä karhunpalvelus	M3d 33
Lähdettiin hautajaisiin, unohdettiin vainaja ( Ei hautajaisia ilman vainajaa	M3d 34
vaihtaa hevonen aasiin @ hev.,aasi -- sonni,kalkkuna/neula,saippua	M3d 35
kuljettaa vettä mereen @ ( vesi,meri -- puita metsään / hiiliä N:iin / pirtua Viroon / lunta lähteeseen KIINA Kantaa puita kuumaan uuniin = liehittelee rikasta	M3d 36
Leipurin lapsille pullaa ( Viedä pöllöjä Ateenaan KREIKKA	M3d 37
Ei tulta öljyllä sammuteta	M3d 37b
Ei pidä heittää rottaa (maljakolla)	M3d 37c
Ei merta kirveillä täytetä	M3d 38
Ei suolle myllyä rakenneta	M3d 39
Pyytää kaloja puista ( Paimentaa lehmää ..?	M3d 40
Etsii luita munasta	M3d 40b
sonnia lypsi (Ei tipu, sanoi akka kun...)	M3d 41
Ei kalalta kysytä tasangon eikä rotalta veden asioita	M3d 41b
Ei simpukoita voi poimia pellolta	M3d 41c
Hauki ansassa, metso merrassa ( Ei jänis mene mertaan	M3d 42
Kana pilttuussa, härkä kanalassa	M3d 43
Menetti hevosen, löysi hevosenkengän @ hevosenkenkä -- suitset	M3d 44
Joka hyvän hylkää, se pahaan puuttuu ( Joka vaihtaa paremman pahempaan...	M3d 45
Savu henkeä, maitovelli surmaa	M3d 46
Tiellä on, tietä kysyy ( Hevosta etsii ja on sen selässä /Ei tarvitse opasta, kun kylä jo näkyy ROMANIA	M3e 10
Näkevä kysyy sokealta	M3e 11
Kysy sitä onko pappi kirjamies	M3e 12
Veistä etsii, veitsi hampaissa @ veitsi,hampaissa -- rukkaset,vyöllä	M3e 13
Lalli etsi lakkiansa, lallin lakki päälaella	M3e 14
Hullu hevosta etsii, kosk on kello kädessä ( Ratsastaa hevosella etsimään hevosta KIINA/ Etsii aasia, jonka selässä on KIINA	M3e 15
Päivänselvää ei tarvitse etsiä soihtujen kanssa	M3e 16
Kolme joita ei pidä provosoida: virkamiehiä, asiakkaita ja leskiä	M3e 16b
Älä neuvo neuvottua, älä seppää opeta	M3e 17
Puhu niille jotka ymmärtävät, anna niille jotka tarvitsevat	M3e 17b
Ei tehdyssä tekemistä ole @ tehty,tehdä -- puhdas,pestä /suora,oikaista	M3e 18
kuurnita hyttysiä / niellä kameli / hukuttaa vesieläin veteen	M3e 19
Ei veistä hullun käteen anneta	M3f 10
Järki ohjaa viisasta ja kolhii hullua	M3f 10b
Tyhmä pää tarvitsee kovan kurin	M3f 11
Tuhmaa saa lyödä vaikka kirkossa	M3f 12
Hölmön kunnioittaminen on hölmöyttä	M3f 12b
Hullua älä härnää, lahopuuta älä huiskuta	M3f 13
Älä hullua kiitä, hullu tulee hullummaksi.	M3f 13b
Houkutellen hullun kanssa, mielin kielin mielettömän	M3f 14
Ei viisas ryhdy moittimaan hullua	M3f 14b
Harvat itkevät hullun onnettomuutta	M3f 14c
Jokainen hullu pitää itseään viisaana ( Jokainen on tyytyväinen omaan älyynsä	M3f 15
Tyhmä ei pidä viisaasta eikä juomari raittiista	M3f 16
Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee	M3f 17
Sokea sokeaa taluttaa, kaatuvat molemmat yhteen kuoppaan @ kuoppaan -- veteen KIINA /ojaan ENGL	M3f 18
Antaa pillin hullulle, se puhaltaa sen rikki	M3f 19
Itse kotona, säkki tehtaalla @ tehdas -- Moskova	M3f 20
Valppaus ja rohkeus ovat elämän kilpi	M4a 09
Eteenpäin elävän mieli, kuollut taakse katselee	M4a 10
polttaa kaikki sillat takaansa	M4a 11
Arpa on heitetty	M4a 12
Onni suosii rohkeaa @ onni -- kohtalo JAP / Jumala VENÄL	M4a 13
Onni ottaneen, vilja vieneen, köysi kaipaajan kaulaan	M4a 14
Saaneella sija on, ei ansainneella	M4a 15
Joka ei riskeeraa, ei voita ( Joka riskeeraa vähän, voittaa paljon /Parempi riskeerata vähän kuin menettää kaikki USA	M4a 16
Rohkea voittaa kaikki esteet ( Rohkea valloittaa maailman	M4a 16b
Rohkea yritys on puoli voittoa	M4a 16c
Rohkea rokan syö, kaino nälkään kuolee ( Kainous tappoi X:n /Kaino menettää RANSKA	M4a 17
Kainous ei ole hyvä köyhälle ( Kainous jää paikatta pöydässä ITALIA	M4a 18
Arka mies ei saa kaunista vaimoa	M4a 19
Jos pelkää vahinkoa, ei löydä onneaan	M4a 20
Yhdeksän mahdollisuutta kuolla, yksi jäädä henkiin	M4a 20b
Jos pelkää kärsimystä, kärsii pelosta	M4a 20c
Arka koira jää nälkäiseksi	M4a 21
Ellet mene tiikerin pesälle et saa sen pentuja	M4a 21b
Ei voittoa sodatta saada @ sodatta -- kilvoittelutta FIL Voitto saadaan rohkeudella FIL	M4a 22
Joko kulta kukkarossa taikka santa sieraimissa	M4a 23
Ei aarretta saa, ellei riskeeraa	M4a 23b
Jos haluaa munia syödäkseen on kestettävä kanojen kaakatus	M4a 24
Jos pitää ruusuista, on siedettävä piikkejä ( Piikkien keskeltä ruusuja poimitaan /Ei ruusuja ilman piikkejä, eikä rakkautta ilman kilpailua TURKKI	M4a 25
Syvältä suuria, luodolta lihavia	M4a 26
Surman luota ruoka pyydettävä ( Joka ei vaaranna, ei saa	M4a 27
Joka pelkää susia, jää sienittä	M4a 28
Ei metsää ilman karhua	M4a 28b
Ei se mehiläisiä pelkää, joka hunajaa tahtoo @ tahtoo -- varastaa TANSKA	M4a 29
Paistin savustaminen ei kirvele silmiä	M4a 29b
Se on huono seppä, joka pelkää tulen kipunoita @ +( tulen kipunat -- savu Huono seppä joka ei siedä savua SAKSA	M4a 30
Ei kalamies vettä pelkää ( Kalamies on märissä vaatteissa	M4a 31
Ei se kastetta pelkää, joka merellä nukkuu	M4a 32
Joka on merituulen tuttu, ei pelkää maatuulia	M4a 33
Veteen menemättä et saa selville kahlaamon syvyyttä	M4a 34
Jos et maista, et tunne makua	M4a 35
Se mies joka puolensa pitää	M4b 10
Itsepäisyys kannattaa paremmin kuin liika myöntyväisyys	M4b 10b
Ei mies omaansa jätä	M4b 11
Huono mies, jonka kintuille koirat kusee	M4b 12
Mies miestä vastaan, kymmenen pirua vastaan	M4b 13
Yksi rohkea vastaa tuhatta arkaa, tuhat arkaa ei vastaa yhtä rohkeaa	M4b 14
Ei vaka vapise eikä luja lutise	M4b 15
Ei se pelaa, joka pelkää @ ( pelata -- voittaa Pelkurit eivät pelaa korttipeliä VENÄL	M4c 10
Jos pelkäät, älä tee; jos teet, älä pelkää @ tehdä,tehdä -- puhua,puhua	M4c 11
Kaukainen laidun on niitä varten, jotka luottavat omaan voimaansa	M4c 12
Älä pelkää pahinta ennen kuin näet pahimman	M4c 13
Pelokkaalla on tuhat silmää @ tuhat silmää -- suuret silmät	M4c 14
pelätä omaa varjoaan ( Jänis pelkää varjoaankin	M4c 15
Älä maalaa pirua seinälle	M4c 16
Pelotettu varis pelkää pensasta @ pensasta -- varjoaan/ mustaa kantoa	M4c 17
Arka kaikkia pelkää	M4c 18
Pelot toteutuvat ( Pelkuria kuolema jahtaa /Ei pelko pelasta kuolemalta	M4c 19
Sen silmään rikka tulee, joka eniten sitä varoo	M4c 20
Pelkuri kuolee joka päivä kolmesti @ ( kolme kert. p. -- monta kertaa ENGL Sankari kuolee kerran, pelkuri tuhannesti	M4c 21
Ei se mahda metsään mennä, joka pelkää joka puun päällensä kaatuvan @ puun kaatuvan -- haukkaa ? /lehtiä ENG	M4c 23
Jos pelkää haavoja, on pysyttävä poissa taistelusta	M4c 23b
Joka puheita pelkää, pysyköön kotona	M4c 24
Pelkuri pysyy äitinsä lähellä @ äitinsä lähellä -- kotona	M4c 25
Pelko on huono neuvonantaja	M4c 26
Ei pelkurista päällikköä	M4c 27
Pelko pahimmat tekee ( Pelko ei auta vaarasta	M4c 28
Pelko on pahempi kuin paukahdus @ paukahdus -- kuolema /kolaus MAROKK /haava WELSH	M4c 29
Onnettomuus on parempi kuin sen pelko	M4c 29b
Joka pelkää kuolemaa, on vainaja elävien joukossa	M4c 30
Muita ei pidä pelätä kuin Jumalaa	M4c 31
Liiallinen pelokkuus luo orjuutta	M4c 31b
Etsii karhua ja lähtee pakoon sen jäljet nähtyään	M4c 32
Silmät työtä pelkää, kädet työn tekee	M4c 33
Sopu sijaa antaa (ja rakkaus vällyjä leventää) ( Kyllä siivoja lampaita karsinaan mahtuu	M4d 10
Elä, ja anna toistenkin elää	M4d 11
Anna tietä hullulle ja härälle	M4d 12
Viisaampi antaa perään	M4d 13
Taipuisat aisat eivät taitu ( Notkea lauta ei murru	M4d 14
Parempi taipua kuin taittua ( Parempi taipuva kuin taittuva oksa TANSKA /Pajut eivät taitu lumen painosta JAPANI /Pajut sitovat muita puita ITAL./ENG	M4d 15
Helpompi on juosta alamäkeen kuin ylämäkeen	M4d 15b
Ei ja kyllä pitkittävät kiistan	M4d 16
Vastakarvaan silittäessä kissakin suuttuu	M4d 17
Ei vastavirtaan pitkälle uida ( Vaikea on uida vastavirtaan HOLL /Älä koskaan yritä uida vast. SKOTTI /Virta ei salli uida vastav. AFR	M4d 18
Myötätuuleen ja -virtaan on hyvä, vastatuuleen ja -virtaan on paha purjehtia	M4d 18b
Jos joki estää ylimenon, se ei estä kääntymästä takaisin	M4d 18c
Jos ei vuori tule X:n luo, menköön X vuoren luo @ X -- Muhammed ENGL	M4d 19
Arka henkensä pitää ( Pelkurin äidillä ei ole aihetta iloon eikä itkuun / Pelkurilla ei ole arpia_Shona/Afr.	M4d 21
Tosi pelkuri juoksee, vaikkei ole haavoittunut	M4d 21c
Pakoonpäässyt kertoo, jäljellejäänyt itkee (ei kerro)	M4d 22
Parempi pakenemassa kuin on nuorra kuolemassa ( Pakenija on joskus voittaja /Viisas juoksee pois ja pelastuu AFR	M4d 23
Ellei ole rohkeutta, on oltava vikkelät jalat	M4d 23b
Parempi pelkuri kuin tyhmänrohkea	M4d 23c
Ei kampela palaa sinne missä sitä häirittiin	M4d 23d
Pelkurin äiti ei itke	M4d 24
Urhoja löytää vankilasta ja hölmöjä pappissäädystä	M4d 24b
Pelottoman karhu syö	M4d 25
Parempi elävä koira kuin kuollut leijona	M4d 26
Pillit pussiin ja pois!	M4d 27
Jäljestä jänis sotahan	M4d 28
Taito miehessä maksaa ( Taitomies pärjää kaikkialla	M5a 10
Taito on tietoa parempi	M5a 10b
Taito on rikkautta kalliimpi	M5a 11
Taito käy yli voiman @ voiman -- jalosukuisuuden KREIKKA	M5a 11b
Ei kätevä köyhdy ( Käsissä on rikkaus	M5a 12
Taitavissa käsissä kaikki luonnistuu	M5a 13
Herkät korvat, tarkat silmät, taitavat kädet =ideaali	M5a 13b
Ei taito taakkana ole ( Ammatti ei ota leipää, se antaa leivän	M5a 14
Ei ole älyttömiä ammatteja, on vain älyttömiä ihmisiä	M5a 14b
Itsekunkin arvo on siinä mitä hän tekee hyvin	M5a 14c
Työstä tuntee taitomiehen, työstä taitamattomankin ( Työn kun näkee, niin tekijän tuntee / Yksi piirto mestarin kädestä on parempi kuin kymmenen oppipojalta trl. Libyan	M5a 15
Työ on helppoa kun sen osaa	M5a 15b
Taitava lainelautailija ei kastu ( Kokematon lainelautailija särkee lautansa HAVAIJI	M5a 15c
Muut tekee mitä ne osaa, minä teen mitä lystää	M5a 16
Ei se vielä ole mies, mikä työtä etsii, vaan se on mies, mitä työ etsii.	M5a 16b
Tekijän käteen kaikki tulee @ ( kaikki tulee -- kalu hajoo Tekemättömälle ei mitään	M5a 17
Tekijä työnsä tietää	M5a 18
Kyllä työ tekijänsä löytää	M5a 19
Neuvolla työt tehdään, ei väen paljoudella	M5a 20
Parempi leivättä kuin neuvotta	M5a 21
Hyvät neuvot ovat kalliit ( Hyvät neuvot eivät maksa mitään	M5a 22
Konstit on monet	M5a 23
Konstillahan matokin pihtiin pannaan ( Konstilla saadaan käärme kolostaan ?	M5a 24
Jokaisella ammatilla on omat tiensä @ tie -- menetelmä KIINA	M5a 24b
Työ tekijäänsä kiittää	M5a 25
Joka moittii työtä moittii tekijää	M5a 26
Oppinut oluen juo, oppimaton oksentaa	M5a 27
Kehnoa työtä ei saa mihinkään piiloon	M5a 28
Helposti pystytetty romahtaa nopeasti	M5a 28b
Edessä pitkä kanto kaskessa	M5a 30
Kuka teki eikä tervannut? ( Mitä teet, tee tervan kanssa	M5a 31
Mistä huolehdit, huolehdi kunnolla; minkä tapat, tapa kunnolla	M5a 31b
Työssä jyhmää, eikä kahta kokoon saa	M5a 32
Peukalo keskellä kämmentä	M5a 33
Mitä tekee sokea peilillä @ ( peili -- silmälasit Silmälasit eivät ole hyödyksi sokealle KOREA /Älä osta s. s.l. JAP	M5a 34
Kaljupää löytää kamman ( Älä myy kampaa kaljupäälle /Ei kaljupää kaipaa partaveistä AFR /Mitä kalju hyötyy kammasta ARMENIA	M5a 35
Ei ole kissasta kyntäjäksi	M5a 36
Ei taitoa ilman saa täitäkään kiinni	M5a 36b
Jokainen kykyjensä mukaan	M5a 37
Ellet osaa sauvoa venettä, älä sotkeudu sauvoimiin	M5a 37b
Joka solmun solmii, se osaa sen avata ( Joka koukun taivuttaa, se osaa sen suoristaa	M5a 38
Tanssia varten tarvitaan muutakin kuin pari kenkiä @ pari k. -- kevyet k. TANSKA	M5a 39
Ammatti kapan antaa ( Ammattitaito on kultapohjainen kappa / Käsityötaito - syötäv	M5a 40
Jokivesi ei saa tulvia kaivoon =ammatit erillään	M5a 40b
Älä hutiloi siinä missä olet mestari	M5a 40c
Ei niin huonoa virkaa, ettei kättä suuhun vie	M5a 41
Se on huono ammatti, joka ei mestaria elätä @ ammatti,mestari -- käsityö/talo,isäntää joute	M5a 42
Seppä syöpi selvän leivän, selvemmän sepän emäntä	M5a 43
Seppä (ja sika) saa vanhasta uuden	M5a 44
Mestarin käsistä pirahtelee kultaa	M5a 45
Sepän kädet on mustat, mutta markat on kirkkaita ( Työ on musta, mutta...	M5a 46
Puusepän äänet eivät pysy salassa	M5a 46b
Kyllä räätäli herran tekee	M5a 47
Ei hyvästä raudasta tehdä nauloja eikä hyvistä miehistä sotilaita	M5a 49
Katso kalus, muista murus, ajattele asias	M5b 10
Aseessa työn teentö ( Aseessa puoli työtä	M5b 11
Akka mies aseetonna ( Karhulla on aina ase mukana	M5b 12
Nuoliviinessä on elämä ja kuolema	M5b 12b
Luottaa pukkikin suuriin sarviinsa	M5b 13
Kaikki talossa tarvitaan: pienet neulat ja suuret seulat ...	M5b 14
Kynsimiseen tarvitaan kynnet	M5b 15
Ei lukot ole varkaita varten vaan rehellisiä ihmisiä	M5b 16
Vaa'at ja vakat on keksitty epärehellisiä ihmisiä varten	M5b 16b
Tylsä veitsi käden viiltää	M5b 17
Pellava kullaksi, villa mullaksi @ kulta -- silkki	M5c 10
Rasva kaikkeen sopii	M5c 12
Ei märkä pala eikä vesi happane.	M5c 12b
Tuohessa yreksi tulta, tekoajaksi tervaksessa	M5c 13
Missä voi sulaa, siinä nahka palaa	M5c 14
Tee nuppu nuoran päähän, solmu säikehen nenähän, jos et tee, niin vedät kahdesti	M5c 15
Paksu pitää, vaikka lepästä	M5c 16
Ei auta ampuman, kun ei ole nuolen noutajata	M5d 10
Ei jalaton juokse eikä kädetön pui nyrkkiä	M5d 11
Jos kerjäläinen hukkaa keppinsä, se saa tuntea koirien vihan	M5d 11b
Ei kynsitön puuhun pääse	M5d 12
Koska kissa on kintaissa hiiren saanut? ( Ei kissa pyydä hansikkaissa hiiriä ARM/ENG/MEX	M5d 13
Ei verkotta villieläimiä saada kiinni ( Turha on kalastaa koukutta ja opetella lukemaan kirjatta TANSKA	M5d 13b
Kellä ei ole veistä, syököön kynsin	M5d 14
Ei ole voista veitsettömän, hampaattoman lihasta @ ( liha -- luu Ei veitsetön saa leikatuksi ananasta JAMAICA	M5d 15
Ei siivetön lennä eikä jalaton kävele	M5d 16
Ei vihdatta saunaan eikä rahatta linnaan	M5d 17
Ei kirjatta kirkkoon eikä kirveettä metsään	M5d 18
Pyssy, jonka lukko on vialla, on kepin arvoinen	M5d 19
Tahdolla on paljon valtaa ( Se voi joka tahtoo / Tahto löytää tien	M6a 10
Jokaisen sydämessä on nukkuva leijona	M6a 10b
Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven @ ( läpi harmaan k. -- menestykseen Luja tahto voittaa kaikki esteet /Luja päätös lävistää vaikka kallion JAPANI/Naisen halu, joka tulee sydämen pohj. ..JAP	M6a 11
Mikään ei ole vaikeaa sille, joka tahtoo @ vaikeaa -- mahdotonta RANSKA	M6a 11b
Ei vuorta, jolle nousu olisi mahdotonta	M6a 12
Tarpeellinen kivi ei ole liian raskas	M6a 13
Sitä on helppo auttaa, joka tahtoo tulla autetuksi ( Ei sitä voi auttaa, joka ei tahdo tulla neuvotuksi ITALIA	M6a 13b
Ei halulla hankea eikä uskolla umpea ( Jos on halua, etäisyys ei merkitse mitään FILIPP /Mieluisa työ ei ole liian kaukana eikä liian raskasta FILIPP	M6a 14
Kun on halua, on tuhat keinoa; kun ei ole, niin tuhat selittelyä	M6a 14b
Ei mekka ole kaukana, jos on pyhiinvaellus mielessä	M6a 14c
Etsijä löytää, ajaja tapaa	M6a 15
Hyvää kun etsii niin paremman löytää.	M6a 15b
Halu työn huojentaa, halu taidon antaa	M6a 16
Kun täytyy niin voi	M6a 16b
Kyllä kissa kynnet löytää, kun puuhun pitää @ puuhun pitää -- seinälle heitetään	M6a 18
Kyllä lyöpä aseen löytää ( Jolla on halu lyödä koiraa, löytää aseen	M6a 19
Tottapahan ruopii se jota kutkuttaa	M6a 20
Se kynsii jota syyhyttää	M6a 21
Paha sitä hevosta juottaa, joka ei päätänsä alas paina @ ( hevonen -- aasi / härkä Ellei härkä tahdo juoda, et voi saada sen päätä taivutetuksi KIINA	M6a 22
Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo	M6a 23
Joka tervaan tarttuu, se tervaan ryhtyy @ +( terva -- öljyastia/pikeen ENGL ryhtyy -- haisee Joka tervaan...se kätensä likaa JIDDISH /Joka lantaa kuljettaa, likaantuu siitä MALTA	M6a 24
Ihminen on oman onnensa seppä	M6a 25
Jumala korkealla (taivaassa), tsaari kaukana (maassa)	M6a 26
Millainen lintu, sellainen muna	M6a 27
Ei tehtyä saa tekemättömäksi	M6a 28
Etulyönti on puoli voittoa @ etulyönti -- rohkea aloitus	M6a 29
Paha koira saa parhaat palat @ koira -- sika	M6a 30
Pisin sormi suuhun ennättää	M6a 31
Ei se varasta, joka itse ottaa ( Ei se varasta, joka ottaa mitä tarvitsee	M6a 32
Kyllä hävyttömän hyvä elää on ( Hävyttömällä ei ole tunnontuskia/Ei häpeämätön kuole nälkään /Hävytön on valmis kaikkeen	M6a 33
on purrut hävyltä hännän ( On niellyt hävyn ja ryypännyt päälle	M6a 34
Kaikki tai ei mitään	M6a 35
Sen ovat sekä kuteet että loimet	M6a 36
Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse @ valmistaa sauna -- keittää soppa	M6a 37
Ei toisen juomasta viinasta tule humalaan @ juoda,humala -- syödä,kylläinen	M6a 38
Niin on niittyjen asiat kuin on niityn niittäjätkin ( Ihminen kaunistaa paikan	M6b 10
Niin on talot kuin pitäjätkin	M6b 11
Pitäjällä talot on, ei paikalla hyvälläkään	M6b 12
Miehen on tuotava kunniaa paikalle eikä paikan miehelle	M6b 13
Lintu valitsee puun, ei puu lintua	M6b 13b
Mies työn tekee, ei kirves @ kirves -- vasara / kynä	M6b 14
Pelkät aseet ovat tehottomat	M6b 14b
Niin hevonen kulkee kuin ohjaksista pidetään	M6b 14c
Valjaat eivät väsy	M6b 15
Ei terä ole tylsä, jos sitä uutterasti teroittaa	M6b 15b
Kyllä se köyden löytää, joka hirttäytyä tahtoo	M6b 15c
Mies kunnioittaa taloa, ei talo miestä @ ( kunnioittaa -- kaunistaa Kiitä miestä, älä taloa	M6b 16
Kunnioita vaatetta, niin vaate kunnioittaa sinua @ kunnioittaa -- hoitaa	M6b 17
Huono työmies häpäisee työvälineensä	M6b 17b
Millainen kankuri, sellainen palttina @ palttina -- vaate	M6b 18
Ihmisille vahingot tulee - ei kiville eikä kannoille	M6b 19
Ei paisetta tule, ellet itse kynsi	M6b 20
Ei viinistä juovu, ellei juo sitä	M6b 20b
Ei viini myrkytä miestä, mies itse myrkyttäytyy	M6b 20c
Jollet vedä, et taita	M6b 21
Mitä etsii, sitä löytää @ löytää -- saada	M6b 22
Joka kolkuttaa, sille avataan	M6b 23
Niin tanssitaan kuin soitetaan ( Jos soitto muuttuu, myös tanssi muuttuu AFR	M6b 24
Työ niin kuin tehdään, asia niin kuin ajetaan	M6b 25
Laki niin kuin luetaan	M6b 26
Jos mies pettää pellon, niin pelto pettää miehen @ pettää -- huolehtia	M6b 27
Kohtele päiviä hyvin, niin ne kohtelevat sinua hyvin	M6b 27b
Ei pelto petosta salli	M6b 28
Rummut soivat niinkuin niitä lyödään	M6b 29
Paha työ tarttuu pahantekijään	M6b 30
Myrkyn keskellä voi elää, kunhan ei ota myrkkyä	M6b 30b
Niinkuin eletään, niin myös kuollaan ( Miten on eletty, siten kuollaan / Hyvin elettyä kuolee hyvin ENGL	M6b 31
Ei yrittänyttä laiteta Ei voita ellei yritä /Yrittänyttä Jumala rakastaa EUR	M6c 10
Maailmassa ei mikään ole mahdotonta	M6c 11
Ei mikään ole vaikeaa maailmassa, kunhan sisua ei puutu	M6c 11b
Tosi sisu on sietämättömän sietämistä	M6c 11c
Sitkein nahka kestää kauimmin	M6c 11d
kova pähkinä	M6c 12
Askel askeleelta vuoren yli mennään ( Yhdestä askeleesta alkaa... /Askel askeleelta tikkaita noustaan ENGL /...tullaan kauas HOLL/...Roomaan ITALIA	M6c 13
Ei askeltakaan taakse päin, kun vuorelle noustaan	M6c 13b
Kulkeva tien voittaa --- ei lepäävä	M6c 14
Joka on uskollinen vähässä, pannaan paljon haltijaksi	M6c 15
Ellei kestä niin katketkoon	M6c 16
Ei merta pisaroitta soudeta ( Ei omelettia ilman munia ?	M6c 17
Ei meren poikki kuljeta kastumatta	M6c 17b
Airoista älä hellitä, vaikka olisi miten korkeat aallot	M6c 17c
Siinä roiskuu missä rapataan ( Missä hakataan puita, siinä lentää lastuja	M6c 18
Joka myllyyn menee, se tomuun tulee ( Joka ei tahdo tomuuntua, älköön menkö myllyyn *	M6c 19
Joka auraan tarttuu ei katsele taakseen = ei saa hellittää	M6c 20
Parempi aloittamatta kuin kesken jätettynä	M6c 21
Helvetti on kivetty hyvillä aikomuksilla @ kivetty -- täynnä ITALIA	M6c 21b
Jos ei tärppää tästä lammista, kyllähän tärppää toisesta	M6c 22
Taittua saa, ei taipua ( Jos ei taivu, niin ei taitu	M6c 23
Sotajoukon kunto nähdään, kun taistelu on kestänyt kauan	M6c 24
Kärsivällisyys on paras lääke @ ( +( lääke -- laastari ENGL /voide WELSH ...kun ei koko elämää tarvitse kärsiä /Kärsivällisyys on kukka joka ei kasva kaikissa puutarhoissa /Pahoja aikoja vastaan on k. lääke EGYPTI	M6c 25
Kärsivällisyys on kaiken avain @ ( kaiken -- ilon TURKKI /helpotuksen LIBANON Aloita kärsivällisesti, niin lopetat nautinnollisesti AFR	M6c 25b
Kärsivällinen onnistuu	M6c 25c
Kyllä rautatangosta tulee neula, kun jatkuvasti hiotaan ( Kärsivällinen mies keittää kiveä, kunnes juo siitä lihalientä AFR /Kun on kärs., niin hapan greippi makeutuu ja silkkiäispuun lehti t. satiiniksi TURK	M6c 25d
Kärsivällinen kaikki voittaa ( voittaa --saavuttaa tuloksen ENG/tekee bisnestä/saa eniten FILIPP Ks. Scarb. 1850-59 paljon lisätyyppejä /Ei ole järkkymätöntä neitsyttä, jos on itsepintainen ihailija FILIPP	M6c 26
Kärsivällisyys on rukouksista suurin ( Vaikeana aikana vapaa mies valitsee kärsivällisyyden AFR	M6c 26b
Kärsivällisyys on kodinpidon aarre	M6c 26c
Ei kärsivällisyys turmele @ turmele -- tapa AFR	M6c 26d
On hyvä miehen kärsiä vaivaa pikemmin kuin kuolla	M6c 26e
Mehiläisen voimana on kärsivällisyys	M6c 26f
Joka kestää ja kärsii, saa lievityksen +( Joka kest...elää kauan VIRO	M6c 26g
Majanmuuttaja häviää lehmän ( Kolme muuttoa - yksi tulipalo	M6c 27
Ei matkalainen rakenna majataloa	M6c 27b
Tulee kiveenkin kolo, kun kauan vesi tippuu @ ( vesi -- kattokourun vesi ESPANJA Sadepisaratkin/ hiljaa virtaava vesiINTIA voivat kuluttaa kiven ontoksi KOREA /Kärsivällisyys lävistää marmorin MAROKKO	M6c 28
Päättäväisyys lävistää kallion kallion -- kovimmankin kiven FILIPP	M6c 28b
Ei puu ensi lyömisellä kaadu	M6c 29
Kun usein ampuu, niin viimein osuu	M6c 29b
Kun olet ottanut taakan, älä valita sen raskautta	M6c 30
Seitsemästi kaadut, kahdeksan kertaa nouset	M6c 30b
Ei lankeemus ole häpeä, vaan se ettei tahdo nousta	M6c 31
Älä masennu puutteessa äläkä veltostu myötäkäymisessä	M6c 32
Myötätuulessa varovaisuutta, vastatuulessa kärsivällisyyttä	M6c 32b
Alamäkeen pääsee pian, ylämäkeen nousu kestää kauan pian -- helpommin	M6c 33
Mistä tuuli, sieltä mieli	M6c 34
Vuoripuro paisuu ja ehtyy nopeasti; jokamiehen mieli häilähtelee	M6c 34b
Siitä ylitse mennään, missä aita matalin	M6c 35
Pehmeimmästä kohdasta luuta jyrsitään	M6c 35b
Mistä hoikka, siitä poikki	M6c 36
Taipuisaan puuhun vuohetkin kiipeävät	M6c 37
Jolla on hyvä istuin, älköön hievahtako paikaltaan	M6c 38
Kaikkitaitava ei osaa mitään	M6d 10
Ei yksi kahta tee ( Ei yksi kaikkea osaa	M6d 11
Ei neulakaan ole terävä molemmista päistään	M6d 11b
Viisi virkaa, kuusi nälkää ( Seitsemän työn mies on hukassa LIBYA	M6d 12
Joka harjoittaa useaa ammattia, jää talottomaksi +( Monen ammatin mies ei pysty elättämään perhettään KIINA	M6d 12b
Joka osaa yhtä, ei osaa toista @ toista -- kaikkea INTIA	M6d 13
Ei kahta yhdellä kertaa (tehdä)	M6d 14
Joka itkee, ei voi laulaa; joka laulaa, ei voi itkeä	M6d 14b
Ei yhdellä nuolella kahta lintua	M6d 14c
Pakeneva ei pysähdy poimimaan okaita jaloistaan	M6d 14d
Vaikea on kahta tehdä: tanssia ja rallattaa @ tans,ral -- syödä,viheltää /tupakoida,viheltää JAMAICA /kehrätä,keriä ENGL /haukkua,juosta IRL /puha.,nielESP	M6d 15
Vaikea on lyödä rumpua ja soutaa venettä yhtaikaa	M6d 15b
Puuhasi kahden asian kimpussa ja hukkui ( Joka meloo kahta kanoottia, uppoaa AFR	M6d 15c
Ei yksi mies kerkiä hollihin ja riihelle @ keretä -- voida kaikkea	M6d 16
Ei yhden talon lamppu valaise kahta taloa	M6d 16b
Älä polta kynttilääsi molemmista päistä @ ( kynttilä -- soihtu Älä sytytä soihtua molemmista päistä AFR	M6d 17
Ei kahta ruukkua yhden pään päällä ( Ei voi kantaa kahta vesimelonia yhdessä kädessä ARMENIA/LIBANON /kainalossa SERBO-KR. /kerätä yhdellä kädellä IRAN	M6d 18
Ei kahta miekkaa yhteen tuppeen	M6d 18b
Kahta jänistä kun lähtee ajamaan, niin ei yhtään saa ( jänistä -- kaniinia VENÄJ/ARMENIA /gasellia AFR Vinttikoira, joka ajaa liikkeelle monta jänistä, ei tapa yhtään ESPANJA	M6d 19
Joka tavoittelee liian paljon, ei saa kiinni mistään +( Joka tav...menettää kaiken ESP	M6d 19b
Kaksi heinätukkoa saa aasin ymmälle @ heinätukko,aasi -- lihapala,kärpänen	M6d 20
Ei kukaan taida kahta herraa palvella @ ( +( herra -- aviomies /kuningas HEPREA ...ei ole lojaali alainen /Kahden isännän palvelija joutuu valehtelemaan toiselle ITALIA /Joka palvelee kahta kuningasta, pettää toista heistä HEPREA	M6d 21
Kun on monta käskemässä, tulee vähän tehdyksi	M6d 21b
Joka kaikkia palvelee jää palkatta ( Yhteinen palvelija ei ole kenenkään palvelija ENG	M6d 22
Joka joutuu kahden ystävänsä erotuomariksi, kadottaa toisen	M6d 22b
Jos kuuntelee jokaisen neuvoa, ei talo tule koskaan valmiiksi	M6d 23
Kun asia on valmiiksi päätetty, ei enää ole kiistelyn aika	M6d 23b
Päättäväisen työ on jo tehty ( Päättäväiseltä mikään työ ei jää kesken	M6d 23c
Parempi on ajaa parta kuin nyppiä karvat	M6d 23d
Kuka kaikkien mielen noutaa? ( Ei Jumalakaan pysty kaikkien mieliksi	M6d 24
Ken pitää sammakoista, ei pidä kaloista	M6d 24b
Kaksi ankkuriköyttä tekee matkan vaikeaksi	M6d 25
Yksi hepo, yksi satula ( Ei hyväkään hevonen voi käyttää kahta satulaa KIINA	M6d 25b
Ei yksi vieras saa vaivata kahta isäntää	M6d 25c
Ei kahta päätä yhdellä miehellä @ pää -- sydän / suu / kasvot / kieli / puhe	M6d 26
Ei monta päätä mahdu yhteen hattuun @ monta -- kahta KREIKKA	M6d 26b
Ei kahta tietä voi kulkea samalla kertaa	M6d 27
Koiralla on neljä jalkaa, muttei se juokse niillä neljää eri katua	M6d 27b
Kahdella tuolilla istuminen ( Ei yhdellä takapuolella voi istua / Seisoo kahdessa veneessä yhdellä kertaa KIINA	M6d 28
Maalaa kahdella siveltimellä yhtaikaa	M6d 28b
Joka ei ole puolella, se on vastaan	M6d 29
Joka tien varrella nikkaroi, sillä on paljon neuvojia	M6d 30
Ovi on pidettävä auki tai kiinni	M6d 31
Yksi tulee, toinen menee: mies se, joka paikkansa pitää. ( Miehen mittana on toiminnan johdonmukaisuus INTIA	M6d 31b
On monta rautaa tulessa @ ( +( monta -- kaksi Ei liian monta rautaa tuleen /Jos laitat kaksi rautaa yhtaikaa tuleen, toinen palaa AFR	M6d 32
Kuuntele muita, tee mielesi mukaan	M6d 33
Kahden keittäjän muhennoksesta tulee liian suolainen tai suolaton	M6d 33b
Ei pidä tehdä niin kuin käsketään vaan niin kuin hyvä tulee	M6d 34
Jumala rodaa ilmansa merellä, ämmä maalla makkaransa ( Omalla aasillani ajan miten haluan...	M6d 35
Ei suosion takia, vaan omalla työllä ja taidolla	M6d 36
Jos ei miellytä, älä välitä ( Älä kuuntele vastenmielisiä asioita	M6d 37
Päättäväistä miestä työ pelkää	M6d 38
Niin metsä vastaa kuin huuhutaan	M6e 10
Millaista ovea kolkutat, sellainen avataan	M6e 11
Niin vastataan kuin kysytäänkin ( Missä kysymys, siellä myös vastaus	M6e 12
Millainen kysymys, sellainen vastaus @ kysymys -- tervehdys	M6e 13
Millainen elämä, sellainen maine	M6e 14
Millainen itse olet, moinen nimi pannaan ( Kyllä kylä nimen panee..	M6e 15
Millainen pyhimys, sellainen uhrilahja	M6e 15b
Kyllä se vieras muistetaan, joka särki ruukun	M6e 16
Millainen tulo, sellainen lähtö	M6e 17
Tee hyvää, tee pahaa - edestäs löydät ( Omat teot tulevat vastaan KOREA /Hyvät teot nyt, tuleva aarre FILIPP	M6e 18
Sulillaan kokko ammutaan ( Sanoistaan mies hirtetään /Omilla aseillaan voitetaan	M6e 19
Sarvissaan hirvellä on viholliset	M6e 20
Omista koivistaan vuohi joutuu riippumaan @ koivet,vuohi -- kidukset,silli	M6e 21
Omat vitsat lyövät kipeimmin	M6e 22
Moni kantaa vitsaa omaan selkäänsä	M6e 23
Älä ryhdy mihinkään minkä pelkäät tulevan toisten tietoon	M6e 23b
Ei yhdellä loikkauksella taivaaseen ylletä	M6e 24b
Kun kauemmaksi panet, niin lähempää otat @ kauemmaksi -- syvälle	M6e 25
Anna kalojen kiehua omassa öljyssään @ öljy -- rasva /liemi	M6e 26
Koiralla on koiran kuolema ( Joka koira eläessään, se koira kuollessaan	M6e 27
Joka toimii häpeällisesti, joutuu häpeään	M6e 27b
Ei siinä kunniaa, missä ei häpyä	M6e 28
Ei sen päätä pestä, joka ei itse saunassa ole	M6e 29
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä	M6e 30
Ihminen on työnsä mukainen	M6e 31
Tuhruisen tytön on aina paha olla	M6e 32
Ellei pureskele valkosipulia, ei haise valkosipulille @ v.sipulille -- pahalta JIDDISH	M6e 33
Jos istuutuu jätekasaan, ei pidä yllättyä, jos siat syövät	M6e 34
Ahkeruus kovankin onnen voittaa ( Ahkeralle ei mikään ole vaikeaa	M7a 10
Ahkeruus on onnen äiti ( Ahkeruus on menestyksen kaksoisveli FILIPP	M7a 11
Itseään säästämätön on muita parempi	M7a 11b
Nälkä käy ahkeran ovella mutta ei tule sisälle	M7a 12
Kussa työ tehdään, siinä ruoka syödään	M7a 13
Syö se joka työtä tekee ( Jos et ruoki, älä odota työtä /Ken tekee työtä ei näe nälkää	M7a 14
Työhön pakko, muttei ruualle @ pakko -- kiire	M7a 14b
Ensin kokoa, sitten syö	M7a 14c
Niin kauan ruoka suussa kuin työ kädessä	M7a 15
Ei kuole nälkään, kenellä on rakot käsissä kuokanvarren pitelystä	M7a 15b
Ei leipä lopu syömiseen vaan saamiseen	M7a 16
Joka on virkku pellollansa, ei siltä puutu puhdas leipä	M7a 17
Kyntäjä ei vakonsa päähän kuole ( Kyntäjä rikastuu	M7a 18
Kyll on kystä kyntäjällä, leipää lepäämättömällä ( Jos pellot jäävät kyntämättä, aitat jäävät tyhjiksi KIINA	M7a 19
Vilja vireän kädessä, nälkä laiskan pöydän alla	M7a 20
Hyvinvointi on uutteruuden hedelmä, laiskuus vie köyhyyteen	M7a 20b
Virkulle hevoselle kauroja, laiskalle piiskaa ( Piiskalla laiska hevonen ruokitaan	M7a 21
Hyvä ruokahalu ja vetelä työnteko tekevät ruuasta ja vaatteesta puutteen	M7a 21b
Velttous tekee asiat vaikeiksi, uutteruus helpoiksi	M7a 21c
Joka ei tahdo työtä tehdä, ei saa syödäkään	M7a 22
Nälkä laiskan palkka @ nälkä -- moite TANSKA	M7a 23
Laiha velli laiskan vaimon...	M7a 24
Laiskalla on tyhjä kukkaro	M7a 25
Toimelias käsi ei kerjää	M7a 25b
Ei laiska onnestansa tiedä	M7a 26
Ei laiskuri kelpaa isännäksi ( Ei laiskuri saa aikaan mitään	M7a 27
Laiskan kynnöksen kurki lannoittaa	M7a 28
Ei laiskan touko kasva ( Laiskan touko kasvaa rikkaruohoja /Laiskan puutarha on täynnä rikkaruohoja FILIPP	M7a 29
Ei laiskan linnaa missään ole	M7a 30
Ei raha taivaasta sada, ei se työttä tule kotiin ( Raatamalla rikastuu JORUBA/AFR	M7a 31
Ei Jumala laiskoja elätä	M7a 32
Joka kesällä kaloja onkii, sitä talvella nälkä tonkii @ ( kesä -- suvi Joka kesällä laiskottelee, se talv. näkee nälkää TSHET.-ING /sen lehmä on t:lla heinättä/Kesän leikki, talv.nälänhätäENG	M7a 33
Hikeä pelto kysyy, ei vain kastetta	M7a 35
Ei vaivatonta voittoa	M7a 36
Ei vaivatonta viljaa, ei työtöntä hyvää ( Ei viljaa vaivatta saada, kalaa jalan kastamatta	M7a 37
Vaivalla hankittu ruoka on maukasta	M7a 38
Työllä on karvas juuri mutta makea hedelmä @ työllä -- opinnoilla TSHEKKI juuri -- maku TANSKA	M7a 39
Työmies on palkkansa väärtti ( Työn mukaan palkka	M7a 40
Kun olet kelkkaan kehevä, ole liukas liikkumahan	M7a 41
Jos pidät mäenlaskusta, pidä myös kelkanvedosta	M7a 42
Joko heinää tukko tai hanko kylkeen	M7a 43
Paljon syöjiä, vähän saajia ( Yksi pellolle, seitsemän ruualle	M7b 10
Yksi saa, yhdeksän syö @ ( saada,syödä -- raataa,katsoa /rakentaa vallin,... Yksi kaivaa kaivon, monet juovat siitä vettä	M7b 11
Koska tammi maahan kaatu, niin on se jokaisen saatu ( Kun puu kaatuu, kaikki kiiruhtavat keräämään oksia E /Kyll on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia SUOMI	M7b 13
Kylvöaikaan vieraat tulevat yksitellen, sadonkorjuuseen laumoittain	M7b 13b
Mene työhön! En jaksa. Tule syömään! Missä lusikka?	M7b 14
Syöjällä pitkä käsi, lyöjällä lyhyt	M7b 15
Hullu saapaa vihaa, siitä saa saamatonkin	M7b 16
Miehissä kun se saadaan, se miehissä syödään.	M7b 17
Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse @ ( kissa,hiiri -- koira,jänis /susi,lammas /kettu,rypäleet Ei rapu liho, jos se makaa aina kolossaan MANX	M7c 10
Jotta saa kalaa syödäkseen, on mentävä ongelle	M7c 11
Ei laiska koira löydä edes luuta	M7c 11b
Ei istumalla saa jänistä kiinni	M7c 11c
Ei maaten markat tule, istuen isot hopeat	M7c 12
Eivät hedelmät putoa puun alla makaajan suuhun	M7c 13
Parempi kutoa kotona verkkoa kuin haaveilla rannalla kaloista	M7c 13b
Laiskuus kulkee niin hitaasti, että köyhyys sen tavoittaa	M7c 14
Kävelemisen laiskuus tekee tiestä pitkän	M7c 14b
Kellä perseenalus lämmin, sillä nenänalus kylmä	M7c 15
Ei astujaa istujaan vaihdeta	M7c 16
Ei köyhyyttä saa valittaa istuvillaan @ istuvillaan -- puulle	M7c 17
Ellei halua alistua köyhyyteen, on alistuttava tekemään työtä	M7c 17b
Jos linnulta loppuu ruoka, sen edessä ovat kaikki maat	M7c 17c
Ei kalaa saada jalan kastamatta ( Ei tule lintu liikkumatta /Ei saa lintua ellei ammu /Ei taimenia pyydetä kuivin housuin PORT/ESP	M7c 18
Jalan tiestä jotain on, istuvalle ei mitään ( Juokseminen parempi kuin kävely /Kävely parempi kuin istumin	M7c 19
Kenen jalka kapsaa, sen hammas napsaa	M7c 20
Kenen jalka paskassa, sen suu rasvassa	M7c 21
Sääressään suden murkina ( Juokseva susi on lihava /Sääret ruokkivat suden VENÄL	M7c 22
Liian saareksen käyt, liian oravan ammut ( Liian saareksen käyt, kaikki marjat maistat	M7c 23
Höyhen lentävän nokassa, kaks' käyvän kainalossa.	M7c 23b
Ei hampaita kaivellen tulla kylläiseksi	M7c 24
Ken istuskelee kaiket päivät vain syömässä, saa vuoren kulutetuksi	M7c 25
Talo kuluttaa kun ollaan hiljaa, norsu tekee tuhoa liikkuessaan	M7c 26
Kun aikansa istuskelee, saa reiät vaatteisiinsa	M7c 27
Kyllä laiskalla pyhiä on	M7d 10
Laiska on päivän varas	M7d 11
Jotakin joutilas tekee ( Joutilas pappi vasatkin ristii	M7d 12
Joutilaan aika on pitkä	M7d 13
Paljon vettä juoksee (myllärin maatessa) ( Anna veden virrata	M7d 14
Joka paljon nukkuu, elää vähän @ ( elää -- tietää Uni on varas	M7d 15
Kyllä laiskalla unta riittää	M7d 16
Ehtoolla laiska vireäksi tulee	M7d 17
Kukot puulle, laiskat työlle	M7d 18
Laiskakin herää lauantaina	M7d 19
Joka on laiska lauantaina, se on musta sunnuntaina	M7d 20
Koska laiska työn tekee: syksyllä ...keväällä...	M7d 21
Paha sika: monta vikaa: maa kylmä, kärsä kipeä	M7d 22
Laiskalla aina pää kipeä	M7d 23
Laiska on jalaton	M7d 23b
Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä	M7d 24
Kaikki miehet mämmin päällä, uroot oluen luona, muttei miestä missä kussa, kussa miestä tarvitaan	M7d 24b
Ei kattoa sateella voi korjata, ja poudalla se ei vuodakaan	M7d 25
Laiska on aina aikehessa ( Laiska lykkää työt huomiseksi	M7d 26
Laiska töitään kehuu @ kehua -- luetella	M7d 27
Laiska kiittää lasten työtä	M7d 28
Viidesti vireä viepi, kerralla laiska katkaiseksen	M7d 29
Vetelys joutuu astumaan sata askelta, kun ei ajoissa astunut yhtä	M7d 29b
Laiska tahtoo kaksi palkkaa, kun se työtä tekee ( Laiska tekee työn kahdesti, saita maksaa kahdesti =vitkastel	M7d 30
Laiska ihminen on perkeleen päänalunen	M7d 31
ei liikuta pikkusormeaankaan	M7d 32
levätä laakereillaan	M7d 33
Elää kuin taivaan lintu: ei kylvä eikä kynnä (mutta syö viljaa)	M7d 34
Mitä enemmän makaa, sen enemmän nukuttaa.	M7d 35
Kyllä maata kyntäjällä, vettä viljoin soutajalla	M7e 10
Kyllä tekijällä töitä on ja laiskalla unta @ ( uni -- aika Töitä olisi, mutta...	M7e 11
Ei työ tekijältä lopu eikä uni makaajalta eikä vesi soutajalta	M7e 12
Ei työ lopu maailmasta ( Kuollen työ loppuu	M7e 13
Tehden työt leviää, tekemättä soukistuu ( Päinvastoin: Aqu: 317:209	M7e 14
Ken kaikki työt tekee, se kaikki nälät näkee.	M7e 14b
Ei työ tekemällä lopu	M7e 15
Haudassa työt ovat valmiit	M7e 16
Maan alla maattanehen, tuonella levättänehen - ei täällä ( Kyllä haudassa maata saa...	M7e 17
Ei leipää leikin syödä ( Ei leivän kanssa leikitä	M7f 10
Auringon noustessa työhön, sen laskiessa levolle	M7f 10b
Ensin työ, sitten leikki	M7f 11
Kyntömiehellä ei ole aikaa kujeiluun	M7f 11b
Ensin leipä, sitten laulu	M7f 12
Aina työt työnä menee, mutta vapaa-ajat on koko perkeleitä	M7f 13
Työtä työn ajalla, juttua jutun ajalla @ juttu -- leikki	M7f 14
Ei se katsellen parane @ katsella -- surra	M7f 15
Ei työ tule tekemättä ( Tehden työstänsä pääsee	M7f 16
Ei peltoa sanoilla kynnetä @ sana,kyntää -- laulu,kylvää	M7f 17
Tiellä laiska riihessä	M7f 18
Ei laiskuri tiedä väsymyksestä	M7f 19
Miellyttävintä maailmassa on vuode vailla levottomuutta	M7f 19b
Voiton päivänä ei tunneta väsymystä	M7f 19c
Työn jälkeen lepo on suloista @ työn -- vaivannäön AFR /tehdyn työn TANSKA	M7f 20
Työ on avain lepoon	M7f 20b
Joka ei syrji syötyään, ei sille siat sikiä ( Päinvastoin: Geyr 150 Päivälepo ei ole terveellinen	M7f 21
Lepo työn jälkeen ( Ilman lepoa ei jaksa kauan / Vuoroin työ, vuoroin lepo	M7f 22
Uni on verraton aarre	M7f 22b
Uni on pelon lääke	M7f 22c
Jousi liian kauan jännitettynä herpaantuu	M7f 23
Aatto juhlaa korkeampi	M7g 10
Kaksi juhlaa maalaiskansalla: uuden vuoden juhlan jälkeen alkaa sadonkorjuun odotus	M7g 10b
Jouluna jollakin, kekrinä kelläkin, pääsiäissä päättymistä myöten	M7g 11
Uudeksi vuodeksi pää ajellaan, olipa rikas tai köyhä	M7g 11b
Kun on joulu, niin on joulu: paista, akka, toinenkin silakka	M7g 12
Kerta joulu vuodessa	M7g 13
Huvinäytelmä häivyttää maalliset murheet ( Huvinäytelmä on hyödytöntä ahkeralle	M7g 13b
Juhlapyhinä piru on irrallaan	M7g 14
Ei pidot parane jollei vieraat vähene	M7g 15
Älä pyri pyhänä työhön, ei se arkena avita	M7g 16
Kun tori taas avataan kolmen pyhäpäivän jälkeen, silloin vahinko otetaan takaisin	M7g 16b
Joka kaikki pyhät pitää, se kaikki nälät näkee	M7g 17
Juhlapäivää seuraa huomispäivä	M7g 18
Mieli harras työn tekee, ei väki väkevänkään	M7h 10
Ikävä työtön päivä	M7h 11
Työ on ajan huvitus	M7h 12
Ahkeruus unenkin estää	M7h 13
Työ määrää ihmistä, ei ihminen työtään	M7h 14
Ei työ miestä häpäise, kun ei mies työtä	M7h 15
Töistä miestä mainitaan vaan ei suurista sanoista	M7h 16
Hedelmistään puu tunnetaan ( Teoistaan mies tunnetaan FILIPP	M7h 17
Työ miehen kunnia	M7h 18
Työ varajaa uurasta, ei väkevää @ uuras -- tekijä /mestari	M7h 19
Pienikin työ laiskan voittaa	M7h 20
Ilman työtä ei lastuakaan veistetä	M7h 21
Mene muurahaisen luo, opit viisautta @ viisaus -- ahkeruus	M7h 22
Ei vierevä kivi sammaloidu @ ( vierevä -- myllyn k. E Paikallaan kivikin sammaltuu VENÄL /Harvoin kivi sammaloituu ENG /Ei ruoho kasva usein siirretyn kiven alle RUOTSI	M7h 23
Virtaava vesi ei väljähdy @ väljähdy -- ole myrkyllistä /likaannu Virtaavassa vedessä on hyvä kalastaa VIET	M7h 23b
Ei loikovan kiven alle vesi pääse	M7h 24
Rakko raatajan kädessä, känsä laiskan kämmenessä ( Hellät työttömän kädet ?	M7h 25
Laiskuus on taudeista hirvein	M7h 26
Laiskuus on köyhyyden äiti @ ( köyhyyden/paheiden äiti FIL -- pirun korvatyyny Velttous johtaa köyhyyteen, toimettomuus tietämättömyyteen INTIA	M7h 27
Laiskuus on taakka	M7h 27b
Joutilaisuus turmelee ihmisen @ ihmisen -- älyn ENG	M7h 28
Joutilaisuus tuo tuhat tautia ( Vailla työtä, vailla terveyttä INTIA	M7h 28b
Joutilaisuus on pirun työpaja ( Joutilaisuus on suurinta tuhlausta WELSH /...kaiken pahan juuri ENG /...paheiden äiti ja hyveiden äitipuoli TSHEKKI	M7h 28c
Parempi tehdä ilmaista työtä kuin istua jouten	M7h 28d
Älä hukkaa päiviä joutilaisuuteen; tämä kevät ei palaa	M7h 28e
Käyttämätön miekka ruostuu @ ( ase -- rauta PORTUG Hiomaton ase ruostuu INTIA	M7h 29
Seisova vesi mätänee ( Juokseva /virtaava vesi ei ummehdu /Seisovaan veteen roju kerääntyy JAPANI	M7h 30
Kyllä haudassa maata saa @ ( haudassa -- maan alla Haudassa pysyvä sija	M7h 31
Viljava maa, veltto kansa	M7h 32
Markkinoilla on rahaa, kirsikkapuun alla on rauhaa @ kirsikkap. alla -- yksinäisyydessä	M7i 09
Jos työ herkkua olisi, niin herrat sen tekisi	M7i 10
Hullu toisen työssä itsensä tappaa @ toinen -- hovi	M7i 11
Minkä syö ja nukkuu, sen saa itselleen.	M7i 11b
Hullu paljon työtä tekee, viisas elää vähemmällä	M7i 12
Kansa kyntämään, me makaamaan	M7i 13
Nosta sinä, minä läähätän ( Kameli kuljettaa taakan ja koira hoitaa läähätyksen MAROKKO	M7i 13b
Parempi on toista käskeä kuin itse tehdä. EST	M7i 13c
Ei liialla työnteolla muuta saa kuin tyrän @ tyrä -- kyttyrä	M7i 14
Laiskuus on hyvä lahja, joka sen oikein tallettaa taitaa	M7i 15
Syö kuin härkä, tekee työtä kuin hyttynen @ härkä,hyttynen -- susi,varpunen	M7i 16
Ei se työtä pelkää, uskaltaa käydä vaikka työn viereen maate	M7i 17
Maa kasvaa maatessakin, pelto piehtaroidessakin	M7i 18
Parempi istua jouten kuin tehdä hukkatyötä	M7i 19
Joka ei tee mitään, ei erehdy @ erehtyä -- tehdä pahaa	M7i 20
Laiskan nimi on paha kuulla, mutta luille hoiva	M7i 21
Ruoka maistuu, mutta työ on kuin tervaa @ ruoka -- ruoka ja uni	M7i 22
Kuka virkulta viljan söisi, ellei laiskoja olisi	M7i 23
Varikset eivät kylvä eivätkä korjaa, mutta ovat kylläisiä	M7i 24
Ei nukkuva syntiä tee ( Ei makaava kompastu (Permj 334) /Mitä enemmän nukkuu, sitä vähemmän elää PUOLA /...tekee syntiä VENÄL	M7i 25
Saa tyhjän pyytämättäkin	M7i 26
Mansikkaakin maasta kumarretaan	M8a 10
Joka ei penniä pidä, ei sillä markkaakaan ole @ penni,markka -- kopeekka,rupla/...	M8a 11
Hyvä penni säästää markan ( Hyvä penni tuo markan tullessaan	M8a 12
Kärsivällinen köyhä voi rikastua	M8a 12b
Vähä vähältä lintu rakentaa pesänsä @ vähä v. -- korsi korrelta /mennen ja tullen AFR /vähitellen ENGL	M8a 13
Vähä vähältä säkki tyhjenee @ ( tyhjentyä -- täyttyä Vähän ja usein... /Kulaus silloin ja tällöin tyhjentää tynnyrin NORJA	M8a 14
Jolla on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä	M8a 15
Älä heitä ryysyjä menemään	M8a 16
Usein joutuu pyytämään takaisin sitä, mitä on heittänyt menemään	M8a 16b
Jolla ei ole riihirempaleita sillä ei ole kirkkokempaleita	M8a 17
Pitää kuningas kulunsa, hetuleensa herramainen.	M8a 17b
Jolla ei ole huonoa, ei sillä ole hyvääkään	M8a 18
Taloudellisuus tekee riippumattomaksi	M8a 18b
Parempi nukkua katoksessa kuin kaksikerroksisessa talossa ilman rahaa	M8a 18c
Ei mikään kasvata paremmin kuin kieltäymykset	M8a 18d
Joka on verassa, se on velassa	M8a 19
Kun pitää ruokahalun kurissa, ei velkaannu	M8a 19b
Joka kauhalla alkaa, se lusikalla lopettaa @ ( kauha,lusikka -- paljo,vähä Suurisuinen pitää kauhaa lusikkanaan TURKKI	M8a 20
Puuro ruuan puuttuessa, musta kenkä köyhtyessä	M8a 21
Ei se uutta saa, joka ei entistä kuluta ( Joka ei vanhaa korjaa, ei koskaan uutta kuluta SERBO-KR	M8a 22
Syököön se luut, joka lihankin on syönyt ( Luineen liha myydään	M8a 23
Luut lihoista, päät kaloista, pahimmat palaneista	M8a 24
Jyväsillä kanakin elää ( Jyvä jyvältä kana saa kupunsa täyteen ESP	M8a 25
Säästä pahan päivän varalle ( Terveenä voit hankkia rahaa, säästä sitä sair. päivien varalle VIET/Älä käytä tänään sitä, mitä voit huomenna tarv. ENG	M8a 26
Vettä älä tuhlaa, vaikka eläisit veden äärellä @ ( Älä puita tuhlaa, vaikka asuisit lähellä vuoria KIINA	M8a 26b
Mitä kesällä kerätään, se talvella kelpaa ( Joka kätkee, se löytää	M8a 27
Minkä taakseen panee, sen edestään löytää	M8a 28
Joka säästää saatuansa, häll on ottaa tarvitessaan ( +( Joka pitää saatuaan, sill on ottaa tarvitessaan /... joka ei varastoi, sillä ei ole otettavaa AFR	M8a 29
Säästä leipä huomiseksi, älä työtä	M8a 30
Ei kahta voi tehdä: syödä ja säästää	M8a 31
Se jolla ei ole leipää säästettäväksi, älköön ottako koiraa	M8a 32
Vuoretkin murenevat, kun aina otetaan pois eikä panna takaisin	M8a 33
Kun säästää, ei tarvitse rukoilla ihmisiä	M8b 09
'Kyllä' tuo ikävyyksiä, 'ei' säästää pahalta	M8b 10
Jolla on 'ei' mukanaan, ei köyhdy koskaan	M8b 11
Ei ole rikas jollei tivis =nuuka	M8b 12
Ei saituus ole hulluutta	M8b 13
Saita on silkissä, anteliaalla ei helmiä kaulassa	M8b 14
Joka kylvää rahaa, se korjaa köyhyyttä	M8b 14b
Anteliaan käsissä hieno kultakin on arvotonta @ anteliaan -- tuhlarin INTIA	M8b 14c
Ilman tuhlausta ei joudu puutteeseen	M8b 14d
Ei se ole mies joka rahan saa vaan joka rahan pitää ( Ei konsti ole rahan tekemisessä vaan sen pitämisessä HOLL	M8b 15
Säästäväisyys on rikkauden äiti	M8b 16
Säästäen hyvin eletään ( Ei säästäjä nälkään kuole / Säästäjä parempi rikasta	M8b 17
Säästetty markka on ansaitun veroinen @ markka -- dollari USA	M8b 18
Äyrissä tuhannen alku ( Äyristä taalaria tehdään / Kopeekatta ei ruplaa /Monesta lantista tulee punta JAMAICA	M8b 19
Suuret tulot eivät tee rikkaaksi vaan pienet menot	M8b 20
Pienet tulot ja monet kulut tekevät koko elämän kurjaksi	M8b 20b
Suu säkkiä myöten ( Elä varojesi mukaan TANSKA	M8b 21
Kun ei säästä, elää puutteessa	M8b 21b
Kyllä se köyhtyy, joka syö enemmän kuin tienaa	M8b 22
Kukaan ei ole syönnillä rikastunut ( Tuhlaus köyhdyttää	M8b 23
Suun kautta mahtuvat talot ja tavarat menemään	M8b 24
Ruhtinaalliset tulot, suuriruhtinaalliset menot ( Joka paljon hankkii, se paljon kuluttaa EST	M8b 25
En pysty maksamaan välttämättömiä menoja, mutta hankin silti turhanpäiväisiä maksettavia	M8b 25b
Joka kulkee liian hienoissa vaatteissa, joutuu tyytymään ryysyihin	M8b 25c
Silkki ja sametti sammuttavat tulen keittiön liedestä @ sametti -- satiini ENG	M8b 25d
Antaa saita harvoinkin, ei syöläs sinä ikänä	M8b 26
Suuret kuluttajat ovat heikkoja lainanantajia	M8b 26b
Pidä menot tulojen tasalla	M8b 27
Ei pohjattomassa saavissa vesi kestä @ saavissa vesi -- säkissä mikään	M8b 28
Raha ei kestä hullun kukkarossa	M8b 29
Helppo siirtyä säästäväisyydestä tuhlaukseen, vaikea tuhlauksesta säästäväisyyteen	M8b 31
Roskat ovat rikkautta	M8b 32
Maahan liika maidostakin	M8c 10
Vaivainen paisti, josta ei tuleen tipahda	M8c 11
Ei hanhelta osteta kauroja	M8c 12
Kissa yksin saaliinsa syö, ei sen lihavampi	M8c 13
Makaa kuin koira heinäkuorman päällä...	M8c 14
Rikas ja saita on kerjäläistä köyhempi	M8c 15
Saituri on kuin aasi: kuljettaa kultaa ja hopeaa ja haluaa olkia	M8c 15b
Panee kirpun poikki ja omii isomman puolen ( Nylkee täin	M8c 16
Jos et ruoki koiraa niin ruoki varkaita, jos et r. kukkoa niin r. laiskaa, jos et ruoki kissaa niin r. rottia	M8c 17
Ei saita sikaa ruoki, visu vierasta ravitse	M8c 18
Suuhunsa sikaa ruokkii, kylännaista vahingokseen @ kylännainen -- orpolapsi	M8c 19
Ei se poissa ole minkä porsaalles annat ( Ellei vähän kuluteta, menetetään paljon KIINA	M8c 20
Saituri on varas ( Kitsastelu on pahempaa kuin varastaminen JIDDISH	M8c 21
Ei saituri rikastu	M8c 21b
Minkä saita haalii, sitä piru vaanii	M8c 22
Mitä isä säästää, sen poika tuhlaa @ tuhlaa -- kuluttaa JAP	M8c 23
Vain mitä olet syönyt on omaasi - mitä säästät sen vievät päällikön miehet ( Mikä vatsassa, se turvassa	M8c 24
Hiiri syöpi pitkän säästön, kärpänen vie itaran kätkön @ pitkä,käränen -- saita,kärppä	M8c 25
Onpa syöpä säästäjälläkin	M8c 26
Saiturin arkkuun on kuolemalla avain (perilliset iloitsevat)	M8c 27
Sika ja vanhapoika ovat yhdenmukaiset: kumpikin vasta kuolemansa jälkeen hyödyksi tulee @ vanhapoika -- saituri TSHEKKI	M8c 28
Joka ei avaa ovea almunpyytäjälle, avaa sen lääkärille	M8c 29
Elämä on paras opettaja ( Kokemus on paras kouluista LIBANON	M9a 10
Ensin tulevat vaunut, sitten vasta jäljet	M9a 10b
Päivä päivää neuvoo @ päivä -- seuraava päivä	M9a 11
Kokemus kovasti neuvoo ( Kokenut kaikki tietää / kokemus paras opettaja /tiedon äiti	M9a 12
Parempi kokenut kuin lukenut ( Parempi kourallinen kokemusta kuin tynnyrillinen tietoja /Kokemus on parempi kuin tieto FIL	M9a 13
Kirja antaa tietoa, mutta elämä ymmärrystä	M9a 13b
Jatkuva tarkkailu on oppimattoman miehen opintie	M9a 13c
Kulkenut tietää, kokenut tuntee ( -( Viisaus löytyy tieltä /Jos istut paikallasi, kohtaat enemmän ihmisiä kuin kulkien (budhalaisuutta)	M9a 14
Kyllä vanha hevonen tien tuntee ( Jos tahdot tietää, minne tie vie, kysy niiltä, jotka ovat kulkeneet sen KIINA	M9a 14b
Vieras ei tiedä missä lähde on ja hakee vettä likalammikosta	M9a 14c
Ei muukalainen tunne takaovea	M9a 14d
Muukalainen on kuin lapsi ( Muukalainen on sokea, vaikka hänellä on silmät AFR	M9a 14e
Kyllä se joka on ollut noviisina ja apottina tietää mitä pojat puuhaavat alttarin takana	M9a 14f
Tunti leikkiä tuo ilmi enemmän kuin vuosi muuta seuranpitoa	M9a 14g
Onnettomuudet neuvovat, mitä on onni	M9a 15
Yhden kohtalo on toisen oppi	M9a 15b
Liian liikkuva näkee, moninaiset muilla mailla ( Liikkuva saa, enemmän etsittelijä ?	M9a 16
Ellet ole elänyt maalla, et tiedä elämän kovuudesta; ellet ole elänyt kaupungissa, et tiedä sivistyksestä	M9a 16b
Matkustaminen kehittää @ ( kehittää -- kypsyttää miestä IRAN Matka tekee viisaan viisaammaksi ja hullun entistä hullummaksi /Matkoilla käymättömillä nuorilla on kotikutoinen äly ENG	M9a 17
Ei tyyni meri tee taitavaa merenkulkijaa	M9a 17b
Kuta enemmän kulkee, sen useamman mäen näkee	M9a 18
Ellet nouse vuorelle, et näe tasankoa +( Ellet nouse...et opi taivaan korkeutta	M9a 18b
Ei niin kaukaista kaupunkia, ettei toinen vielä kauempana	M9a 18c
Joka (kauan) elää, se (paljon) näkee @ paljon -- eniten ENGL	M9a 19
Pidä silmällä mennyttä, niin tunnet tulevan @ tunnet -- opit INTIA	M9a 19b
Ei ennen tietä tiedä kuin tiellä käytetään ( Tie ei kerro...	M9a 20
Olinhan siellä minäkin ( Myös me olimme kyntämässä	M9a 21
Mitä tiessään näkee, sitä maassaan mainitsee ( Käynyt tiensä/matkansa sanoo / Matkamiehet tuovat uutisia leijonien jäljistä AFR	M9a 22
Onnelle annetaan arvoa vasta kun se on mennyt	M9a 23
Ah entinen aikani, nykyinen mieleni!	M9a 24
Ei kaikki viisaus ole peräisin koulusta	M9a 25
Emme opiskele koulua vaan elämää varten	M9a 26
Paperista papin pää ( Paperi ei pidä niittykenkänä SUOMI	M9a 27
Varo yhden kirjan miestä @ varo -- Jumala varjele ...stä ITALIA	M9a 28
Ei päivää ilman piirtoa	M9a 29
Oppia ikä kaikki	M9a 30
Taiteen tie on pitkä, elämä lyhyt	M9a 31
Mahti ei jouda maan rakohon, vaikka mahtajat menevät	M9a 32
Joka tietoa lisää, se murhetta lisää ( Tietämättömyys pelastaa tuhannelta onnettomuudelta	M9a 33
Paljon tiedät, pian harmenet	M9a 34
Liika tieto vanhentaa varhain ( Joka tahtoo tietää paljon /kaiken tulee varhain vanhaksi	M9a 35
Onnekas unohtaa, mitä ei voi korjata ( Unohdus on kärsimyksen parantaja AFR	M9a 36
Mitä oppineempi, sitä vaatimattomampi	M9a 37
Ei timanttikaan hiomatta kiillä	M9b 10
Opiskelu on vastavirtaan soutamista: ellei etene, menee taapäin	M9b 10b
Ei oppi ojaan kaada, neuvo syrjään syseä	M9b 11
Oppi on parempi kuin tavarat ( Oppi on rikkautta, jota ei voi varastaa FILIPP	M9b 11b
Oppi hyvistä, pelko pahoista @ ( hyvä -- taitava Oppi tekee hyvästä ihmisestä paremman ja pahasta vielä pahemman ENGL	M9b 12
Oppimattomat lapset eivät ole vasikoita kummempia	M9b 12b
Viisas kuuntelee neuvoja ( Älä torju opetusta HAVAIJI	M9b 13
Viisaalle on helppo saarnata ( Sapienti sat	M9b 14
Viisaalle vihje, tyhmälle nuijaa @ nuija -- keppi	M9b 15
Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla @ kuuro,kuulla -- sokea,nähdä	M9b 16
Tietämättömyys on paha, tiedonhalun puute pahempi	M9b 16b
Joka ei kuuntele neuvoja, sitä on mahdoton auttaa ( Turhaan pyytää neuvoa, ken ei tahdo noudattaa sitä ENG/RANSKA	M9b 17
Ei oppimisessa ole mitään hävettävää	M9b 17b
Ilman opasta ei pääse paratiisiinkaan +( Ilman opasta matkalainen eksyy tieltä TURKKI	M9b 17c
Kyllä koira oppii syömään vaikka halkoja @ halko -- omena	M9b 18
Ei ole välttämätöntä opiskella tullakseen hulluksi	M9b 18b
Mikä hyvin opitaan, se kauan muistetaan @ hyvin -- hitaasti	M9b 19
Opiskele hyvin, pelaa hyvin	M9b 19b
Minkä on oppinut, sitä arvostaa	M9b 20
Mestarin luona työ opitaan	M9b 21
Yhden illan keskustelu etevän miehen kanssa antaa enemmän kuin 10 opiskeluvuotta	M9b 22
Kun oppineet kilvoittelevat, niin viisaus karttuu	M9b 23
On oltava palvelijana ennen kuin mestarina	M9b 24
Ellei ole palvellut, ei tiedä miten käsketään ( Huonosta palvelijasta ei tule hyvää isäntää ENG	M9b 25
Ei kannettu vesi kaivossa pysy ( Sarvet eivät tartu päähän	M9c 10
Ei kauhalla mieltä päähän ajeta	M9c 11
Jos lampussa ei ole öljyä, niin lampunsydän tuhotaan turhaan = jos oppilaat vailla opinhalua	M9c 11b
Äidin opetukset jäävät kynnykseen	M9c 12
Huono kaivo, johon vettä kannetaan	M9c 13
Ei vesi kassissa pysy @ kassi -- seula	M9c 14
Työ tekijäänsä neuvoo	M9d 10
Oma leipä opettaa	M9d 11
Oppien sepäksi tullaan @ oppia -- takoa /pajassa työskennellen RANSKA	M9d 12
Ei kukaan seppä syntyessään	M9d 13
Ensi yritys noviisin, toinen taitajan	M9d 13b
Parturiksi oppii, kun keritsee köyhiä @ köyhä -- narri /hullujen partaa ENGL/RANSKA	M9d 14
Olkoon ammatti hyvä tai huono, kokemus se tekee jostakusta mestarin	M9d 14b
Tanssia ei opi, ellei mene piiriin	M9d 15
Helpompi katsella kuin tehdä perässä	M9d 15b
Ei koira ennen uida taida kuin häntä kastuu ( Koira uimah. vesi persieh.	M9d 16
Ei vaivatonta oppia ( Ei ole oikotietä oppiin JAPAN	M9d 17
Ei oppia voi periä	M9d 17b
Reki varsan tielle opettaa	M9d 18
Ei nuorikko löydä veistä eikä pataa	M9d 18b
Hevonen opitaan tuntemaan ratsastamalla ja ihminen matkakumppanina	M9d 19
Se kosken tavat tietää, joka kosken rannalla asuu	M9d 20
Kultaseppä tietää mitä kulta maksaa ( Ratsastaja tietää hevosen arvon /Jalokivikauppias tietää jalokiven arvon TURKKI	M9d 21
Kysy kokeneelta, älä vanhalta	M9d 22
Ei tiedä ennen kuin yrittää	M9d 23
Kahlaamon syvyyden tietää, kun on ylittänyt sen	M9d 23b
Opi entinen niin tiedät tulevan	M9d 24
Sitten kaupat tiedetään, kun markkinoilta palataan	M9d 25
Opettaen opimme	M9d 26
Harjoitus tekee mestarin @ harjoitus -- käytäntö tehdä mestari -- voittaa	M9d 27
Kun osaa kerran, osaa aina @ kerran,aina -- yhden,kaikki	M9d 28
Tutuissa töissä jokainen on taitavimmillaan	M9d 29
Ken on saanut käsillään jotain aikaan on kaiken nähnyttä oppinutta parempi	M9d 30
Harjoittelu on miehen luontoa	M9d 31
Kertaus on opintojen äiti ( Kertaus on terveellistä /saa aasin oppimaan LIBANON	M9d 32
Ei kaikkea voi muistaa	M9d 33
Muistin aarteet eivät lakastu	M9d 34
Kaksi viittä kymmenessä, viittäkymmentä sadassa	M9d 35
Tekijä oppii enemmän kuin katselija, erehtyjä enemmän kuin tekijä	M9e 09
Kerta mies petetään, vaan ei toista @ mies -- kettu	M9e 10
Ei samaa erehdystä kahdesti ( Ei kettu mene kahdesti loukkuun /aasi kahdesti jäälle	M9e 11
Ei lintu kahdesti samaan pyydykseen mene	M9e 12
Kun talo on palanut, on opittu varomaan tulta	M9e 12b
Valkeata varoo se lapsi, joka kerran kyntensä poltti ( Kun rokka suun polttaa, niin maitoonkin puhaltaa SUOMI/...piimään ROM/kylm. kalasalaattiin JAP	M9e 13
Kerran kärventynyt koira, jättää tuhkaisen hiilloksen rauhaan Kuuman veden pottama kissa pelkää kylmääkin vettä RANSKA	M9e 13b
Jota käärme on purrut, se säikkyy nuoraa @ ( nuora -- sisiliskoja SERBO-KR. /ankeriasta TANSK/kastematoa VENÄL käärme,nuora -- nuoli(lintu),koukk.oksa KOR Jota skorpioni on purrut, pelkää sen varjoakin ESP /Ansasta päässyt eläin pelk. taiv. keppiä AFR /J.näki kes. käärmeen, säikkyy talv. nuoraa_tshetshen	M9e 14
Joka on säikähtänyt mutakilpikonnaa, kavahtaa nähtyään kattilankannen	M9e 14b
Äiti, jolta on kuollut monta lasta, kammoaa nukahtavan lapsensa näkemistä	M9e 14c
Arka purtu, hellä lyöty	M9e 15
Oppi josta on itse maksettu, pysyy muistissa kauan	M9e 16
Et opi kulkemaan kumarassa ennen kuin olet saanut kuhmun päähäsi ( Et opi kulk. kumarassa ennen kuin oksa riisti sinulta päähineen	M9e 17
Myrsky ja sade näyttävät, mihin ovi olisi pitänyt tehdä	M9e 18
Vahingosta viisaaksi tullaan @ ( +( vahingosta -- menetyksestä SERBO-KR. /vastoinkäymisestä WELSH,RANS ...ei rikkaaksi /Erehdyksestä oppii RANSKA /Vahingon jälkeen jokainen on viisas RANSKA/Jokainen onnettomuus on neuvo_Turkki	M9e 19
Opiksi koiralle kylmä sauna @ sauna -- kuri	M9e 20
Ojennuksesta ymmärrys lisääntyy	M9e 21
Autuas toisen vahingosta viisaaksi tulee ( Ei toisen vahinko lisää omaa viisautta VIRO	M9e 22
Ei tarvitse syödä koko munaa tietääkseen onko se mätä You may know by a handful the whole sack /Salt is salt whether a pinch or a ton trl. Iran	M9e 23
Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia @ oppia -- korjata / katua ENG	M9e 24
Aamusta päivä koppasmanni =nähdään	T1a 10
Aikainen lintu poimii madot @ ( mato -- jyvä Aikainen vaeltaja löytää kilpikonnan AFR /...vie myöhäisen aamiaisen ENG / Ensimmäinen lintu saa ensimmäisen jyvän TANSKA	T1a 11
Aamu on saaliin aika	T1a 11b
Aikainen lintu nokkaa pudistelee, myöhäinen vasta kondzottelee ( Myöhäinen nousija saa tyytyä pyyhkimään suutaan	T1a 12
Joka aiemmin nousee, se kauemmas kulkee	T1a 13
Aikainen nousija saa kaksinkertaisen palkinnon ( Aikainen nousu tuo seitsemän tilaisuutta JAPANI	T1a 13b
Aamunvirkku, illantorkku, - se tapa taloksi tekee +( Aamuv...miljonääriksi tulon perustekijöitä JAPANI	T1a 14
Illanvirkku, aamuntorkku, se tapa talon hävittää	T1a 15
Varhain työlle, myöhään sänkyyn, sillä talo rikastuu	T1a 16
Kolme aikaista nousua vastaa yhtä työpäivää	T1a 16b
Ennättävän munat karilla ( Edelläkulkeva lehmä juo kirkasta vettä	T1a 17
Myöhään-tulija löytää syödyn @ syöty -- luu	T1a 18
Joka ensin tulee, siitä prinssi; seuraavasta ministeri = palvelun järjestys	T1a 18b
Myöhään tuleva puhvelihärkä juo mutaista vettä ja syö kuivaa ruohoa	T1a 18c
Luut jäävät sille, joka myöhästyy	T1a 19
Viisas vielä harkitsi, kun tuhmalla oli jo työ tehtynä @ työ -- lapsi	T1a 20
Ei se pilviä katsele, joka heinää tekee ( Joka pilviä/tuulia kurkistelee, ei kokoa/kylvä	T1a 21
Aika on rahaa	T1a 22
Ei jyrähdä ennen kuin salaman leimahdettua	T1b 09
Kaikella on aikansa (ja paikkansa) ( Kaikki aikanaan / Jokaisella on hetkensä	T1b 10
Aika syntyä, aika kuolla	T1b 10b
Oikeaan aikaan viskattu kivi on parempi kuin väärään aikaan annettu kulta	T1b 10d
Ajallansa työn teko, hetkellänsä heinänniitto @ ( työn teko -- aidanpano Tee heinää hyvän sään aikana IRL	T1b 11
Aika kalastaa, aika kuivattaa verkkoja	T1b 11b
Kun talo palaa, ei ole shakkipelin aika	T1b 11c
Ruoki koira ennen metsälle lähtöä	T1b 12
Sitten vasta koiraa syöttämään, kun jahtiin pitää lähteä	T1b 13
Älä syötä koiraa vasta kun susi on karjassa	T1b 14
Silloin takoman pitää, kun rauta on kuumana ( Tee leipä, kun uuni on kuumana IRAN / Älä tao kun rauta on kylmänä LIBANON	T1b 15
Sateenvarjo on otettava ennen kuin kastuu ( Sateenvarjo muistuu mieleen vasta kun sataa FILIPP	T1b 15b
Hetkessä vuosien työ Sadan vuoden kova työ tuhotaan hetkessä	T1b 16
Silloin pitää tuohi (niini,jälsi) kiskoa kun se irtoaa ( Silloin on riisinjvät korjattava, kun ne ovat kypsät FIL	T1b 17
Puhdista salaojaputket hyvän sään aikana	T1b 17b
Lypsä lehmä kun se on alallaan	T1b 17c
Kun kyllin kesällä kyntää, jouten joulua pitää	T1b 18
Muovaa savea niin kauan kuin se on kosteaa @ muovaa -- ota AFR	T1b 19
Nuorena vitsa väännettävä ( Paras taivuttaa varpuna ENGL /N. oksa on suoristettavissa, kovettunut oksa murtuu FIL/N. bambupuut on helppo taiv. VIET	T1b 20
Varhain myllyyn, myöhään kyytiin @ ( kyyti -- kirkko Mene kotiin, kun pöytä on katettu, ja kirkkoon kun jumalanpalvelus on melkein ohi ARMENIA	T1b 21
Ensin vaippa kudotaan, sitten vasta koristereunus ommellaan	T1b 22
Mittaa ennen kuin leikkaat ( Mittaa seitsemän kertaa, sillä leikkaat vain kerran VENÄL /10 SLOV/3 IT/2 SKOT/ Älä leikkaa mittaamatta IRAN	T1b 24
Tee vuosisuunnitelma keväällä ja päiväsuunnitelma aamuvarhaisella ( Tee suunnitelmasi ennen auringonnousua INTIA	T1b 25
Hullu lykkää aina toistaiseksi, viisas odottaa sopivaa tilaisuutta	T1c 09
Tartu tilaisuuteen (ellet, älä valita) ( Älä päästä tilaisuutta ohi, kun se on käsillä TURKKI	T1c 10
Älä koskaan hukkaa aikaa	T1c 10b
Voitto tai tappio on hetken varassa	T1c 10c
Joka paljon ajattelee se vähän tekee. ( Ei liian pitkä tuumailu tuo ratkaisua	T1c 10d
Joka ei ota saadessaan, ei saa tarvitessaan	T1c 11
Ota kun annetaan, syö kun syötetään ( Ota kun annetaan, juokse (kääntele) kun lyödään	T1c 12
Avaa säkkis, kun porsaita taritaan	T1c 13
Silloin sika säkkiin, kun päin on	T1c 14
Silloin pillejä leikataan, kun ruovikossa istutaan	T1c 15
Ei porkkanoita kannata huuhdella, kun kysyntä on kovaa =keskity kiireellisimpään, jätä toisarvoinen	T1c 15b
Syödään kun saadaan	T1c 16
Ei aina paistetut varpuset suuhun lennä @ ei aina -- ei kennellekään paistetut varpuset -- kypsät kärpäset /p. hanhet HOLL	T1c 17
Ei ole aina kissalla laskiainen	T1c 19
Ei aina kekriä kestä ( Ei ole joulu joka päivä	T1c 20
Varastoi vettä silloin kun sataa	T1c 21
Harjoita vasenta kättä ennen kuin oikea katkeaa	T1d 10
Pakene ajoissa pahaa	T1d 11
Parempi tauti torjua kuin parantaa	T1d 11b
Sammuta tuli kun se on vielä pieni	T1d 12
Korjaa katto ennen sadetta, kaiva kaivo ennen kuin näännyt janoon	T1d 12b
Ellei korjaa kattokourua, saa korjata koko talon	T1d 12c
Parempi kohdata vaara heti kuin olla aina vaarassa @ kohdata heti -- kerran vaarassa	T1d 13
Parempi oja tukkia kuin joki @ oja -- puro TANSKA	T1d 14
Ommel aikanaan säästää yhdeksän @ yhdeksän -- 2 IRL /10 JAP	T1d 15
Reikä pitää pienenä paikata ( Helpompi paikata reikä kuin repeämä FILIPP	T1d 16
Surmaa leijona jo pentuna ( Surmaa paha syntyessään	T1d 17
Lyhyeltä leikki paras @ paras -- lysti	T1d 18
Silloin paras lakata, kun leikki korkeimmillaan	T1d 19
Pikainen apu on kaksinkertainen apu ( Joka antaa pian, antaa kaksinkertaisesti ENG/SAKSA	T1d 20
Mitä pikemmin, sitä paremmin	T1d 21
Auta miestä mäessä, älä mäen alla	T1d 22
Joka ostaa aikanaan, sillä on tarvitessaan	T1d 23
Kesällä reki kuntoon, talvella rattaat	T1d 24
Ken ratsastaa hitaasti, satuloikoon ajoissa ( Lähde yöllä niin ehdit perille päivällä AFR	T1d 25
Sytytä lamppu ennen pimeän tuloa Levitä oljet katolle ennen sateen tuloa HAVAIJI	T1d 26
Toisen kerran on kelmi ( Toisen kerran kakku tulee harvoin leivotuksi	T1e 10
Joka nousee myöhään, saa ravata koko päivän	T1e 10b
Älä jätä huomiseksi, mitä voit tänään toimittaa ( Tee tänään, mitä aiot lykätä huomiseksi LIBANON /...tämäniltaista liikeasiaa TURKKI	T1e 11
Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä	T1e 12
Sika syöpi eväät.	T1e 12b
Mikä jää ajaltansa, se jää teoltansa	T1e 13
Kulkee kesällä turkissa, talvella kesähatussa	T1e 13b
Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu	T1e 14
Viivyttelyä seuraa seisokki	T1e 15
Koira pissii, jänis häipyy @ jänis -- susi	T1e 16
Kun häkki on valmis, lintu on lentänyt pois	T1e 16b
Kun hullu oli oppinut pelaamaan, toiset pelurit olivat jo häipyneet	T1e 16c
Viivyttely pilaa asiat ( Viivyttely on vaarallista / ajan varas KIINA	T1e 17
Joka empii, se katuu	T1e 17b
Viivytteli lähtöään, joutui juoksemaan (pakoon)	T1e 18
Joka tyynen makaa, se tuulen soutaa	T1e 19
Vitkastelu tuo tuhon	T1e 20
Myöhä on vetää ohjaksista, kun hevonen on jyrkänteen reunalla	T1e 20b
Ellet nouse silloin kun tarvitsee, et ole perillä silloin kun tarvitsee	T1e 20c
Joka kauan valitsee, se pahimman saa	T1e 21
Myöhäistä säästää, kun aitta on tyhjä	T1e 22
Sitten on myöhä seuloa, kun on akanat syöty	T1e 23
Kaivoa alettiin kaivaa vasta kun tuli jano	T1e 23b
Myöhä on valittaa, kun on tehty keitto raaoista hirssinjyvistä	T1e 23c
Vasta Hannu havaitsi, kun pää jo paloi @ Hannu -- ämmä/akka	T1e 24
Aika ansoja punoa, ett on hanhet vainiolla	T1e 24b
Aika hiiren haukotella kun on pää kissan kidassa ( Myöhä rotan katua, kun se on kissan suussa ENGL /Myöhäistä linnun kirkua kiinni jäätyään RANSKA	T1e 25
Myöhäistä on katua, kun torakka persettä kaivaa ( +( Myöhäistä on katua, kun piru on porstuassa /...kuoleman jälkeen VENÄL	T1e 26
Myöhäistä on mobilisoida armeija, kun sota on ohi	T1e 26b
Myöhäistä on tukkia vuotoa, kun laiva on keskellä jokea	T1e 26c
Myöhäistä on tuoda vettä, kun talo on palanut @ ( talo,palanut -- tuli,sammutettu Älä telkeä ovea vasta myrskyn mentyä FILIPP /Kun talo palaa, ei ole shakkipelin aika ENGL	T1e 27
Hidas apu ei ole apua	T1e 27b
Myöhäistä on mennä marjaan kesän mentyä ( Myöhäistä on mennä kirkkoon kun saarna on ohi /M. on surra, kun tilaisuus on mennyt ohi ENG	T1e 28
Katumus ei tule ensin vaan viimeisenä	T1e 28b
Katumus tulee kalliiksi	T1e 28c
Katumuksen lykkääminen on vaarallista	T1e 28d
Sitten kaivoon kansi tehdään, kun lapsi on hukkunut	T1e 29
Kun hevonen on viety, tehdään talliin ovi (lukko) @ ( hev. varast. -- kaniini karannut, tulee neuvo ESP Kun härkä/lammas on kadonnut, korjataan sen navetta/karsina KOREA /Myöhä lukita talli, kun ratsu on varastettu HOLL	T1e 30
Vähän liian myöhään on paljon liian myöhään	T1e 31
Myöhään saatu lahja ei herätä kiitollisuutta	T1e 32
Parempi on lahjoittaa vanhemmilleen lintu tai porsas kuin uhrata heidän haudalleen härkä @ lintu,härkä -- ruokapala,kuolinitku	T1e 32b
Musta toistaisen perse on ( "Toisen kerran" on kelmi	T1e 33
Ei lusikka syönnin jälkeen kelpaa ( Lusikka on arvossa ruoka-aikana /Sateenvarjo on otettava ennen kuin kastuu JAPANI,FILIPP	T1e 34
Sokeri tuotiin, kun riisi oli syöty loppuun	T1e 35
Sinappi tuotiin aterian jälkeen ( Kun x oli pukeutunut, olivat kirkonmenot lopussa	T1e 36
Lääkäri noudettiin potilaan kuoltua	T1e 37
Kyllä jälkiviisaita aina on ( Sairaalla on sata neuvojaa_somalit	T1e 38
Äly tulee iltajunassa	T1e 39
Neuvo niisiin tulee, kun on kangas kaitehissa ( Harjakaisten jälkeen mietteet...	T1e 40
Jäljestä ruotsi (tms) viisas	T1e 41
Joka jälkineuvon kanssa tulee, pitää hirtettämän	T1e 42
Jälkiviisaus on hyvä, ennakkoharkinta parempi	T1e 42b
Jälkiviisaudella ei ole saatavissa muuta kuin sokeita hevosia kiinni	T1e 42c
Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa ( Ennen hevonen /lehmä kuolee kuin ruoho kasvaa	T1e 43
Kuni päivä nousee, sini kaste kädet kylmää @ kädet kylmää -- syö silmät	T1e 45
Täsmällisyys on kuninkaiden hyve	T1e 46
Joka kukko varhain laulaa, on iltasella haukan suussa	T1f 10
Yksiöiseen jäähän ei pidä luottaa	T1f 10b
Aikainen laiho antaa myöhäisen ravinnon	T1f 11
Mikä vihantana leikataan, se raakana syödään	T1f 11b
Joka varhain satuloi, se hiljan ajaa @ satuloida -- valjastaa	T1f 13
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa	T1f 14
Älä nosta kantta pois liian pian	T1f 14c
Älä ennen kiitä kuin saat	T1f 15
Älä kiitä majaa, jossa et vielä ole nukkunut	T1f 15b
Ei ensimmäistä hyvää pidä hyvästyä eikä ensimmäistä pahaa pahastua ( Ei ensi voitosta pidä riemastua VENÄL	T1f 16
Ei yksi pääsky kesää tee @ pääsky,kesää -- varis,talvea HOLL // käki KREIKKA/ ruusu IRAN /kukka ARMENIA /pääsky VENÄL,kevättä	T1f 17
Ei se kuvussa ole kuin nokassa on ( Ennen kuin lusikka ehtii suuhun, voi sattua monenlaista	T1f 18
Tahtoo juosta, vaikkei ole vielä oppinut kävelemään @ juosta -- hyppiä	T1f 19
Älä ennen juo kuin tarjotaan	T1f 20
Kirkko on vielä rakentamatta ja kerjäläiset seisovat jo kynnyksellä ( Mies vasta tekee olutta, ja piru on jo ämpäreineen paikalla	T1f 21
Ei kenenkään pidä huijaaman ennen kuin hän on ojan ylitse ( +( Älä ennen hyp.../ Älä riisu jalkineitasi ennen kuin näet joen /Älä huutele ennekuin olet poissa metsästä ENG	T1f 22
Älä huuda ennen kuin hätä on @ olla hätä -- tulla lyödyksi	T1f 23
Älä ennen hattua nosta kuin vieras sisään tulee	T1f 24
Älä ennen lennä kuin siivet saat	T1f 25
Älä kehu saaliillasi metsälle mennessä ( Ehtoona erän perä nähdään /Älä huutele silleistä ennen kuin ne ovat verkossa _Hollanti	T1f 26
Ei karhun nahkaa pidä myymän ennenkuin karhu on saatu @ ( karhun -- ketun ROMANIA Ei kaloja merenpohjasta osteta MAROKKO	T1f 27
Elä keitä ennen kun kattilan saat.	T1f 27b
Älä ennen nimeä ajattele kuin lapsen saat	T1f 28
Ei hautaa kaiveta ennen kuin ihminen kuolee	T1f 28b
Älä ennen karsinaa tee, kuin vasikan saat @ ( tehdä karsina -- myydä vasikka Älä rakenna sikolättiä ennen pahnueen tuloa IRL	T1f 29
Tee talli ennen kuin ostat hevosen @ talli,hevonen -- navetta,lehmä	T1f 30
Älä riisu itseäsi ennen kuin maata käyt @ itse -- saappaat / k. maata -- tulla Volgalle	T1f 31
Älä puhu pahaa päivästä ennen kuin se on mennyt ( Älä puhu pahaa koirasta ennen kuin olet poissa sen ulottuvilta	T1f 32
Älä sano ketään onnelliseksi ennen hänen kuolemaansa	T1f 33
Ei lääkärille makseta ennen kuin tauti on ohi	T1f 34
Illalla paras ilmaa kiittää	T1f 35
Kiitä kahlaamoa, kun olet ylittänyt sen	T1f 35b
Nyt on vasta kukkaset, etempänä marjaset ( Ei puu syksyllä hedelmöi, ellei ole kukkinut keväällä ENG /Eivät kukkivat puut aina hedelmöi AFR	T1f 36
Voitto on helpompi saada kuin varmistaa sen tulokset	T1f 37
Syvät vedet virtaavat hitaasti	T1g 09
Kyllä sadassa vuodessa on aikaa ( Sadan vuoden kuluttua olemme kaikki yhtä...	T1g 10
Ei kolmen jalan vahvuinen jää synny päivässä	T1g 10b
Kyllä vuodessa päiviä on, ja vielä enemmän ruoka-aikoja	T1g 11
Kyllä päiviä idässä, kaikki läntehen lahoovat @ ikä -- itä/Jumala	T1g 12
Kyllä Jumalalla päiviä on, jos lie ihmisellä ikää	T1g 13
On se vielä huomennakin päivä ( Ei huominen petä	T1g 14
Naiminen ja kuoleminen ei koskaan ole myöhäistä	T1g 14b
Ei ole päivät päälletysten, vaan on päivät pääksytysten	T1g 15
Kyllä päivä pitkä on, vuosi sitäkin pitempi	T1g 16
Eivät päivät ole seulassa	T1g 17
Vähän päivässä, paljon viikossa @ viikko -- vuosi	T1g 18
Älä ajattele päivän lyhyyttä vaan vuoden pituutta	T1g 18b
Ota päivä kerrallaan	T1g 19
Tämänpäiväinen viini tänään, huomiset surut huomenna	T1g 19b
Ota löysin rantein	T1g 20
Paras on tehdä, mitä ehtii ja antaa muun olla	T1g 21
Lykätty asia ei ole hylätty @ ( hylätä -- unohtaa Parempi lykätä kuin unohtaa ISLANTI /Ei kaikki ole menetetty, mikä on lykätty RANSKA	T1g 22
Ei liha yhdessä yössä mätäne @ liha -- norsu AFR yössä -- päivässä AFR	T1g 23
Ei työ ole kontio =huomennakin voi tehdä @ ( kontio -- jänis LATVIA /susi VENÄL Ei työ ole susi, ei se juokse metsään VENÄL	T1g 24
Ei yhden päivän pysähdys tyhjennä vilja-aittaa	T1g 25
Joka ajan voittaa, se paljon voittaa ( Tartu aikaan	T1h 10
Päivä yksi miehen päätä, tunti tukkoa urohon	T1h 11
Joka aikansa välttää, se ikänsä elää	T1h 12
Ei aika miestä odota, jollei mies aikaa @ aika -- vuodet ja kuukaudet KOREA	T1h 13
Hyvää ei odota koskaan liian kauan	T1h 14
Odottavan onkikala ( Odottavan käteen kaikki tulee / Aika tuo saaliin metsästäjän luo IRAN	T1h 15
Parempi päivä miettiä kuin viikkokausi hukkatyötä tehdä @ miettiä -- tuumia/viikko vuntierata	T1h 16
Hyvä neuvo vaatii aikaa	T1h 17
Ei pidä ampua ennen kuin tähtää	T1h 17b
Hankalan asian kanssa on nukuttava ensin yön yli	T1h 18
Jos hämärän tullessa sataa lunta, niin aamulla on kaikki valkoista	T1h 18b
Aamu on iltaa viisaampi	T1h 19
Ilta aamua viisaampi	T1h 20
Aika asiat selvittää	T1h 21
Aika neuvon antaa ( Aika on paras neuvonantaja SAKSA	T1h 22
Aika kun joutuu, niin rasikin palaa =naimattomasta sisaresta @ ( rasi palaa -- x-marjat kypsyvät/lumi sulaa Aika kun joutuu, niin ruoho tulee maidoksi	T1h 23
Se on sen ajan murhe	T1h 24
Kyllä aika työtänsä tekee	T1h 25
Kypsät hedelmät putoavat itsestään @ hedelmä -- meloni KIINA	T1h 26
Aika parantaa haavat @ +( haava -- arpi Aika p.h., mutta jättää arven VIRO /...mutta myös tappaa MEXICO /Aika tuo ja parantaa haavan/Aika on paras lääkäri JIDD	T1h 27
Aika on surun lääke	T1h 28
Kyllä aika tavaran kaupitsee	T1h 29
Anna jäähtyä ennen kuin syöt	T1h 30
Ei puuroa niin kuumana syödä kuin keitetään	T1h 31
Kyllä tuuli tulee, joka laivan lahdesta vie	T1h 32
Istu meren rannalle, odota suotuisaa säätä	T1h 33
Hiljaa kauas käydään (juosten tielle jäädään) ( Hiljaa perille tullaan /Mitä rauhallisemmin kuljet, sitä kauemmaksi pääset VENÄJÄ	T1i 10
Kilpikonnan hidas astelu vie sen kauas	T1i 10b
Tasainen hätäilemätön askel vie nopeammin perille kuin väsyttävä ravi	T1i 10c
Kiiruhda hitaasti	T1i 10d
Jos on kiire, pukeudu hitaasti ( Jos on kiire, tee kierros JAPANI	T1i 10e
Hiljainen (=myöhäinen) hataran tapaa	T1i 11
Verkka kiukan voittaa @ ( verkka -- myöhäinen lähtijä Jäljessätulija huomaa enemmän	T1i 12
Nopea hevonen väsyy pikemmin ( Ei matka tapa vaan vauhti	T1i 13
Siinä härkämies yön lepää kuin hevosmies ( Siihen saapi käypä härkä kohen juokseva hevonen ?	T1i 14
Minne hevonen kavioineen, sinne rapu saksineen @ krapu,saksi -- sammakko, jalka	T1i 15
Minne juoksija, sinne pääsee myös kärsivällinen kävelijä	T1i 15b
Ontuva sanantuoja tulee perästä ja kertoo toden	T1i 16
Ei kahta: hyvää ja joutuin	T1j 10
Hiljaa hyvä tulee ( Lykkäys parantaa asioita	T1j 11
Hitaasti mutta varmasti	T1j 12
Kymmenen vuotta puukin kasvaa	T1j 12b
Hyvä työ vaatii aikaa @ ( aika -- vaivannäkö Hitaasti työskennellen tuotetaan oivallista tavaraa KIINA	T1j 13
Vähitellen leppäkin taipuu, kiireellä tuomikin katkeaa	T1j 14
Ei juosten jauheta @ jauhaa -- kyntää	T1j 15
Ei huipulle nousta kiireen vilkkaa	T1j 16
Kun pian kiitetään, niin pian moititaan	T1j 17
Pian tehty on tehtävä kahdesti ( Pikainen työ on pilalla	T1j 18
Pian saatu pian menee @ pian -- helposti ENG saatu -- tuhlattu RANSKA	T1j 19
Mikä tuultaen tulee, se viheltäen menee @ tuultaa -- huutaa / laulaa	T1j 20
Mikä pian kypsyy, se pian mätänee @ kypsyä,mädäntyä -- lämmetä,jäähtyä Pikemmin viljava vesa lakastuu /Varhaiskypsä vanhenee varhain _Japani /Ei se ole kypsää, mikä äkkiä keitetään _kosi/Afrikka	T1j 21
Ei lapsiakaan päivässä vieroiteta	T1j 22b
Sitä ei kysytä kuinka kauan työtä on tehty, mutta sitä kysytään, kuka sen on tehnyt	T1j 23
Ei Roomaa päivässä rakettu @ Roomaa -- Moskovaa VENÄL	T1j 24
Uutteraksi opitaan kolmessa vuodessa, laiskuriksi kolmessa päivässä	T1j 25
Yhdestoista käsky: älä hätäile	T1k 10
Maltti on valttia	T1k 11
Ei kiire tule yksin	T1k 11b
Hätäinen poltti suunsa /Too hasty burnt his lips	T1k 12
Hätäinen huoran nai	T1k 13
Kiire erehdyttää	T1k 13b
Liika vauhti aiheuttaa viivytyksiä	T1k 13c
Jolla on kiire aamusta iltaan, ei elä kauan	T1k 13d
Hätäisellä on huono loppu ( Ei hätäillen loitos päästä /Kiireinen hiiri hukkuu maitoon_tuvalaiset	T1k 14
Vaivainen hätäynnyt on @ vaivainen -- hullu	T1k 15
Joka rutoin portaalla, toipa torkanto vedessä ( Kiireinen kompastuu KREIKKA	T1k 16
Ei hoppu hyväksi ole eikä kiire kunniaksi	T1k 17
Ei Jumala kiirettä luonut, sen on pahat ihmiset suonut	T1k 19
Ei kiirettä ole muussa kuin kirpun tapossa @ kirpun tapossa -- kärpäsen kiinniotossa JIDDISH	T1k 20
Ei kiirettä kirkkoon: pappi on vielä paitasillaan	T1k 21
Ei kirkko jänikseksi ole @ ( kirkko -- työ Ei työ ole karhu/kotka	T1k 22
Kiireinen sulhanen ei ole iloksi vaimolleen	T1k 23
Pikainen naiminen päättyy katumukseen @	T1k 23b
Hätäily on katumuksen sisar ( Hätäily kaduttaa ENGL /Kiirettä seuraa katumus TURKKI/Ken antaa kiireisen tuomion, kiirehtii itseään katumista kohti ENG	T1k 23c
Väleen koira pennut tekee, mutta sokeina ne syntyvätkin @ koira -- kissa	T1k 24
Ei pidä kiireellä asioita pilata ( Kiire tuo häviön /Kiireinen käsi pilaa asiat JAPANI	T1k 25
Kärsimätön ei pysty valmistamaan olutta	T1k 25b
Kiire ei ole voimaa	T1k 25c
Älä hätyytä hiljaista miestä	T1k 26
Tuli hännän alla	T1k 27
Joka tahtoo vuodessa rikkaaksi, pääsee puolessa vuodessa hirteen	T1k 28
Ei yhdessä päivässä nälkään kuolla	T1k 29
Pian pitkä lyhetään, lyhyttä on paha jatkaa	T1k 30
Ei siitä tie lyhene eikä pitene, piti kiirettä tai ei	T1k 31
Hätäinen loikkaa tilaisuuksiensa yli	T1k 32
Kiire ja tarkkuus eivät sovi yhteen	T1k 33
Ei kaikki ajat ole yhtäläiset ( Aatamista alkaen	T2a 10
Aika muuttuu ja ihminen ajan keralla @ ihminen -- tavat	T2a 11
Toiset ajat, toiset tavat @ tapa -- laulu	T2a 12
Maailma muuttuu	T2a 13
Eilinen ja toissapäivä eivät ole kuin tänään	T2a 13b
Aika kuluu @ ( kulua -- rientää Aika kuluu, vesi myllyä käyttää	T2a 14
Aika lentää kuin nuoli eikä palaa ( Ajalla on siivet /Vuodet ja kuukaudet vierivät kuin virta JAPANI	T2a 15
Kadonneen kultasirun voi löytää, kadonnutta tuokiota ei	T2a 15b
Yksin päivin ikäkin kuluu @ ikä -- vuosi	T2a 16
Muurit vaipuvat, tunkiot nousevat	T2a 16b
Vanhat vaipuvat, nuoret nousevat	T2a 17
Kasvavat puut ovat huomisen metsä	T2a 17b
Mikä ei mene eteenpäin, menee taaksepäin	T2a 18
Yksi ylös, toinen alas ( Maailmassa on sekä nousua että laskua	T2a 19
Uudet herrat, uudet lait @ herrat -- kuningas UNKARI	T2a 20
Muodikkaalla on taipumus käydä epämuodikkaaksi	T2a 20b
Vuoksen jälkeen luode ( Ylämäkeä seuraa alamäki - varo korkealla	T2a 22
Aikansa vastoinkäymistä, aikansa myötäkäymistä	T2a 23b
Levottomuutta seuraa rauha, pimeyttä päivänpaiste ( Myrskyn jälkeen on tyyntä ENG/AFR	T2a 23c
Ei myrskyä joka ei tyynny	T2a 23d
Ei ole aina Antin tuuli	T2a 24
Tuulta myöten purjehditaan	T2a 24b
Aika kaikki kaatelee ( Aika murentaa kivenkin / mädättää tervaskannonkin	T2a 25
Entisajan palatsit ovat raunioina, ruohon peitossa	T2a 25b
Eilinen syvä lampi on tänään pelkkä matalikko	T2a 25c
Ei mikään ikuisesti kestä @ ei mikään -- ihminen / kukat jne.	T2a 26
Elämä on unelma @ ( unelma -- farssi/rikkaus Aamukaste on lyhyt	T2a 26b
Tulevaisuus luo varjonsa	T2a 26c
Ei aina kesä ole - tulee talvikin	T2a 27
Täysikuu ei loista kauan, kuultopilvi haihtuu	T2a 27b
Koi syö ja ruoste raiskaa	T2a 28
Kolmen kuukauden mentyä liha ei maistu lihalta	T2a 28b
Pian uusi astia mustenee	T2a 29
Kuumakin vesi jäähtyy ( Kuuma jäähtyy, kylmä lämpenee	T2a 30
Ensimmäiset tulevat viimeisiksi ( Vuoret tulevat laaksoiksi, laaksot vuoriksi /Ylhäiset alenevat, alhaiset ylenevät HAVAIJI	T2a 35
Kun lauma vaihtoi suuntaa, rammoista tuli johtajia	T2a 35b
Minkä tuuli tuo sen tuuli vie	T2a 36
Suojele vanhaa, mutta tunne uusi	T2b 09
Uusi luuta puhtaaksi lakaisee -( Vanha luuta parempi kuin uusi_Ga/Afr.	T2b 10
Uutta eteen ja vanhaa veteen @ veteen -- vasikannahat	T2b 11
Vanha vaihdetaan uuteen, vanhat ukot nuorukaisiin	T2b 11b
Uusi seula naulaan, vanha penkin alle ( Kun uusi saapuu vanha unohdetaan_Vietnam	T2b 12
Paljon on niitä, jotka löytävät vikoja uudesta rakennuksesta	T2b 12b
Ei vanha tarina avaa korvia niin kuin uusi	T2b 12c
Kaikki on uutena kaunista	T2b 13
katsoo kuin lehmä uutta konttia @ kontti -- portti	T2b 14
Nousevalla auringolla on enemmän palvojia kuin laskevalla	T2b 15
Tuoretta on kala kiinni saataessa	T2b 16
Aina uutta, harvoin hyvää	T2b 17
Jos sattuu kerran, voi sattua uudelleen	T2b 17b
Aina uusi hempeämpi, ehkä entinen parempi	T2b 18
Parempi korjata kuin rakentaa uudestaan	T2b 18b
Uudet kengät narisevat	T2b 19
Älä ennen vanhaa moiti kuin uuden tavat tunnet	T2b 20
Vasta uuden hallitsijan valossa huomataan vanhan hallitsijan arvo	T2b 20b
Usein nähty näyttää mitättömältä, usein haisteltu menettää tuoksunsa	T2b 20c
Älä heitä pois vanhaa ennen kuin näet mihin uusi kelpaa @ vanhoja -- luutaa / takkia /kenkiä HOLL	T2b 21
Ei likaista vettä pidä pois kaataa ennenkuin puhdasta sijaan saadaan ( Vähempiarvonen tarvike auttaa, kunnes arvokkaampi joutuu	T2b 22
Vanha totuttu hyvä on @ ( hyvä -- parempi kuin uusi Vanhassa kattilassa parempi keitto kuin u./Vanhat sakset...	T2b 23
Vanhaan verkkoon riista tarttuu, ei uuteen	T2b 23b
Vanhat länget sopivat parhaiten	T2b 24
Vanha tie vie edes, vaan uudet retket ovat vaaralliset	T2b 25
Vanhat merkit pitävät paikkansa	T2b 26
Joka ei vanhaa paikkaa, ei uutta saa	T2b 27
Kolme luotettavaa ystävää: vanha vaimo, vanha koira ja valmiit rahat	T2b 28
Vanha ystävä parempi kuin uusi, uusi vaate parempi kuin vanha @ ( uusi (ystävä) -- kaksi uutta / vaate -- talo Vanhat ystävät ja vanha viini ovat parhaat	T2b 29
Vanha ystävä on kuin satuloitu hevonen	T2b 29b
Aina syötävä kuluu, pidettävä pehmenee ( Vaate kuluu pitämättäkin	T2b 30
Ei mitään uutta auringon alla ( Ei mitään niin uutta, ettei olisi sattunut ennenkin TANSKA	T2c 10
Historia toistaa itseään	T2c 11
Luonto ei tee hyppäyksiä	T2c 12
Vanha laulu, uusi nuotti @ nuotti -- ääni	T2c 13
Vanhaa viiniä uudessa astiassa	T2c 14
Ei uutta viiniä vanhoihin leileihin	T2c 15
Vanhat profeetat ovat kuolleet ja uusien suihin paskataan	T2c 16
Entinen harakka entisessä seipäässä	T2c 17
Ei kastike parane uudelleen lämmitettynä	T2c 18
Menneet tapahtumat selkeinä kuin peili, tulevat tapahtumat himmeinä kuin lakkaväri	T3a 09
Tallella ikä eletty, elämättä edessäpäin	T3a 10
Mitä on ollut, tulee olemaan	T3a 10b
Tässä tänäpänä - kussa huomenna	T3a 11
Tänään puhuttu ei huomenna kelpaa	T3a 11b
Parempi on aikaa myydä kun ostaa.	T3a 11c
Ei huomisen tarinaa kukaan tiedä ( Ei ihminen tiedä, näkeekö huomisen AFR /...mitä huominen tuo JIDD /Huominen on hyvin salassa AFR	T3a 12
Voit taata että kenraali lähtee taisteluun - et hänen paluutaan	T3a 12b
Sirpaleista näkyy, millainen ruukku oli	T3a 13
Sitten tali nähdään kun vatsa avataan @ tali,vatsa -- pähkinän maku /säkin sisus,X	T3a 14
Sitä ei aamulla tiedä, mitä iltaseksi keitetään @ iltaseksi keit. -- millainen ilta tulee / illan asioita /illalla tapahtuu KIINA	T3a 15
Ei ihminen tiedä, missä saa ja missä menettää	T3a 16
Yksi kyntää, toinen kylvää, kukaan ei tiedä ken korjaa sadon	T3a 16b
Tulvat ja ihmisen tulevaisuus ovat epävarmoja	T3a 16d
Ihminen tietää, mitä hänellä on, ei mitä tulee saamaan	T3a 17
Uusi kiittää, kypsi laittaa	T3a 18
Koputa puuta	T3a 19
Jos tapat käärmeen, älä katkaise keppiä ( Tapa käärme, mutta pidä keppi INTIA /Älä heitä pois keppiä, vaikka käärme on mennyt AFR	T3a 20
Ei pidä sanoa: onhan huominen	T3a 21
Se joka pystyisi näkemään asiainsa kulun kolme päivää eteenpäin, rikastuisi 1000 vuodeksi	T3a 22
Siika ei tiedä syöjäänsä, eikä piika viejäänsä.	T3a 23
Ei eletä niin kuin halutaan (vaan niin kuin voidaan)	T3b 10
Osaa sekä kumartaa että seistä suorana	T3b 10b
Ruoho taipuu tuulen mukaan	T3b 10c
Kuluu päivä pilvessäkin, menee aika piikanakin	T3b 11
Kyllä vuoden on vaikka aidanvitsana	T3b 12
Päivä on otettava sellaisena kuin se tulee	T3b 13
Paras ottaa lusikka kauniiseen käteen	T3b 14
On pakko pitää siitä, mitä ei voi estää	T3b 14b
Älä huoli huomisesta, kunhan pääset päivän päähän ( Kullekin päivälle riittävät sen omat huolet	T3b 15
Rikas suunnittelee tulevaisuutta, köyhä tätä päivää	T3b 15b
Joka päivällä on huoli itsestänsä	T3b 16
Jokaisella päivällä on omat murheensa	T3b 17
Vuosi ja vitsaus	T3b 18
Ei päivä sanomitta mene	T3b 19
Ei päivää ilman vahinkoa	T3b 20
Kärsi, kärsi - kirkkaamman kruunun saat +( Kärsi kovaa, kyllä pehmeä perästä tulee_Suomi	T3b 22
Kääntele kun lyödään, ole läsnä kun annetaan	T3b 23
Vaikeuksien kautta voittoon	T3b 24
Ei onnea saa, ellei ensin kestä vaikeuksia	T3b 24b
Hyvät silmät sietävät savunkin	T3b 25
Karvaan perästä makea ( Ei se makeaa maista, joka ei karvasta kakaise ENG/ ...ymmärrä makeasta JIDD	T3b 27
Helvetissäkin sitten on, kun tottuu	T3b 28
Kaikkeen tottuu	T3b 29
Toivo on maailman kannatinpylväs	T3c 09
Ei kaikki päivät vielä ehtoolla ole ( Se mitä ei ole nähty voi vielä tapahtua	T3c 10
Vielä eivät kaikki ole menneet maata, joita odottaa paha yö	T3c 11
Toinen päivä, toinen neuvo @ neuvo -- onni	T3c 12
Jos yksi neuvo pettää, niin kyllä toinen auttaa.	T3c 12b
Taivasta ei osaa taata eikä pienen lapsen pyllyä	T3c 13
Syödään syljettykin kaali	T3c 14
Kesällä ei pidä unohtaa talven tapoja @ ( tapoja -- vaatteita Vaikka vatsa olisi täynnä, kokoa varastoon KIINA	T3c 14b
Joka vuosi varaudu nälkään, joka yö varkaisiin	T3c 14c
Yltäkylläisyydessä ajattele puutetta, puutteessa älä otaksu yltäkylläisyyden palaavan	T3c 14e
Kun emme elä sataakaan vuotta, turha on kaavailla tuhatvuotissuunnitelmia	T3c 14f
Joka ei varaudu siihen mikä on kaukana, löytää vaikeuden läheltä	T3c 14g
Valmistautunut on huoleton	T3c 14h
Syönnin jälkeen lasku @ lasku -- sakka ?	T3c 15
Pimein hetki on ennen aamunkoittoa	T3c 16
Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä	T3c 16b
Maata näkyvissä	T3c 19
Jos yksi ovi sulkeutuu, niin toinen aukenee @ ( toinen -- tuhat HINDI/INTIA /kymmenen FILIPP Jos ei näy valoa idästä, näkyy lännestä KIINA /Jos ei pääse pääportista on kolkutettava sivuovelle PUOLA	T3c 20
Kun yhdestä murheesta pääsee, niin toinen on pään päällä	T3c 21
Laukaus pimeään @ laukaus -- kivenheitto	T3c 22
Kun kultavaunuja tavoittelee, saa ainakin akselinnaulan @ kultavaunu,akselinnaula -- lintu,höyhen	T3c 23
Ei munakasta tule, ellei särjetä munia ( Pähkinä pitää särkeä, jotta saa syödä sydämen EUR /Kuori on särjettävä, jotta saa munan syödyksi JAMAICA	T3c 24
Niin kauan on toivoa kuin on elämää @ toivo,elämä -- elämä,toivo	T3c 25
Ellei toivoa olisi, sydän murtuisi	T3c 25b
Toivossa on hyvä elää / Toivo ei petä	T3c 26
Rohkeus on toivon hedelmä	T3c 26b
Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan kuolettaa ( Ei kukaan ole toivoton /Toivo ruokkii sen joka elää AFR	T3c 27
Päivänvalo pilkistää pienestäkin raosta	T3c 28
Kun hätä on suurin, niin apu on lähinnä @ apu -- Jumala hätä,apu -- vaikeudet,helpotus FIL	T3c 29
Laiva menee, satama pysyy	T3c 30
Aa-sta nuotit aljetaan ( Aa-sta lasta lukemaan	T4a 10
Kaikella on alkunsa. Alusta on paras aloittaa	T4a 11
Ilman lähdettä ei puro virtaisi	T4a 11b
Tyvestä puuhun noustaan ( Joka tahtoo kiivetä puuhun, alkaa tyvestä eikä latvasta AFR /...tikkaita, on aloitettava pohjalta SAKSA	T4a 12
Paras on alkaa pohjalta +( Paras ...jotta pääsisi huipulle AFR	T4a 12b
Ensimmäinen askel tulee sillaksi seuraavalle	T4a 12c
Jos puun kaadat niin kaada tyvestä, eläkä latvasta.	T4a 12d
Alku on aina hankala (lopussa kiitos seisoo)	T4a 13
Ensimmäinen askel on aina vaikein ( Ensimmäinen askel alkaa tuhannen virstan tien /Askel kynnyksen yli on puoli matkaa WELSH /..pisin/...kovin ITALIA	T4a 14
Ensimmäinen yö hirressäkin pahin @ yö -- hetki	T4a 15
Kaikki kankaan kutoisi, kun oisi alun aloittaja ja lopun lopettaja	T4a 16
A ja o on alku ja loppu	T4a 17
Kunnia kuuluu alkajalle, vaikka jatkaja tekisi paremmin	T4a 18
Ensimmäinen vasikka aidan taa @ aidan taa -- variksille	T4b 10
Ensimmäinen kala on oikea kala @ kala -- vaimo	T4b 11
Ensimmäinen askel on paras	T4b 11b
Ensimmäinen kauppa on paras @ kauppa -- kosinta/ostaja	T4b 12
Ensimmäinen tulija on valtias @ valtias -- isäntä	T4b 12b
Ensimmäinen lyönti on puoli tappelua @ puoli tappelua -- kahden veroinen RANSKA	T4b 12c
Alku työn kaunistaa (lopussa kiitos seisoo)	T4b 13
Alku on tärkein	T4b 13b
Alusta asepuu väärä on. Alusta tekopuu väärä.	T4b 13c
Hyvin alettu on puoleksi tehty	T4b 14
Tehty alettu työ (	T4b 15
Alusta puoli loppuu ( Aloitettu on puoleksi tehty	T4b 16
Mitä astiaan ensin pannaan, sille se aina maistuu ( Astia pitää makunsa	T4b 17
Ensimmäinen suuntäysi tuo ruokahalun ja ensimmäinen sana aloittaa riidan	T4b 17b
Ensivaikutelma ratkaisee	T4b 18
Ensirakkaus ei unohdu	T4b 19
Ensimmäinen tytär viedään ...toinen...kolmas	T4b 20
Ensimmäinen...toinen...kolmas vaimo	T4b 21
Jos tahdot puhdasta vettä, juo lähteestä	T4b 22
Lopussa kiitos seisoo ( Pidä silmällä työn loppua	T4c 10
Kerä löytyy rihman päästä	T4c 11
Kun tilejä tarkastetaan, nousevat vaikeudet	T4c 11b
Jäljestä parhaat porsaat poi'itaan ( Kauan kannettu vasikka suuri / (päinvastoin Geyr 89)	T4c 12
Kun loppu on hyvä, niin kaikki on hyvä ( Alku on hyvä, jos loppu on hyvä FILIPP	T4c 13
Parempi erehtyä alussa kuin lopussa	T4c 13b
Kun peli on lopussa, nähdään kuka voitti	T4c 14
Huono ottelu, jossa kukaan ei voita	T4c 14b
Tulos ratkaisee	T4c 15
Tiikerin pää mutta käärmeen häntä = vaatelias alku, mitätön loppu	T4c 15b
Kun olet keittänyt puuron, älä sääli voita	T4c 16
Ehtoolla erän toimi nähdään	T4c 17
Perästä asiat selviävät	T4c 18
Ei vaikeutta ilman loppua, ei eräretkeä ilman saaliinjakoa	T4c 18b
Hännässä käärmeen myrkky, loppu on pahin	T4c 19
Viimeisenä tuleva jää paikatta	T4c 20
Viimeisenä tulevaa koirat haukkuvat @ tuleva,haukkua -- lähtevä,tavoittaa /purra	T4c 21
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa @ parhaiten,viimeksi -- hyvin,kauimmin RANSKA	T4c 22
Uurteessa paras siemi on ( Sokerit pohjalla	T4c 23
Luun luota liha makea	T4c 24
Koiran voitto ensimmäinen	T4c 25
Hävinneen kunniaksi ei puhalleta torveen	T4c 26
Jos lohen saa, voi kyllä uhrata ongen ( Täkykala on uhrattava, jotta saisi lohen RANSKA	T4c 27
Häntä ja katumus tulevat perästä	T4c 28
Kun lapsi on kuollut, on isyys lopussa	T4c 29
Keitto on kalaa parempi	T4c 30
Älä hae kylväjää, hae kekoonpanija	T4c 31
Millainen alku, sellainen loppu	T4d 09
Kana tulee munasta ja muna tulee kanasta ( Kaikki mikä tulee kanasta/munasta kaakottaa/kuopii	T4d 10
Kun alun kuulee, niin lopun arvaa	T4d 11
Huono alku, huono loppu	T4d 12
Kun on alku hyvä, harvoin loppu paha ( Millainen alku, sellainen loppu (Mälk)	T4d 13
Mikä hyvällä alkaa, se pahalla loppuu	T4d 14
Millä ei ole alkua, sillä ei ole loppua ( Alulla on loppunsa	T4d 15
Joka alkaa paljon, se lopettaa vähän	T4d 16
Ei pidä ryhtyä yritykseen, joka ei ole vietävissä loppuun	T4d 16b
Joka tehtävän ottaa, se tehtävästä vastaa	T4d 16c
Mikä viimeisenä säkkiin pannaan, se ensimmäisenä ulos tulee @ säkki -- pussi	T4d 17
Niin se menee kuin on tullutkin	T4d 18
Vuorelle on raskas kiivetä, alas helppo laskeutua @ ( helppo -- vaarallinen Ota huomioon nousu ennen kuin arvioit laskeutumista LIBANON	T4d 19
Jos kiipeät puuhun, tiedät kyllä miten pääset alas	T4d 19b
Se on tehty kuin tehty: lapsi tyttären vatsaan	T4e 10
Loppu viimein hyvästäkin on ( Kaikella on loppunsa	T4e 11
Ei ole maailmassa loppumatonta juhlaa	T4e 11b
Pää tulee vetävän käteen	T4e 12
Jokaisella laululla on loppunsa	T4e 12b
Pää päivälläkin tulee	T4e 13
Ei lamppu pala aamuun asti	T4e 13b
Joka sanoo aa, sen on sanottava bee	T4e 14
Joka asialla on alku ja loppu ( Jo on alku, niin on loppu JAPANI	T4e 14b
Joka typyttää tyven, latvankin laputtakoon	T4e 15
Jos lyöt niin lyö kuoliaaksi, jos autat niin auta pysymään hengissä	T4e 15b
Miss olet keikkunut kesällä, siellä tanssi talvellakin	T4e 16
Joka on luonut langat, se kutoo (kutokoon)	T4e 17
Minä kun tervaan, niin tervaan kissankin	T4e 18
Ei kahta kolmannetta	T4e 19
Kolmas kerta toden sanoo ( Kolmas kerta maksaa kaikesta/... ei ole kuin muut ENG	T4e 20
Kun härjän voi, niin hännän voi	T4e 21
Kun jaksaa koiran, niin jaksaa hännänkin	T4e 22
Jo silloin huulet hukassa, kun kieli maata vetää	T4e 23
Vie tukka, jo huulet meni ( Ei tukkaa itketä, kun päätä viedään	T4e 24
Kyllä ruohikko on lopussa, kun vuohet järsivät hampuntaimen tähteitä	T4e 24b

Takaisin päähakemistoon

Toimitus